Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Akuutissa työskentelevä sairaanhoitaja Marika Härkönen hankki erityispätevyyden ja on määrännyt lääkkeitä rajatusti jo kolmen vuoden ajan

Hoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus uudistuu ensi vuoden alussa. He saavat esimerkiksi puhelinhaastattelun perusteella aloittaa lääkehoidon naisten äkilliseen virtsatietulehdukseen. Erityispätevyyden hankkineita hoitajia on Suomessa nyt vajaa 500. Akuutti24:ssä heitä työskentelee viisi.

Nielutulehdus kuuluu tyypillisimpiin tapauksiin, joille Marika Härkönen voi määrätä lääkettä. Kuva: Sami Kuusivirta

Sairaanhoitaja Marika Härkönen pitää vastaanottoa Akuutti24-päivystyksessä.

Osalle päivystyspotilaista riittää sairaanhoitajan tapaaminen, heidän ei tarvitse nähdä lääkäriä lainkaan.

Silloin sairauden toteaa hoitaja, joka voi myös määrätä joitakin lääkkeitä. Härkönen on yksi Akuutin viidestä ”lämä-hoitajasta”. Lämä tulee sanoista rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.

– Tyypillisiä tapauksia, joille voin reseptin määrätä, ovat silmä- tai nielutulehduspotilaat ja naisilla myös virtsatietulehdukset, Härkönen kertoo.

Esimerkiksi korvatulehdusepäily on sellainen, että lääkärin täytyy katsoa potilaan korvaan. Sairaanhoitaja Marika Härkönen

Potilaat ovat olleet hämmästyneitä, vaikka reseptihoitajista onkin välillä uutisoitu mediassa.

– Asiakaspalaute on kuitenkin ollut hyvin myönteistä. On kiitelty sitä, että kaiken avun ja hoito-ohjeet on saanut yhdellä kertaa.

Puhelinhaastattelun perusteellakin voi saada reseptin

Reseptin määrääminen on vain pieni osa Härkösen työstä. 15 kuukautta kestäneen, 45 opintopisteen erikoiskoulutuksen aikana hän kertoo oppineensa paljon potilaan tutkimisesta, tautiopista ja farmakologiasta. Härkönen hakeutui koulutukseen kollegan innoittamana ja valmistui vajaat kolme vuotta sitten. Sairaanhoitajan työtä hän on tehnyt 16 vuotta, aina päivystyksessä.

Päivystykseen tulija tapaa aina ensin triage-hoitajan, joka arvioi, kuinka kiireellistä hoitoa tarvitaan – tässä käytetään kansainvälistä triage-asteikkoa.

Lääkäri Matti Kettunen pitää hoitajien erikoiskoulutusta hyvänä, ja toivoo, että Akuutissa voisi työskennellä 10–15 koulutuksen saanutta. Ruuhkat ja jonot voisivat näin olla pienempiä. Kuva: Sami Kuusivirta

Triage-hoitaja arvioi myös, mitkä tapaukset sopivat sairaanhoitajan vastaanotolle. Näitä ovat useimmiten flunssat, nieluvaivat, iho- ja silmäsairaudet, pienet haavat, laskimotukokset, päänsäryt, ja naisten virtsatievaivat sekä imettävien rintatulehdukset.

Ensi vuoden alussa monien ”reseptihoitajien” työnkuvaan tulee muutoksia. He saavat esimerkiksi puhelinhaastattelun perusteella aloittaa lääkehoidon naisten äkilliseen virtsatietulehdukseen. He voivat jatkaa esimerkiksi monien astma- ja diabetespotilaiden hoitoa ja uusia reseptejä.

Monia reseptihoitajia on myös ehkäisyneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, jossa he voivat määrätä ehkäisyvalmisteita 15–34-vuotiaille.

Yksi lääkäri ja kolme hoitajaa

Härkösen työssä Akuutissa lakimuutos näkyy jonkin verran: tulee lisää ikärajoja lääkitysten aloittamiseen ja lisää lääkeryhmiä, joiden reseptejä voi uusia ja aloittaa.

Härkösen lisäksi Akuutissa työskentelee neljä sairaanhoitajaa, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. He tekevät paljon yhteistyötä lääkäri Matti Kettusen kanssa.

Sairaanhoitajan vastaanotolla tulee usein tilanteita, joissa on tarpeen kysyä lääkärin näkemystä.

– Esimerkiksi korvatulehdusepäily on sellainen, että lääkärin täytyy katsoa potilaan korvaan, tehdä diagnoosi ja määrätä lääke, Härkönen selittää.

Kun lääkäriä tarvitaan, potilaan ei tarvitse siirtyä mihinkään, vaan lääkäri piipahtaa sairaanhoitajan vastaanottohuoneessa.

– Järjestely toimii hyvin: meillä on yleensä yksi lääkäri varattuna yhteensä kolmelle vastaanottoa pitävälle sairaanhoitajalle, joista yksi on psykiatriselle sairaanhoitaja, Matti Kettunen kertoo.

Lue myös: "Toivotaan, että muut ottaisivat samanlaisen loikan" – Päijät-Hämeessä sote-uudistuksen perusasiat ovat kunnossa, sanoo ministeri Krista Kiuru
 

Reseptihoitajien koulutusta hän pitää hyvänä, ja toivoo, että Akuutissa voisi työskennellä 10–15 koulutuksen saanutta. Ruuhkat ja jonot voisivat näin olla pienempiä.

– Tiimityötähän tämä on. Kun potilaina on entistä enemmän iäkkäitä, heidän lääkelistojaan pitää käydä läpi ja tässäkin hoitajien lisäkoulutuksesta on paljon hyötyä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ei kuitenkaan vielä ole lähtenyt kouluttamaan lisää hoitajia. Koulutus maksaa noin 4 900 euroa, mutta siihen voi saada korvauksen valtiolta. Koulutukseen kuuluu myös työpaikalla oppimista lääkäriohjaajan valvonnassa.

Koulutuksen suorittaminen näkyy Härkösen palkassa vajaan 500 euron verran kuukaudessa. Alan ammattijärjestö Tehyn suositus on, että koulutus pitäisi korvata työtehtävästä riippuen 500–1000 eurolla kuukaudessa.

Akuutissa Härkösen työajasta noin 60 prosenttia menee sairaanhoitajan vastaanoton pitämiseen.

Tehy kannattaa, lääkäriliitto vastustaa

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy suhtautuu myönteisesti sairaanhoitajien rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen. Suomen Lääkäriliitto taas on toistuvasti kertonut vastustavansa asiaa.

Tehyn työvoimapoliittisen ­asiantuntijan Mervi Flinkmanin mielestä hoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, tuovat esimerkiksi terveyskeskuksiin tärkeän työpanoksen.

– He pystyvät hoitamaan monia akuutteja ja pitkäaikaisia vaivoja itsenäisesti ja moniammatillisissa tiimeissä. Mielestämme tämä tuo järkevää työnjakoa. Lääkärit voivat silloin käyttää omaa työaikaansa lääketieteellisesti vaativampiin tehtäviin.

Flinkman kertoo, että rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien työtä on seurattu niin kauan kuin heitä on ollut työelämässä. Kansainvälisessä tutkimuksessa heidän työnsä näyttäytyy turvallisena.

– Näin on myös Suomessa. Valviralla ei ole ollut huomauttamista, ja sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan toiminta on ollut asianmukaista.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila muistuttaa, että terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan diagnoosin tekeminen kuuluu lääkärille.

Kun hoitajat määräävät lääkkeitä, toimintaa kutsutaan oireenmukaiseksi hoitamiseksi tai sairauden toteamiseksi.

– On ongelmallista, jos sairaanhoitaja päättää lääkehoitojen aloittamisesta tilanteissa, joissa on tosiasiassa kyse taudinmäärityksestä. Kyse ei ole pelkästään yleisestä tautien tunnistamisesta, vaan myös harvinaisempien ja vakavien sairauksien poissulkemisesta, Halila sanoo.

Lääkäriliitossa ei innostuta myöskään ajatuksesta, että hoitajien reseptikoulutus helpottaisi terveydenhuollon ruuhkia.

– Suomessa ei ole pulaa reseptin kirjoittajista. Perusterveydenhuollossa pitäisi vain helpottaa pääsyä lääkärin vastaanotolle.

Halila sanoo, että sairaanhoitajilla on hyvä koulutus omaan työhönsä.

– Lääkäriliitto on valmis kehittämään ­sairaanhoitajien ja lääkärien parityöskentelyä, mutta hoitajien rajattua lääkkeenmäärisoikeutta emme ­kannata.

Juttua päivitetty viimeisellä kappaleella 17.11. klo 16.34.

Erityispätevyys

Hoitajia vajaa 500

Rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen erikoispätevyyden suorittaneita sairaanhoitajia on koko maassa nyt 4 77 . Ensimmäiset valmistuivat toukokuussa 2012. Alan ammattijärjestö Tehyssä heillä on oma jaosto.

Koulutukseen on valintakoe, jossa testataan esimerkiksi lääkelaskujen hallintaa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa vastaavaa koulutusta on järjestetty jo 1960-luvulta lähtien ja Australiassa ja Isossa-Britanniassa 1980-luvulta lähtien. Nyt ainakin viidessätoista OECD- tai EU-maassa on jonkinasteinen sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus.

Kelan tilastoista ilmenee, että erikoiskoulutuksen saaneiden hoitajien määräämiä lääkkeitä ostettiin viime vuonna vajaat 15 500 kertaa koko maassa. Eniten oli ostettu virtsatieinfektioiden hoitoon käytettävää pivmesillinaami-antibioottia (3772 kappaletta).

Maakunnittain eroja on paljon: Päijät-Hämeessä ostoja oli 603, Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 2 115, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 3 548 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 234.

Akuutissa hoitajien määräämiä reseptejä kirjoitettiin viime vuonna yhteensä 307.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi