Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Valkotakeilla on sinitakkien työn kannalta arvokasta tietoa, mutta miten se saadaan kulkemaan? Tiedonvaihtoa yritetään helpottaa uudella ohjeella

Potilaslakia ei sovelleta riittävän tehokkaasti, joten terveydenhuollon ja poliisin tiedonvaihtoa koetetaan parantaa STM:n valtakunnallisella ohjeella.

Valmisteilla oleva ohje käsittelee muun muassa sitä, kuka terveydenhuollossa antaa poliisille tietoja liikenneonnettomuuden uhrin tilasta ja kuinka kattavasti. Arkistokuva. Kuva: Janne Pussila

Terveydenhuollon ja poliisin keskinäiseen tiedonvaihtoon valmistellaan yhtenäisiä pelisääntöjä koko maahan. Nyt terveydenhuollon yksiköitten käytännöt vaihtelevat.

Vanhus eksyy sienimetsään, poliisi aloittaa etsinnät. Poliisi etsii ja etsii, vaikka vanhus on jo sairaalassa, mutta asiasta ei jostain syystä ole ilmoitettu poliisille.

Näin voi käydä, jos tieto ei kulje. Tiedonkulun ongelmilla voi olla vakaviakin seurauksia.

Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö saa ilmoittaa poliisille salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka voivat estää henkeä tai terveyttä uhkaavan teon.

Tavoitteena on saada viranomaisten yhteistyö toimimaan niin, että voidaan suojata ihmisiä samalla tietosuoja turvaten. Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee

Aiheesta käytiin vilkasta keskustelua viime syksynä. Sisäministeriön (SM) poliisiosaston silloinen ylijohtaja Risto Lammi katsoi blogissaan, että lakipykälän merkitystä ei ole ymmärretty.

Hän peräsi poliisille terveydenhuollossa yhtä laajaa tiedonsaantioikeutta kuin sosiaalihuollossa. Se helpottaisi poliisin uhka-arvion tekemistä. SM:n toiveesta sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut potilaslakiin muutosta, Lammi kirjoitti tuolloin.

Lakiin ei toistaiseksi olla kajoamassa, vaan sen sijaan STM valmistelee terveydenhuollon ja poliisin keskinäistä tiedonvaihtoa koskevaa ohjetta. Hallitussihteeri Outi Äyräs-Blumberg on todennut lausunnossaan eduskunnan hallintovaliokunnalle ohjeistuksen olevan tarpeen, koska lakia ei sovelleta riittävän tehokkaasti.

STM:llä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon potilaslain mukaisia ilmoituksia poliisille tehdään, sillä ilmoitusta ei kirjata potilasasiakirjoihin.

Ohjeluonnos valmistui jo keväällä ennen hallituksen vaihtumista. Neuvottelevan virkamiehen Joni Komulaisen mukaan ohje sisältää sekä velvoittavia että oikeuttavia elementtejä.

– Nyt ohjeistukset kentällä ovat keskenään erilaisia. Luonnollisesti toivomme, että kenttä toimii uuden ohjeen mukaisesti, Komulainen sanoo ja lisää, että ohjetta on mahdollista täsmentää paikallisesti.

Saako poliisi apua?

STM ei kommentoi ohjeen tarkkaa sisältöä, koska sen työstäminen on yhä kesken.

SM:n poliisiosastolta ei ollut saatavissa arviota siitä, auttaako STM:n ohje poliisia uhka-arvion tekemisessä.

Rikoskomisario Santeri Sivonen krp:n UHKAT-toiminnosta pitää tärkeänä, että kun viranomaiset ovat tunnistaneet yhteisen huolenaiheen, ne voivat vaihtaa tietoja. Uhka-arvion tulee perustua mahdollisimman kattavaan tietoon. Usein käy niin, että tieto ei lisää vaan vähentää viranomaisten huolta.

– Tiedonvaihdosta on hyviäkin kokemuksia, Sivonen sanoo.

Kuka saa kertoa ja kenelle?

Ohjetta on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut edustus ministeriöitten lisäksi muun muassa lääkäriliitosta ja psykiatriayhdistyksestä.

Puheenjohtajana toiminut johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä toteaa, että isossa kuvassa tiedonvaihto toimii, mutta erityistilanteissa kentän käytännöt vaihtelevat.

– Missä määrin poliisille annetaan tietoja liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen uhrin tilasta ja kuka tietoja antaa ja kenelle, Kumpulainen mainitsee esimerkkinä. Ohje rakentuu osin sen varaan, mitä elävässä elämässä tapahtuneesta on otettavissa opiksi.

Kumpulainen myöntää, että terveydenhuollon toimijoitten kesken on eroja siinä, miten ne tietoa poliisille antavat.

– Sellainen näppituntuma on. Tarinoita kuullaan.

Lue myös: 1,2 miljoonan asukkaan syyttäjäaluetta johdetaan Lahdesta käsin – "Me olemme hyvässä tuloskunnossa"
 

Osastopäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan ohje on määrä saada valmiiksi loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.

Yksi ohjeen tavoite on saada kentän hyvät käytänteet käyttöön sielläkin, missä tiedonvaihto ei ole ollut luontevaa. Sillanaukeen mukaan terveydenhuollossa on ollut virheellinen käsitys siitä, että poliisi haluaisi potilastietoja käyttöönsä.

– Tavoitteena on saada viranomaisten yhteistyö toimimaan niin, että voidaan suojata ihmisiä samalla tietosuoja turvaten. Potilaan on voitava mennä lääkäriin ilman pelkoa siitä, että terveydenhuollosta olisi avoin linkki poliisiin, Sillanaukee korostaa.

STM:n Tuija Kumpulainen mainitsee lastensuojelun hyvänä esimerkkinä siitä, miten ala on muuttunut maailman mukana: ilmoitusoikeudesta on siirrytty ilmoitusvelvollisuuteen.

"Äärimmäisen hankala asia"

Risto Lammin blogikirjoituksesta vuosi sitten syntyi poru. Jotkut näkivät poliisin tavoittelevan yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja kansalaisista.

Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki myöntää, että kyse on "äärimmäisen hankalasta ja vaikeasta asiasta". Hän korostaa, että poliisi ei ole kiinnostunut henkilön terveystiedosta tai mahdollisesta diagnoosista vaan siitä, että hän saattaa suunnitella henkeen tai terveyteen kohdistuvaa tekoa.

– Kai poliisin on voitava luottaa siihen, että terveydenhuollosta tulee tieto tällaisesta, Koskimäki sanoo. Ilmoituksia tulee silloin tällöin, harvakseltaan.

Poliisi puhuu huolta aiheuttavista henkilöistä, jotka saatavat olla vaarallisia itselleen tai muille. Hämeen poliisillakin on tällä hetkellä seurannassa muutama tällainen henkilö.

Kansalaisilta poliisi saa lähes viikoittain ilmoituksia itsetuhoiseksi luonnehditusta henkilöstä.

Potilaslaki

Oikeus antaa tietoa

...terveydenhuollon ammattihenkilö... saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot... joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 13 §)

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi