Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vääksyn yhteiskoulun rakennushanke kuumentaa tunteita - Lahden Launeen koulusta löydettiin varoittava esimerkki

Asikkalan Vääksyn yhteiskoulun rakennushankkeesta käydään edelleen kipakkaa keskustelua. Osapuolet vääntävät keskenään rakennusurakan kustannuksista, uusien tilojen toteutustavasta, vanhan kouluosan purkamisesta ja vielä jokaisen kunnan velvollisuudesta huolehtia omista oppilaistaan. Torstainen keskustelutilaisuus näytti, että näkemyseroja on runsaasti.

Vääksyn yhteiskoulu koostuu useasta eri vuosina valmistuneesta osasta. Vanhin osa on rakennettu vuonna 1931, ja muut vuosina 1958, 1975 ja 1999. Kuva: Pirjo Kamppila

Vääksyn yhteiskoulun uusien tilojen rakentaminen on Asikkalassa edelleen kuuma aihe. Torstaisessa keskusteluillassa rakennushankkeen vetäjät saivat kuulijakunnaltaan rankkaa arvostelua, jos kohta jokunen puoltavakin kommentti kuultiin.

Asikkalan kunnanvaltuusto päätti viime vuoden kesällä Vääksyn yhteiskoulun nykyisten tilojen purkamisesta ja uudisrakennuksen rakentamisesta. Samalla päätettiin hakea purkulupaa vuonna 1931 valmistuneelle koulun vanhimmalle osalle eli A-osalle.

Purkulupa saatiin, mutta siitä on valitettu. Kaikki loput koulusta eli B-, C- ja D-osat ovat menossa sileäksi.

Noin 16 miljoonalla eurolla on tarkoitus saada uusi yhteiskoulu, joka on mitoitettu 530 oppilaalle. Tuliterille neliöille päästäisiin elokuussa 2022.

Tietoja pimitetty?

Entinen kunnanvaltuutettu Antti Vilppula ryöpytti koulun uusien tilojen hanketyöryhmää tietojen pimittämisestä. Esimerkiksi A-osan kunto on ollut parempi kuin valtuutetuille on kerrottu. Halvinta vaihtoehtoa uusien koulutilojen tekemiseksi ei ole edes selvitetty.

– En näin huonoa valmistelua ole koskaan kohdannut. Työryhmässä tehdyt johtopäätökset eivät perustu mihinkään ulos annettuun tietoon.

Demarivaltuutettu Hannu Mäkinen arvosteli hanketyöryhmää siitä, että koulun korjaamista ja uudisrakentamista on valtuutetuille esitelty harhaanjohtavilla luvuilla. Siten uudisrakentaminen on saatu näyttämään hyvältä vaihtoehdolta.

– Meitä on huijattu, tiedän vaan.

Asikkalalainen Matti Sarmela pelkäsi, että uudesta yhteiskoulusta tulee keskuskoulu, joka vie oppilaat kyläkouluilta.

– Jos kyläkoulu loppuvat, kylätkin kuihtuvat. Se on varma asia.

Vesikansalaisia ei Vääksyyn

Yleisöpuheenvuoroissa ihmeteltiin myös, miksi Vääksyn yhteiskouluun halutaan saada yli sata oppilasta Hollolan Vesikansan puolelta. Lukumäärä on noin 20 prosenttia yhteiskoulun koko oppilasmäärästä.

Esko Ojalan mielestä hollolalaiset lapset eivät kuulu Vääksyyn.

Kuka teistä haluaisi käyttää koulun korjaamisen kaksi, viisi tai kymmenen miljoonaa ja todeta, että hukkaan meni? Asikkalan kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tuomo Riihilahti

– Rakentakaa koulu asikkalalaisille.

Valtuutettu Hannu Mäkinen muistutti, että vesikansalaisia nuoria hakeutuu myös uuteen Kivimaan kouluun Lahteen. Lisäksi oppilasmäärien väheneminen merkitsee, että Vesikansassa mahdutaan hyvin Kalliolan kouluun.

– Jokainen kunta huolehtii omista peruspalveluistaan. Hollola hoitaa Hollolan lapset, Asikkala hoitaa Asikkalan lapset.

Vanhakin voi toimia

Asikkalan kulttuurihistoriaan perehtynyt Reetta Nousiainen muistutti, että Suomessa on käytössä ja myös korjattu iäkkäitä koulutaloja. Hän arvosteli hanketyöryhmää, ettei purku-uhan alla olevan A-osan käyttövaihtoehtoja ole kunnolla selvitetty.

– Väitätte, ettei vaihtoehtoja ole olemassa. Se väite ei perustu mihinkään.

Uusi koulu on määrä rakentaa elinkaarimallilla, jossa urakoitsija vastaa talon kunnosta 20 vuotta. Varavaltuutettu Satu Jaatinen (KoKu) kantoi huolta siitä, kuinka paljon kyseisen 20 vuoden sopimus käytännössä maksaa kunnalle.

– Ei ole puhuttu siitäkään, millaisen koulun saamme takaisin 20 vuoden kuluttua.

Asikkalan kunnan asiantuntija-arkkitehti Kari Järvinen soisi yhteiskoulun vanhimman osan jäävän purkamatta. Kuva on kesäkuulta 2018. Kuva: Pirjo Kamppila

Tietoa on tuotettu

Rakentamishanketta johtavan työryhmän jäsen, valtuutettu Juri Nieminen (KoKu) oli sitä mieltä, että yhteiskoulun uusien tilojen kustannuksista ja vaihtoehdoista on ollut riittävästi aineistoa tarjolla.

Niemisen mukaan peruskorjausvaihtoehto todettiin uudisrakentamista huonommaksi, koska remontin onnistumisesta ei olisi ollut täysiä takeita. A-osan jättäminen purkamatta puolestaan merkitsisi, että tilat siltä osin jäisivät vaille käyttöä, mutta aiheuttaisivat silti kustannuksia.

Juri Niemisen mielestä vesikansalaisten oppilaiden saaminen Vääksyyn on taloudellisesti kannattava ratkaisu, koska siten tilat saadaan tehokkaaseen käyttöön.

Nieminen sai näkemyksilleen taustatukea Asikkalan kunnanvaltuuston ensimmäiseltä varapuheenjohtajalta Tuomo Riihilahdelta (kok). Hän löysi varoittavan esimerkin Lahdesta nyttemmin jo puretusta Launeen koulusta. Koulua korjattiin miljoonilla euroilla ja erittäin huonoin tuloksin.

Riihilahti muistutti myös, että Asikkala saa Vesikansan oppilaista valtionosuudet itselleen, joten naapurikunnan koululaiset eivät rasita asikkalalaisten veronmaksajien kukkaroa.

Ei seinätöntä koulua

Yhteiskoulun uudisrakennusta on suunniteltu nykyisen kiinteistön eteläpuolelle eli Vesijärven puoleiseen rinteeseen. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa niin, ettei väistötiloja tarvita.

Koulun on määrä toimia avoimena oppimisympäristönä. Kunnan palkkaama arkkitehtiasiantuntija Kari Järvinen linjasi yleisölle, että avoin oppimisympäristö tarkoittaa mahdollisuutta tilojen jakamiseen, yhdistelyyn ja yhteiskäyttöön kulloisenkin tarpeen mukaan.

– Emme ole missään vaiheessa olleet tekemässä seinätöntä koulua.

Vääksyn yhteiskoulun yhteyteen rakennettiin Aurinkovuoren koulu vuonna 2014. Järvisen mukaan Aurinkovuori täytyy edelleen pitää yhteiskoulun kanssa samassa kiinteistössä. Muussa tapauksessa Aurinkovuoren kouluun pitäisi tehdä oma keittiö.

Neljä urakoitsijaa on kiinnostunut rakentamaan Vääksyyn uuden koulun.

– Kyse on isoista rakennusliikkeistä, joissa ammatillinen osaaminen on parhaimmillaan, sanoo Asikkalan kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen.

Ensi vuoden syksyllä päätetään, kuka neljästä tarjokkaasta saa urakan tehdäkseen. Kun päätös on tehty, hiotaan urakkasuunnitelmat Hirvosen mukaan lopulliseen kuntoon.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi