Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yhteistyö puhuttaa Salpakankaan koulussa, huoltajat ihmettelevät luokan levottomuutta ja lasten eristämistä

Viestit pätkivät kodin ja koulun välillä. Yhteistyön puute kiistetään.

Leila Aspola sekä Santeri ja Jenna Parviainen ovat huolissaan lastensa koulupäivästä. Kuva: Pirjo Kamppila

Salpakankaan jättikoulusta Hollolasta kantautuu huonoja uutisia. Erään alaluokan vanhemmat kertovat, että luokka on ollut levoton jo alkuluokista lähtien.

Tilanne kärjistyi tänä syksynä, kun aiempi luokkajako purettiin ja tälle luokalle siirtyi uusia oppilaita.

Vanhempien mielestä perussyy on kuitenkin integraatio, jossa tavallisessa luokassa opiskelevat myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Kyseisessä luokassa ei kuitenkaan ole syksyn aikana ollut mitään erityistukea.

Salpakankaan koulu sijaitsee Hollolan kuntakeskuksessa. Useissa siivissä ala- ja yläluokilla on oppilaita kaikkiaan noin 970. Koulun rakennukset ovat valmistuneet vuosina 2012– 2016, mutta koulu ei kuitenkaan edustaa uudenlaista avointa kouluarkkitehtuuria.

Pienten koulaisten luokka joutuu välitunneilla toiselle puolen koulurakennusta kuin ikätoverinsa. Kuva: Pirjo Kamppila

Erään levottoman luokan oppilaan äiti Leila Aspola on itsekin viettänyt päivän lapsensa luokassa. Kokemus oli mieleenpainuva.

– Tietyt oppilaat eivät pysy paikoillaan ollenkaan ja luokassa huudellaan ja tahallaan härnätään muita oppilaita. Opettajan piti poistua luokasta tunniksi selvittämään tilannetta muutaman oppilaan kanssa. Muu luokka jäi yksin. Naapuriluokan opettaja yritti opettaa (yhtaikaa molempia luokkia) mutta ei siitä tullut mitään. Lopulta piti panna musiikki soimaan, jolloin lapset saivat piirtää tai lukea. 

Saman luokan oppilaan huoltajat Santeri ja Jenna Parviainen vahvistavat havainnot oman lapsensa osalta. Heidän mukaansa pahimmillaan oppilaat muksivat toisiaan.

Ongelman mittakaavasta kertoo vanhempien mielestä sekin, että kyseisen luokan lapset joutuvat viettämään osan välitunneista erillään muista ikätoverista, toisella puolen rakennusta.

– Kaverit ovat tärkeitä, mutta kaikki entiset kaverit jäivät toiselle luokalle. Ainoa paikka missä lapsi näkee entisiä luokkakavereitaan, olisi välitunti. Pelko on, että hän jää kuukauden tai kahden kuluttua ryhmän ulkopuolelle, muistuttavat Aspola ja Parviaiset.

Koko koulun ilmiö 

Vanhemmat kokevat myös, että koulu ei ole ollut halukas edes keskustelemaan luokan ongelmasta.

– Ylimääräistä vanhempainiltaa ei ole järjestetty, vaikka olemme pyytäneet monta kertaa. Rehtori ei ole halunnut edes vastata meidän viesteihin. Olemme lähettäneet sähköpostilla kysymyksiä myös Hollolan hyvinvointijohtajalle.

Muutama päivä sitten vanhemmille tuli kuitenkin Wilma-viesti, jonka mukaan luokkaan on saatu kaksi kouluavustajaa. Aspolan mielestä kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yhdestä luokasta.  

Aina on toiveita, joita ei voida toteuttaa. Hollolan kunnan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen

– Koulussa on muitakin luokkia, joissa on levottomuutta ja rauhattomuutta.

Rehtori Sanna Plit-Rehula näkee, että levottomuudesta voi olla erilaisia tulkintoja.

– Syksyllä ryhmädynamiikan muodostus kestää, kun luokkia on jaettu. Aina kun on lapsia, on levotonta. Tällä luokalla se ei ole normaalista poikkeavaa.

Entä välitunnit erillään muista?

– Tämä tulkinta eristämisestä ei pidä paikkaansa. Meillä on useita välituntipaikkoja ja jotkut luokat pitävät välituntia eri aikaan. Oppilaita kuunnellaan (asiasta), mutta opettajat päättävät.

Salpakankaan koulu on lähes tuhannen peruskoululaisen koulu. Kuva: Pirjo Kamppila

Varma vastaus kunnasta

Miksi levottomaan luokkaan on nyt vasta saatu lisää aikuisia?

– Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu, ettei kukaan opettaja tee työtä yksin. Luokanopettajan työparina voi toimia esimerkiksi toinen opettaja, erityisluokanopettaja tai kehittäjäopettaja. 

Entä yhteistyö vanhempien kanssa?

– On tehty toimenpiteitä ja yhteistyötä. Jokainen opettaja vastaa siitä, että tekee yhteistyötä vanhempien kanssa.

Hollolan kunnan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen vakuuttaa virkavastuulla, että vanhempien yhteydenottoihin on varmasti vastattu sähköpostilla.

Hänen mukaansa myös koulu on ollut keskustelussa aktiivinen.

– Koulu on reagoinut asianmukaisesti käytettävissä olevilla menetelmillä. Asiassa ei ole huomauttamista. Aina on toiveita, joita ei voida toteuttaa.

Entä ylimääräiset vanhempainillat?

– Niitä on pidetty ja on suunnitteilla. Mutta yleisissä tapaamisissa ei koskaan puhuta yksittäisen oppilaan tai perheen asioista.

Moniulotteinen Salpakankaan yhtenäiskoulu rakennettiin vuosin 2012-2016. Kuva: Pirjo Kamppila

Iso koulu, enemmän tekijöitä

Tuleeko vanhemmalta kuntaan usein yhteydenottoja yksittäisen luokan tai oppilaan asioista?

– Aika vähän, 10-20 vuosittain. Ne liittyvät toiveisiin, että oma tai naapurin lapsi olisi jollain luokalla, tai että kiusaamiskokemukseen ei puututa riittävästi.

Lue myös: Pahin levottomuusaalto ohi Hämeenkosken koululla
 

Miten niissä toimitaan?

– Koulu arvioi työkalut. Isossa koulussa on käytössä enemmän tukipalveluita ja henkilökuntaa.

Onko Hollolan kouluissa riittävästi resursseja?

– Kyllä on, yli maan keskiarvon.

Yhteistyö

Lakiin perustuva liitto

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin.

Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Oppilaiden huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön kehittämiseen.

Kolmessa koulussa neljästä on säännöllisesti toimiva vanhempainyhdistys.

Noin puolet peruskoululaisten huoltajista kokee, että koulu kuuntelee vanhempien mielipiteitä ja suhtautuu avoimesti kehittämisehdotuksiin.

OAJ, Opetushallitus, Vanhempainliito
Pirjo Kamppila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi