Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lea Saukkosen ennustus Lahden tiedepäivässä – "Jos jatkamme näin, talvista tulee sateisia ja helteet lisääntyvät"

Tv:stä tuttu meteorologi uskoo, että ilmastonmuutoksesta voi selvitä, jos ymmärrämme, mitä se tarkoittaa.

Lea Saukkonen saapui mielellään yhdeksi pääpuhujaksi Lahden tiedepäivään. Koulutus on Saukkoselle tärkeä asia. Kuva: Katja Luoma

Takavuosien tv:n sääkartoilta tuttu meteorologi ja projektipäällikkö Lea Saukkonen kävi puhumassa Lahden Tiedepäivässä täydelle auditoriolle Suomen ilmaston tulevaisuudesta. Ilmatieteenlaitoksella nykyään kansainvälisiä projekteja vetävä Saukkonen tietää hyvin ilmastonmuutoksen uhkakuvat, mutta hän ei halua suhtautua tilanteeseen vain pessimistisesti.

– Ilmastonmuutos ei ole uskonasia, sillä se on jo täällä. Me tutkijat olemme huutaneet kurkku suorana asiasta jo vuosia. Teknologiauskovaisena olen nähnyt, että olemme selvinneet monesta asiasta. Voimme selvitä ilmastonmuutoksestakin, jos oikeasti ymmärrämme ja hyväksymme, mitä se tarkoittaa, Saukkonen toteaa.

Ilmastonmuutos näkyy Suomessakin, vaikka maamme ilmasto on vaihteleva. Selvimmin muutos näkyy alkutalvissa, jotka ovat nykyään lämpimämpiä ja sateisempia. Talven lumipeite on ohentunut 50 vuoden aikana huomattavasti ja pysyvä lumikausi on lyhentynyt.

– Jos jatkamme tätä tahtia, Suomen keskilämpötila kohoaa jatkossa enemmän kuin globaali lämpötila nousee. Siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi teiden kunto joutuu koetukselle, kun sulamis- ja jäätymissyklit lisääntyvät. Silloin betonikin rapautuu. Lumituhoriski metsissä voi kasvaa erityisesti idässä ja pohjoisessa tykkylumen takia. Metsäautoteiden kantavuus heikkenee talvisin roudan vähenemisen myötä. Miettisin tarkkaan myös urheiluhallien kattojen kantavuutta painavan lumen takia, Saukkonen sanoo.

Kaupungeissa kuumaa kesäöinä

Hurjaa muutosta voi olla myös kesissä, koska ilmastonmuutos lisää kesän äärisääilmiöitä rakeista salamointiin ja syöksyvirtauksista hellejaksoihin. Lisääntyneet ja pidentyneet hellejaksot ovat näyttäneet Suomessakin jo kurjinta puoltaan eli kohonnutta riskiä kuolla ennenaikaisesti. Harvinaisen kuumat kesät vuosina 2010, 2014 ja 2018 erottuvat selvänä piikkinä kylmempiin kesiin verrattuna.

– Suomalaiset ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja seuraavat aiheesta tehtyjä uutisia, Saukkonen kehuu. Kuva: Katja Luoma

– Erityisesti isot kaupungit ovat hellekesinä vaarallisia yli 75-vuotiaille. Kivitalot tekevät kaupungista hellesaarekkeen, jossa lämpötilat ovat yöllä useita asteita korkeammalla kuin muualla. Kesän kuivuus vaikuttaa myös maatalouden satoihin. Olosuhteet metsäpalojen syttymiselle ja leviämiselle ovat pian Suomessa suotuisampia kuin ennen, Saukkonen kuvailee.

Miljoonat lähtevät vaeltamaan

Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät lämpimien maiden köyhät ihmiset. Saukkonen uskookin, että lähivuosina kymmenet miljoonat ihmiset lähtevät vaeltamaan alueilta, joissa eläminen käy liian hankalaksi.

Toivoa ilmastomuutoksen jarruttamisesta kuitenkin on. Saukkonen kehottaa tekemään arjessaan sellaisia muutoksia, joihin voi sitoutua.

– Jätteiden lajittelu on jo lähes kaikille suomalaisille tavallista. Lisäksi voimme miettiä omaa liikkumistamme ja kävellä enemmän. Suomalaiset ovat tietoisia, koulutettuja ja ympäristöasioista kiinnostuneita, Saukkonen kiittelee.

Tiedettä kaikelle kansalle

17. kertaa järjestetyn Lahden tiedepäivän tärkein tavoite on tehdä alueen yliopistomaailma tutummaksi paikallisille ihmisille. Pääsihteeri Minna-Maija Salomaa Lahden Yliopistokampukselta sai torstaina ilokseen kuulla, että aamun jokaisella alustajalla oli kuulijoita.

– Aikaisempina vuosina kävijöitä on ollut 200–300. Nyt paikalle on tullut paljon lahtelaisia lukiolaisia. He ovatkin mahdollisina tulevina korkeakouluopiskelijoina yksi kohderyhmämme, Salomaa kertoi.

Tiedepäivän teemoja olivat tänä vuonna muun muassa lääketiede ja tutkimus Lahdessa, ympäristötiede ja vesistönsuojelu, hyvinvointi ja kaupunkiestetiikka. Lisäksi kävijöille esiteltiin Salpausselän Geopark-projektia ja Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjaa. Tiedepäivän toinen pääpuhuja oli professori Stephan Pflugmacher Lima Helsingin yliopistosta.

– Tänä vuonna saimme jo useammilta tutkijoilta ehdotuksia omista esityksistä eikä niitä tarvinnut erikseen pyytää. Monille aloitteleville tutkijoille Lahden tiedepäivä on hyvä tapa päästä ensikontaktiin tavallisen yleisön kanssa ja kertoa tutkimuksestaan kansantajuisesti, Salomaa sanoo.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi