Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijäthämäläinen viljaklusteri loisti biokiertotaloutta edistävässä EU-hankkeessa, mutta "vielä on parannettavaa"

Päijät-Hämeessä seurataan esimerkiksi hanketta, joka etsii keinoja toteuttaa ehkä pakolliseksi tuleva pientaloalueiden biojätekeräys ja tehdään biomuovikokeiluja yritysten kanssa.

Bioregio-hankkeen kansainväliset biokiertotalouden asiantuntijat vierailivat Lahdessa Kujalan jäteasemalla 2017. Mihaela Frincu löysi elektroniikkajätteen joukosta tutun kännykkämallin. Dan Crivat katseli vanhoja lankapuhelimia. Kuva: Katja Luoma

Päijät-Hämeessä pohditaan parhaillaan 1,5 miljoonan euron EU-hankkeessa esimerkiksi sitä, miten biojäte ja liete saataisiin nykyistä paremmin hyödynnettyä ja miten yhteistyöllä voidaan vähentää jätettä ja edistää uusia ratkaisuja.

Bioregio-hankkeessa mukana olevien ensitapaaminen oli pari vuotta sitten Lahdessa. Hanke edistää biokiertotaloutta kuudessa EU-maakunnassa, joista Päijät-Häme on yksi. Hankkeen ensimmäinen kolmivuotinen vaihe päättyy vuodenvaihteessa, ja nyt on aika panna ensimmäisen vaiheen strategisia linjauksia toteutukseen muiden hankkeiden kautta.

– Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa esimerkiksi uusia toimintamalleja pientaloalueiden biojätekeräykseen ja biomuovikokeiluja yritysten kanssa hiljattain alkaneessa Biosykli-hankkeessa, kertoo Bioregio-hankkeen projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulusta.

Jos ympäristöministeriön työryhmän ehdotus toteutuu, yli 10 000 asukkaan taajamissa biojäte pitää kerätä erikseen jokaisessa kiinteistössä, myös omakotitaloissa ja yrityskiinteistöissä. Muutos toteutuisi tällä tietoa 2023, mutta siinä olisi siirtymäaika.

Bioregio-hankkeen partnerit ja sidosryhmän edustajat tutustuivat marraskuussa siihen, miten kompostointi on järjestetty oppilaitoksen keittiön yhteydessä Ranskan Maugesissa. Kiertotalouden hyödyntämiseen tähtäävässä EU-hankkeessa on mukana kuusi EU-maata, ja Päijät-Häme on yksi mukana olevista maakunnista. Kuva: Susanna Vanhamäki

Päijät-Hämeen kelpaa pörhistellä kiertotalousonnistujana, sillä esimerkkejä riittää.

Eurooppalaiset kollegat äänestivät hiljan päijäthämäläisen viljaklusterin yhteistyömallin 3. parhaaksi esimerkiksi biokiertotaloudesta, kun Bioregio-hankkeen jäsenet tapasivat toisensa.

Yhteistyön ansiosta esimerkiksi Hartwallin juomatuotannon sivutuotteet, kuten ylijäämähiiva ja hukkanesteet, sekä alueen leipomoista ja kaupoista tuotu ylijäämäleipä ja -taikina jalostetaan biopolttoaineeksi ST1:n yksikössä, joka sijaitsee Hartwallin kyljessä.

– Kiertotalous on yksinkertaistettuna sitä, että saadaan enemmän irti siitä, joka tunnettiin aiemmin jätteenä. Eli tuotteet ja materiaalit säilytetään mahdollisimman pitkään käytössä, hän sanoo.

Vanhamäen mukaan myös Fazerin Lahden ksylitolitehdas on "loistava esimerkki biokiertotaloudesta". Parhaillaan rakentuvalla ksylitolitehtaalla ksylitolia tehdään ensi kertaa kauran kuorista, joita jää yli Fazerin omasta tuotannosta. Ksylitolinvalmistuksesta yli jäänyt biomassa hyödynnetään vielä viereen rakennettavalla biolämpölaitoksella.

– Bioregio-hankkeen ydin on juuri oivallusten jakamisessa kumppaneiden kesken. Esimerkiksi slovakialainen maakunta otti Päijät-Hämeen kiertotalouden innoittamana ensimmäisenä maassa käyttöön kiertotaloustermin aluestrategiassaan. Aiemmin mikään maakunta ei ollut vielä sitä käyttänyt, Vanhamäki kertoo.

Kujalan jätekeskus Lahdessa kiinnosti Bioregio-hankkeen ulkomaisia vieraita 2017. Kuva: Katja Luoma

Vaikka Lahti biolämpölaitoksineen ja Päijät-Häme jätteenkierrätyksineen ovat monessa ekoasiassa pitkällä ja olemme edelläkävijöitä, on meillä Vanhamäen mukaan vielä parannettavaa.

– Vaikkapa Ranskassa ollaan pidemmällä ravinteiden hyödyntämisessä ja kompostoinnissa. Bioregion kaltainen EU-hanke antaa tärkeän tilaisuuden nähdä, miten asemoidumme Euroopan mittakaavassa kiertotalouden hyödyntämisessä, Vanhamäki sanoo.

Arvokasta on Vanhamäen mielestä sekin, että suomalaiset pääsevät kertomaan osaamisestaan EU-tasolla.

– Näin kiinnostus Suomea ja Päijät-Hämettä kohtaan kasvaa, ja tuo kiinnostus voi konkretisoitua myöhemmin meitä hyödyttävästi.

Bioregio-hankkeen partnerit ja sidosryhmän edustajat tutustuivat marraskuussa siihen, miten kompostointi on järjestetty oppilaitoksen keittiön yhteydessä Ranskan Maugesissa. Kiertotalouden hyödyntämiseen tähtäävässä EU-hankkeessa on mukana kahdeksan maakuntaa kuudesta EU-maasta, ja Päijät-Häme on yksi mukana olevista maakunnista. Kuva: Susanna Vanhamäki

Bioregio-hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeinen idea onkin ollut jakaa osaamista hyvistä alueellisista toteutus- ja yhteistyömalleista ja teknologioista esimerkiksi biojätteen käsittelyssä ja biokaasun tuotannossa sekä toimivista yritysryppäistä. Tiedon pohjalta jokainen hankkeeseen osallistuva maakunta on laatinut toimintasuunnitelman siitä, miten biokiertotaloutta kehitetään jatkossa.

Lamk on hankkeen vetäjä, toisena partnerina on Päijät-Hämeen liitto. Hankkeen 1,5 miljoonan euron kokonaisbudjetista suomalaisten osuus on noin puoli miljoonaa euroa. Hankkeen toinen vaihe alkaa ensi vuoden alussa ja kestää kaksi vuotta. Siinä edistetään ja seurataan toimintasuunnitelmien toteutumista.

Päijät-Hämeen biokiertotalouden toukokuussa hyväksytty toimintasuunnitelma on esillä Lahden Tiedepäivässä torstaina.

Lahden Tiedepäivä to 14.11. kello 9 alkaen NiemiCampuksella, Mukkulankatu 19.

Päijät-Hämeen biokiertotalous

Toimintasuunnitelma

Neljä kokonaisuutta, joissa erilaisia biokiertotaloutta edistäviä käytännönläheisiä ja strategisia toimenpiteitä.

Laadittu yhteistyössä Päijät-Hämeen kiertotalousryhmän kanssa, Päijät-Hämeen liiton ja hanketta koordinoivan Lahden ammattikorkeakoulun vetämänä.

Osa Interreg Europe -ohjelman rahoittaman Bioregio-hankkeen toteutusta.

Toteutus pääosin Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelman (EAKR) kautta.

Lisäksi toteutusta rahoitetaan esimerkiksi kansainvälisillä rahoitusohjelmilla (LIFE IP, Interreg Baltic Sea Region) ja Elyn toimintaympäristön kehittämisavustuksella.

Tavoitteena vahvistaa Päijät-Hämeen roolia kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi