Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Erilaiset oppijat yhteisessä luokassa laittavat opettajat koville - "Ei löydy ryhmää, jossa joku ei pitäisi omaa show'taan"

Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen mukaan Lahden koulut eivät ole muuttuneet erityisen rauhattomiksi. "Nyt vain tunnistetaan tuen tarve."

Silmukanteko vaihtuu liukuvasti äidinkieleen. Opettaja Kati Parkkonen komentaa kakkosluokkalaiset Aten, Erisan, Justuksen, Rojgarin ja Tiituksen paikoilleen. Kuva: Pirjo Kamppila

Koulujen työrauhaongelmat huolettavat jatkuvasti oppilaiden vanhempia. Opettajille on tuttua oppilaiden lyhytjänteisyys.

Näille havainnoille voi halutessaan löytää selityksen niin sanotusta integraatiosta, jossa aiemmin erityisluokissa opiskelleet oppilaat on siirretty yleisluokkiin.

Esimerkiksi Lahden Kärpäsen koulussa opiskelee noin 530 lasta ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Osa käy koulua erityisluokilla, osa yleisluokilla ja jotkut vaihtelevasti molemmissa. Yleisluokissa on myös pysyvästi oppilaita, joilla on todettu lisätuen tarve.

Tilastot kertovat, että erityistä tukea saavien oppilaiden osuus peruskoulussa on huimassa nousussa. Osuus hipoo koko maassa jo viidennestä ja on esimerkiksi Päijät-Hämeessä jo ylittänyt sen.

Maakunnissa on selvät erot: Kymenlaaksossa osuus on valtakunnan korkein, 24 prosenttia. Alhaisin osuus on Pohjanmaan maakunnissa, noin 15 prosenttia.

Lakimuutos vuonna 2011 näkyy tilastossa. Kuva: Anssi Hietamaa

Laki muutti tilastoa

Koko maan tilastoissa on selvä hypähdys erityistuen saajissa vuonna 2011, mutta sitä selittää lakimuutos. Erityisen tuen saanti ei enää vaadi lääketieteellistä diagnoosia, vaan tukea pitää antaa oppilaan tarpeen mukaan.

Tuki on kolmiportainen. Yleistä tukea voi saada jokainen oppilas tarpeen vaatiessa. Ellei se riitä, annetaan tehostettua tukea ja sen jälkeen erityistä tukea. Viimemainitut tuet perustuvat erilliseen päätökseen.

Yleisen tuen muodot eivät sisälly erityisopetuksen tilastoon.

Opettaja Kati Parkkonen opastaa Attea ja Justusta sormivirkkauksessa. Erisa auttaa Paavoa, Mea osaa jo. Kuva: Pirjo Kamppila

Integroinnin myötä erityisoppilaan tarvitseman tuen piti seurata häntä luokkaan. Lahdessa nähtiin kuitenkin opetuksen tuen resursseissa pohjakosketus vuonna 2013. Tuolloin leikattiin selvästi kouluavustajien määrää säästösyistä.

Viime vuosina avustajien määrää on taas pystytty kasvattamaan suunnilleen entiselle tasolle, eikä erityisopettajien määrässä ole tingitty koskaan, kertoo Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

– Sen sijaan säästöt näkyvät edelleen yleisopetuksen ryhmäkoossa.

Tähänkin saadaan helpotusta, jos kaupungin ensi vuoden talousarvioon hyväksytään lisää rahaa.

Kilponen ei lue tuen saajien määrän kasvua niin päin, että Lahden koulut olisivat muuttuneet erityisen rauhattomiksi.

– Eivät ole. Nyt vain tunnistetaan tuen tarve. Rauhattomuuteen ei ole yhtä syytä, se heijastaa aikuisten maailmaa.

Kirahville jalat

Kärpäsen koulu toisen luokan käsityötunnilla on menossa kirahvin teko, jossa pahvikirahvin jalat on virkattava sormivirkkaustekniikalla.

Peruskoululla on laaja oppikenttä. Kuva: Pirjo Kamppila

Oppilaita on paikalla kymmenen, joista osa saa erilaista tukea ja osalla suomen kieli on kakkoskieli. Kakkosluokkalaisia on koulussa kaikkiaan lähes 87, ja heitä jaetaan vaihdellen erilaisiin ryhmiin.

Opettaja Kati Parkkosen luokse on jatkuvasti tulijoita, vaikka myös kouluavustaja Katariina Sireni tekee parhaansa opastaakseen silmukkatekniikkaa.

Joku lapsista ei nyt jaksa keskittyä virkkuuseen, joku auttaa kaveriaan ja osa on jo saanut kirahvinsa lähes valmiiksi.

Vuosi sitten ryhmä oli erityisen levoton, Parkkonen kuvaa oppilaita. Levottomuus ilmeni niin puheissa kuin eleissä.

Miten siitä edettiin?

– Istuttiin paljon omassa pulpetissa ja tehtiin töitä opettajan johdolla. Pidettiin paljon vanhempainiltoja ja luotiin yhteiset säännöt. Vanhemmat olivat hyvin mukana, he tunnistivat oman lapsensa. Nyt tunnit ovat aika rauhallisia.

Tunti vaihtuu liukuvasti äidinkieleen. Sireni lähtee seuraavaan luokkaan, mutta ennättää kertoa, että vuodet ja luokat ovat erilaisia.

– Mutta ei löydy ryhmää, jossa joku ei pitäisi omaa show'taan.

Kuva: Pirjo Kamppila

Kolmannen luokan äidinkielen tunnilla istuu myös kaikenlaisia oppijoita yleisistä erityisiin. Osassa pulpetteja on kangassermit ympärillä tuomassa lisää omaa rauhaa oppilaalle. Lapset pääsevät itse mukaan sadun kerrontaan esiintymällä ja soittamalla instrumentteja. Kouluavustaja on mukana tunnilla.

Miia Kivistöllä oli puolet neljännen luokan oppilaista opetuksessa, noin 22 oppilasta, jotka oli ryhmitelty kahteen opetustilaan. Äidinkielen tunti sujuu rauhallisesti ja omatoimisesti. Koulun paras tunti on ehkä pitkä välitunti, jota tässä koulussa voi viettää monin tavoin, esimerkiksi kerran viikossa liikuntasalissa tanssien.

Pikahaastattelu opettajainhuoneessa paljastaa, että moni toivoo lisää aikuisia avuksi luokkiin. Kouluavustajia on nyt 17, joista osa työskentelee jatkuvasti erityisluokissa ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmissä.

Nelosluokkien välinen ovi on auki. Sonja Kokkola, Neea Kauppinen, Joanna Hämäläinen ja Eelis Kuparinen keskittyvät tehtäviinsä. Kuva: Pirjo Kamppila

Rehtori Ari Pippuri muistuttaa realiteeteista: kaupunki antaa resurssit, joilla on selvittävä.

– Erityisen tuen pienryhmiin on yleensä enemmän tulijoita kuin mitä paikkoja on.

– Uuden opetussuunnitelman mukaan erityisoppilaat tulevat omaan lähikouluunsa. Se muuttaa ryhmän dynamiikkaa ja vaatii opettajalta paljon suunnittelua. On havaittavissa, että opettajat ovat kovan paineen alla.

Lue myös: Erityisen tuen oppilaan äiti: Me vanhemmat vastustimme, inkluusio tuli silti - luokka hajotettiin ja lapset ripoteltiin ympäri kaupunkia
 

Pippuri näkee kuitenkin myös integraation myönteisen puolen: nyt erityisoppilasta ei eristetä omaan ryhmäänsä, josta on kuitenkin aikanaan lähdettävä normaaliin maailmaan.

Korjattu 14.11. klo 9.34: Väitettä siitä, että Kivistö opettaisi yksin kahta ryhmää kahdessa luokassa ja klo 14.17: Kärpäsen koulun kakkosluokkalaisten määrää, joka on 87, ei lähes 50.

Oppimisen tuki

Kolme porrasta

Esi- ja perusopetusta ei enää jaeta yleis- ja erityisopetukseen.

Sen sijaan oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee.

Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto ja avustajapalvelut.

Oppilas voi tarvita yhtä tai useampaa tuen muotoa.

Yleinen tuki on tarkoitettu kaikille oppilaille esimerkiksi sairauden tai muun poissaolon vuoksi.

Jos yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea ja sen jälkeen erityistä tukea.

Erityinen tai tehostettu tuki perustuu erilliseen päätökseen.

Tuki tuodaan oppilaan lähikouluun ja opetusryhmään.

Tukiopetusta järjestetään kunnissa eri tavoin.

Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.

Erityistuen saajat tilastoidaan, yleistä tukea saavia ei.

Myös ammattiopinnoissa voi saada erityistä tukea.

Uuden lukiolain mukaan erityisopetusta on järjestettävä myös jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi