Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hykyn muutosohjelma vähentää kuluja kymmenillä miljoonilla - "Onnistuminen vaatii sata prosenttia yhtymän väeltä ja poikkeuksellisen vahvaa päätöksentekoa poliitikoilta"

Muutosohjelmassa on neljä kehityskärkeä, jotka koskevat laajasti yhtymän toimintaa. Ohjelman tavoitteisiin kytkeytyy myös asioita, joihin kuntien pitäisi reagoida. "Aivan oleellista on, että esimerkiksi lapsia ja perheitä voidaan tukea riittävän ajoissa – tällöin raskaita palveluita ei tarvita niin paljon", Erhola sanoo.

"Kun kuntayhtymä kerran on saatu aikaiseksi, ajattelun pitäisi kaikessa palvelussa olla maakunnallista, jotta yhtymästä saadaan hyötyä. Kaikki eivät vielä tunnu muistavan sitäkään, että yhtymä on yhteinen palvelujen järjestäjä, ei tuottaja, jolta kunnat tilaavat palveluita", toimitusjohtaja Marina Erhola toteaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tavoittelee kymmenien miljoonien eurojen kustannusten vähenemistä tiistaina julki tulleella muutosohjelmalla.

Ohjelmaa on valmisteltu koko syksy, ja siinä on neljä ”kehityskärkeä”, jotka koskevat laajasti yhtymän toimintaa. Yleisenä tavoitteena on maakunnallinen identiteetti, jolla halutaan myös vahvistaa hyvinvointia.

Ohjelman tavoitteena on synnyttää tuottavuusloikka, joka taittaa kustannusten kasvun. Neljän vuoden päästä yhtymän toimintakulujen pitäisi olla noin 35 miljoonaa euroa alle ennustetun kasvu-uran.

Muutosohjelman toteutuessa kustannukset vähenevät viidessä vuodessa (2020–2024) yhteensä noin 87 miljoonaa euroa nykyiseen kasvu-uraan verrattuna. Kyse ei ole siitä, että kuluja leikattaisiin, vaan muutoksen aikaansaamista kustannusten vähenemisestä.

– Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, täytyy monen asian onnistua. Tämä edellyttää sadan prosentin onnistumista meillä yhtymässä ja poliittisilta päättäjiltä poikkeuksellisen vahvaa päätöksentekoa, toimitusjohtaja Marina Erhola sanoo.

Työ on tehtävä itse

Maakunnallinen ajattelu toimii Erholan mukaan tehokkaasti ja luontevasti erikoissairaanhoidossa. Avoterveydenhuollossa tilanne on toinen. Monissa kunnissa ajatellaan yhä, että palvelut pitää saada omassa kunnassa kuten aina ennenkin.

– Kun kuntayhtymä kerran on saatu aikaiseksi, ajattelun pitäisi kaikessa palvelussa olla maakunnallista, jotta yhtymästä saadaan hyötyä. Kaikki eivät vielä tunnu muistavan sitäkään, että yhtymä on yhteinen palvelujen järjestäjä, ei tuottaja, jolta kunnat tilaavat palveluita.

Erhola korostaa, että mistään ei laskeudu tänne sellaista rauhaa, ettei mitään tarvitsisi tehdä.

Yhtymä on laitettu pystyyn nopeasti, joten epätarkoituksenmukaisia tiloja on paljon. Toimitusjohtaja Marina Erhola

– Työ on tehtävä yhdessä.

Neljässä muutosohjelman keihäänkärjessä työtä riittää.

Ensimmäisessä tavoitellaan systemaattista johtamisjärjestelmää, joka tuottaa erinomaisen henkilöstökokemuksen ja toimeenpanokyvyn.

– Tiedämme jo, että henkilöstömme on luotettavaa ja väellä on korkea työmoraali. Tämä on todella tärkeätä muutoksessa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Toinen kärki keskittyy kuntien ja yhtymän väliseen yhteistyöhön: talouden ja toiminnan raportointi kunnille pitää olla selkeätä ja poliittisen, virkamies- ja operatiivisen johdon roolit sovittuja ja selkeitä.

– Yhtymä on nuori, ja meillä on vielä vähän hakemista roolituksissa. Hallituksen kanssa teemme kyllä nyt hyvää yhteistyötä, Erhola sanoo.

Kolmas kehityskärki tavoittelee tasapainoista ja kustannustehokasta palvelurakennetta.

Palveluverkkoselvitys on ollut kunnissa lausuntokierroksella ja herättänyt paljon keskustelua, koska selvityksessä halutaan karsia joitakin toimipisteitä ja muuttaa palvelua joissakin.

– Yhtymä on laitettu pystyyn nopeasti, joten epätarkoituksenmukaisia tiloja on paljon.

Lahden ulkopuolella joka kuntaan tulisi sote-keskus, jossa palvelut saisi yhdeltä luukulta. Muutosohjelma sisältää siis myös investointeja. Sote-keskusten palveluissa hyödynnettäisiin myös digitaalisia kanavia.

Neljäs kehityskärki kiinnittää huomiota siihen, että palvelut tuotetaan tehokkaasti. Tuotantoa ja henkilöstä on ohjattava systemaattisesti ja toimintalähtöisesti. Tukipalveluiden ja hankintojen on oltava kilpailukykyisiä. Tällä hetkellä yhtymän kaikki ostopalvelut eivät ole hinnoiltaan markkinoiden edullisimpia.

"Työ on parasta sosiaaliturvaa"

Muutosohjelman kustannustavoitteisiin kytkeytyy monia asioita, joihin yhtymä odottaa myös kuntien reagoivan, koska niiden vastuulla on terveyden edistäminen.

– Aivan oleellista on, että esimerkiksi lapsia ja perheitä voidaan tukea riittävän ajoissa – tällöin raskaita palveluita ei tarvita niin paljon.

– Tärkeätä on myös harrastustoiminta niin iäkkäille kuin lapsillekin. Hyvä esimerkki tästä on harrastustakuu, jonka Lahti tarjoaa koululaisilleen. Muissakin kunnissa on tehty hyvää työtä, esimerkiksi Asikkala on panostanut paljon kuntalaisten liikuntamahdollisuuksiin.

Erhola kertoo, että hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistämisestä aiotaan käydä paljon keskustelua kuntien kanssa.

Lahti on ottamassa vetovastuun hyvinvoinnin ja terveyden kehittämistyöstä. Toimitusjohtaja Marina Erhola

– Lahti on ottamassa vetovastuun hyte-työn maakunnallisesta kehittämisestä hyvinvointijohtaja Mikko Komulaisen johdolla.

Myös työllisyyden hyvä hoito on Erholan mielestä todella tärkeää.

– Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella työttömyys ja syrjäytyneisyys näkyy palvelujen tarpeessa, samoin väestön ikääntyminen, heikko koulutustaso, runsas päihteiden käyttö ja keskimääräistä suurempi yhden vanhemman perheiden osuus.

Haasteiden keskellä toimitusjohtaja Erhola kannustaa luottamaan tulevaisuuteen. Hän on ollut johtamassa monia muutoksia ja haluaa, että täällä muutos tehdään systemaattisesti niin, että muutosohjelmaa myös muokataan tarpeen mukaan.

33-sivuisessa ohjelmassa käydään läpi myös monia riskitekijöitä, jotka toteutuessaan uhkaavat tavoitteiden saavuttamista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä aiotaan käydä paljon keskustelua kuntien kanssa. Kuva: Pirjo Kamppila

Ensimmäinen isoista riskeistä on se, ettei yhtymässä riitä aika ja resurssit muutosten toteuttamiseen. Muutosohjelma käynnistetään ensi vuonna, jolloin yt-neuvotteluissa sovitut lomautukset ovat meneillään lähes koko vuoden ajan, eikä uusia tehtäviä voida perustaa.

Toinen riski on palvelutarpeen kasvaminen. Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ei tuota tulosta, sosiaalinen ja terveydellinen pahoinvointi voi lisääntyä ja kustannukset kasvavat.

Kuntien ja yhtymän yhteistyö on myös riskialtista. Ohjelmassa nimetään riskiksi myös ”kunnallisen päätöksentekosyklin lyhyys”. Vaalien lähestyessä poliitikkojen voi olla vaikea ajaa maakunnan etua ja katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Jos yhtymälle tulee uusia velvoitteita esimerkiksi hoitotakuusta tai hoitajamitoituksesta, tavoitteet ja luvut pitää katsoa uusiksi.

Lue myös: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on elänyt kriisistä toiseen, mutta tehostaminen jatkuu: näin yhtymässä on säästetty vuodesta 2016 saakka
 

– Näihin emme ole varautuneet. Pelkästään hoitajamitoitus toisi lisäkuluja 11–12 miljoonaa euroa vuodessa, Erhola toteaa.

Jos hoitajamitoitusta päätetään nostaa, Erhola arvelee hoitajapulan vaikeuttavan mitoitusten korjaamista.

– Tällä hetkellä meillä on kohtuullinen tilanne rekrytoinneissa. Hoivapuolelle on vaikeinta saada väkeä.

Hyvinvointiyhtymä

Taustalla raskaat yt-neuvottelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteistoimintaneuvottelut päättyivät lokakuussa. 7 000 työpaikasta häviää 250 ja 3 500 työntekijää lomautetaan viikoksi tai kahdeksi työtehtävästä riippuen. 51 työntekijää sai potkut.

Yt-neuvotteluihin jouduttiin, koska alijäämä oli paisumassa 38 miljoonaan euroon.

Yhtymän omistajakuntia ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Heinola ja Sysmä ostavat yhtymästä vain erikoissairaanhoidon.

Yhtymä aloitti toimintansa vuonna 2017. Toimitusjohtaja Marina Erhola aloitti työnsä tämän vuoden elokuussa. Edeltäjä Eetu Salunen irtisanoutui maaliskuussa.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi