Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jos velkaantuminen ei taitu, Heinolasta uhkaa tulla kriisikunta

Rakentamissuma: Heinolan kaupunki tuplaa velkansa lyhyessä ajassa.

Heinola investoi lähivuosina kouluihin. Kuva Sinilähde-talon työmaalta lokakuussa. Kuva: Laura Tarzalainen

Vuosi 2020 ei vielä ole Heinolan kaupungille taloudellisesti katastrofaalinen, mutta sen jälkeen tilanne voi olla toinen.

Kaupunki investoi vuosittain noin 20 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023. Summa on suuri kaupungin kokoon nähden. Investoinnit koskevat pääasiassa kouluja ja päiväkoteja.

Sekä kaupunginjohtaja Jari Parkkonen että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki (sd.) pitävät investointisummia huolestuttavan suurina.

– Tosiasia on se, että tuplaamme lyhyessä ajassa velkamäärämme. Se pitää noteerata ja miettiä muissa päätöksissä kokonaisuus. Jos velkaantumista ei saada taittumaan isojen investointien jälkeen, riski päätyä kriisikunnaksi lisääntyy. Se uhka on olemassa, Lehtimäki sanoo.

Lehtimäen mukaan on selvää, että kaupungin talous tiukkenee tulevina vuosina huomattavasti. Se edellyttää uusien investointien jarruttamista.

Päättäjien pitäisi Lehtimäen mukaan löytää yhteinen sävel kaupungin taloudesta. Hän näkee huolena sen, ettei sitä nyt ole.

– Pitäisi löytyä paremmin keskusteluyhteys siihen, mitä voitaisiin tehdä taloudellisemmin. Se ei tarkoita pelkkää leikkaamista vaan myös järkevöittämistä, hän sanoo.

Viime vuonna mökkitonteista tuli kaupungille iso potti, joka pelasti edellisen vuoden talousarvion.

– Aina ajatellaan, että tulee joku, joka pelastaa meidät, Lehtimäki sanoo ja viittaa myös energiarahastoon.

Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen muistuttaa, että sote-uudistuksen mahdollinen vaikutus Heinolan kaupungin toimintamenoihin, henkilöstön määrään, tukipalveluihin ja rahoitusasemaan on merkittävä riski suunnittelukaudella.

Nykyisellä palvelurakenteella terveys- ja vanhuspalvelujen menot kasvavat 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain.

Pitkässä juoksussa kaupungin taloudellinen kantokyky on koetuksella, Parkkonen varoittaa. Linjausta tulee hänen mukaansa arvioida uudelleen tai sopeuttaa muita toimia vahvemmin, mikäli valtionrahoituksessa tai sote-uudistuksessa ei löydy tilanteeseen ratkaisua.

Lehtimäki pitää puutteena sitä, ettei Heinolassa ole kehitetty yhteisöllistä asumista, johon on kuitenkin olemassa malleja.

– Meillä pitäisi olla vaihtoehtoja. Nyt puhutaan koko ajan pelkästään tehostetusta palveluasumisesta. Aika suuri osa vanhuksista voisi pärjätä pitkäänkin kevyesti tuettuna, hän sanoo.

Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2020 talousarvioesitystä ja vuosien 2020–2023 taloussuunnitelmaa maanantaina.

Lopullisesti asiasta päättää valtuusto 25. marraskuuta.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi