Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tätä hälytystä lahtelainen palomestari ei ikinä unohda – purusiiloon pudonnut mies oli vaarassa palaa kuoliaaksi

Lahtelainen Matti Virtanen, 93, ei ole lainkaan niin tavallinen mies kuin nimestä voisi kuvitella. Virtanen kunnostautui vuosikymmenien ajan kuntourheilussa, liikunnassa ja pelastustoimessa, jotka ovat tarjonneet lähtemättömiä muistoja.

Vuonna 1926 syntyneestä Matti Virtasesta oli määrä tulla liikunnanohjaaja, mutta palokuntatyö veti pitemmän korren. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahtelainen entinen palomestari ja apulaispalopäällikkö Matti Virtanen, 93, ehti neljännesvuosisadan kestäneen virkauransa aikana nähdä sekä murhenäytelmiä että onnistuneita pelastustöitä. Muutama tapaus jätti hänen mieleensä pysyvät muistot.

Yksi palomestarin hurjimmista hälytystehtävistä oli 1970-luvulla lahtelaisella tehtaalla, jossa työntekijä oli syöttänyt purua siiloon ja pudonnut itse perässä. Siilossa suppilo päättyi suoraan uuniin, ja mies oli ahtaassa paikassa kykenemätön auttamaan itse itseään.

Mies onnistuttiin paikantamaan ulkopuolelta, ja suppilon terässeinää alettiin leikata auki. Työ oli vaikeaa, sillä purusiilo olisi saattanut syttyä työn aiheuttamista kipinöistä. Samaan aikaan uhrille piti järjestää hengitysilmaa ahtaan siilon sisään. Pelastustoimet kuitenkin onnistuivat.

– Se oli jo sekunneista kiinni. Mies oli suppilossa viimeisessä pisteessä, jonka jälkeen seuraavaksi ei olisi ollut muuta kuin putoaminen uuniin, muistelee Virtanen.

Paras olla hiljaa

Palomestari Virtanen havaitsi, että työpaikalla oli laiminlyöty purun syöttöön liittyviä turvallisuussäännöksiä. Purua lykättiin siiloon tasanteelta, jossa ei ollut turvakaiteita. Niin ikään työntekijällä ei ollut turvaköyttä. Palolaitoksen johto oli kuitenkin hyvissä väleissä tehtaan teknisen johtajan kanssa, ja Virtasen käskettiin pitää suunsa kiinni.

– Minun oli toteltava esimiestäni, joten asia ei tullut julki.

Lahden nouseva sukupolvi puolestaan innostui toisinaan kehittelemään kyseenalaista ajanvietettä. Puinen hyppyrimäki esimerkiksi yritettiin polttaa käyttämällä tinneriä sytytysnesteenä.

– Tinneriä käytettiin silloin myös huumausaineena, muistelee Matti Virtanen.

Monenlaista muutakin tapahtui. Joskus sammutettiin bensalla sytytettyä asuntoa ja joskus haettiin paniikkiin joutunutta tyttölasta alas ulkotikkailta viidennen kerroksen korkeudelta. Pelastajien ammattitaito esti monta murhenäytelmää vaikka aina apu ei ehtinytkään ajoissa.

Hiihtoa ja juoksua

Jos onnettomuuksista jäikin mollivoittoisia muistoja, niin huomattavasti mukavampia kokemuksia Virtaselle kertyi liikunnasta ja urheilusta, jotka ovat olleet hänelle kuin toinen elämä. Sille elämälle jäi entistä enemmän aikaa, kun Virtanen jäi apulaispalopäällikön tehtävästä eläkkeelle vuonna 1985.

– Muutamat työkaverit sanoivat, että tulet katumaan lähtöäsi. En ole vielä katunut.

Miehen meriitit liikunnan puolelta ovat vaikuttavia. Noin 42 kilometrin mittaisen maratonin hän on juossut 20 kertaa. Niistä ensimmäinen oli vuonna 1983 ja viimeinen vuonna 2001. Silloin hän oli 75-vuotias.

Worldloppet-hiihtoja Virtasella puolestaan on takana 45, joista yli puolet on Finlandia-hiihtoja. Worldloppet on sarja, johon kuuluu useita eri puolilla maailmaa järjestettäviä pitkän matkan hiihtoja.

Aktiivinen kilpaileminen on kerryttänyt Matti Virtaselle vaikuttavan kokoelman mitaleita ja kunniakirjoja. Kuva: Sami Lettojärvi

Paljon matkoja ulkomaille

Worldloppetin laduilla Virtanen lasketteli vuodesta 1974 vuoteen 2002. Lisäksi hän järjesti hiihtomatkoja Saksaan, Italiaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Urheilumiehen ahkeruus palkittiin Worldloppetin Super Master -arvonimellä.

Hiihtoreissuilla uhmattiin joskus hyvinkin ankaria olosuhteita, kuten hyytävää pakkasta. Matti Virtanen muistaa, miten Ruotsissa hiihdettiin Wasaloppet -34 asteen pakkasessa. Liikenteenohjaus latujen lähiteillä oli kylmyyden takia lopetettu.

– Poliisit olivat ravintolassa kahvilla ja lämmittelemässä.

Kunnon kuntalainen

Kisamitalien ja kunniakirjojen joukosta Matti Virtanen kaivaa esiin Hämeen liikunta ja urheilu ry:n vuonna 1995 myöntämän Kunnon Kuntalainen-tunnustuksen. Sellainen annetaan henkilölle, joka on omalla esimerkillään edistänyt kuntoliikuntaa kotikunnassaan.

– Tätä arvostan enemmän kuin hiihtokilpailuja.

Joukkuelajien puolella Virtanen pelasi 1940–1950-luvulla jääpalloa ja pesäpalloa SM-sarjatasolla. Tuomarikortit Virtanen hankki pesäpallossa, jääpallossa, hiihdossa ja yleisurheilussa.

Liikuntaveteraani on lisäksi tehnyt yli 80 vuotta kestäneen "uran" voimistelussa, jonka hän aloitti yhdeksänvuotiaana Enson Permantopojissa.

Lahtelaisen Matti Virtasen mielestä oman ikääntymisen huomaa hyvin siitä, kun lapsetkin alkavat suunnitella eläkkeelle lähtemistä. Kuva: Sami Lettojärvi

Opetusta ranskalaisille

Voimistelussa tuli sittemmin itse asiassa näytetyksi mallia ihan kansainvälisellä tasolla. Virtanen oli 1950-luvulla nuorena palomiehenä matkailemassa Ranskassa, jolloin hän sai toisen henkilön kanssa tilaisuuden tutustua Pariisin pääpaloaseman toimintaan.

Voimistelemassa olleet palomiehet katselivat suomalaisia virkaveljiään oudoksuen, jolloin nämä päättivät näyttää taitojaan käsilläseisonnassa. Virtanen käytti suorituksessaan välillä vain yhtä kättä.

– Matkanjohtaja kertoi meille sen jälkeen, että meidät on kutsuttu kahville.

Purkupäätös oli virhe

Muutto Imatralta Lahteen vuonna 1960 toi ajan mittaan tullessaan myös liikunta-alan luottamustehtäviä. Virtanen istui Urheilutalosäätiön johtokunnassa yhtäjaksoisesti 33 vuotta, josta neljä vuotta puheenjohtajana ja useita vuosia varapuheenjohtajana.

– Sen ajan kävin jokaisessa kokouksessa.

Virtanen joutui vielä johtokuntavuosiensa jälkeen näkemään Urheilutalon purkamisen vuosina 2013–2014. Purkupäätös ei silloin tuntunut hänestä oikealta.

Rakennus olisi Virtasen mukaan ollut muutettavissa vastaamaan nykyajan vaatimuksia, kun katsomon yhtenäiset penkit olisi vaihdettu yksittäisiksi istuimiksi. Muitakin korjauksia olisi varmasti tullut, mutta kiinteistö oli kuitenkin toimintakelpoinen.

– Nämä olivat meikäläisen ajatuksia silloin. Se oli joka tapauksessa väärää tulkintaa, että talo olisi ollut huonossa kunnossa.

Kylpylähotelli tarpeen

Kokenut urheilumies ottaa varovasti kantaa siihen, miten Lahtea pitäisi kehittää liikuntakaupunkina. Hän kannattaa kylpylähotellin rakentamista Ranta-Kartanoon, sillä hanke edistäisi Lahden vetovoimaisuutta.

Jos lapsi tykkää jostain liikuntamuodosta, hänen pitäisi heti päästä johonkin erityisvalmennukseen. Lahden entinen apulaispalopäällikkö Matti Virtanen

– Kansainvälisiä urheilutapahtumia tänne tarvitaan lisää, ja kylpylähotelli voisi olla yksi hyvä vetonaula.

Nuorison romahtaneen kunnon kohottamisessa Virtanen perää vastuuseen sekä kouluja että koteja. Hyviin harrastusmahdollisuuksiin pitää luoda edellytykset mahdollisimman nopeasti.

– Jos lapsi tykkää jostain liikuntamuodosta, hänen pitäisi heti päästä johonkin erityisvalmennukseen.

Mitä harrastus antoi?

Mitä liikuntaharrastus sitten on antanut apulaispalopäällikkö evp. Matti Virtaselle itselleen?

– En osaa tuohon sanoa, mitä siitä olen saanut. Urheilu ja musiikki ovat olleet minulle kaksi sellaista tärkeää asiaa.

Matti Virtanen ehti näet nuorena olla myös tanssiorkesterin rumpali. Sitä tosin ei jatkunut pitkään.

– Tykkäsin itse kovasti tanssista, ja olin kateellinen kavereille, jotka tanssivat tuttujen tyttöjen kanssa. Lähdin pois rumpujen takaa ja pääsin tanssimaan.

Siitä riemusta Virtanen ei ole sen koommin luopunut. Hän viihtyy vakituisen tanssikaverinsa kanssa vääksyläisen hotelli Tallukan parketilla viikottain 3–4 tunnin ajan.

Samainen tanssikaveri käy muuten silloin tällöin siivoamassa Virtasen kotona. Niinpä leskimiehen asunto on koko ajan siistissä kunnossa.

Kuka?

Juuret rajan takana

Matti Johannes Virtanen syntyi Ensossa (so. Svetogorskissa) 3.3.1926.

Armeijaan 1944. Ei joutunut sotatoimiin.

Palopäällystökoulu vuonna 1953.

Urheilutalon säätiön johtokunnassa vuosina 1972–2004.

Neljä vuotta edellä mainitun säätiön hallituksen puheenjohtajana ja useita vuosia varapuheenjohtajana.

Urheiluseura Lahden Ahkeran kunniajäsen.

Ollut toimitsijana useissa kansainvälisissä hiihtokisoissa.

Leski. Kaksi lasta.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi