Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti hakee triathlonin puolimatkan suurtapahtumaa – keskustelu oppimisen tuen tarpeesta ja päihteistä kuumensi tunteita kaupunginvaltuustossa

Puheenjohtaja joutui muistuttamaan kielenkäytöstä. "Kynnys hakea tukea nousee, jos päättäjät ovat niin pösilöitä, että yhdistävät oppimisen tuen tarpeen päihdeongelmiin", sanoi Elisa Lientola (vas.).

Ironman 70.3 -kilpailu järjestettiin Lahdessa kesäkuun lopussa. Kuva: Mirja Hussain

Lahti tavoittelee triathlonin puolimatkan suurtapahtuman, Ironman 70.3 MM-kisojen isännyyttä vuodelle 2022. Kaupunginvaltuusto päätti kisojen hakemisesta maanantaina yksimielisesti.

Kisaisäntänä kaupunki vastaisi 700 000 euron järjestelyoikeusmaksusta sekä erilaisista käytännön järjestelyihin liittyvistä vastuista.

Tapahtumaa varten haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä suurtapahtumatukea sekä yhteistyökumppanuuksia alueen elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on, että järjestelyoikeusmaksusta puolet jäisi kaupungin itsensä maksettavaksi.

"Selvästi kannattava"

MM-tapahtuma olisi jatkoa Lahdessa kahtena vuonna järjestetyille Ironman 70.3 -kisoille.

Kyse on triathlonin puolimatkan kilpailusta, jossa uidaan 1,9 kilometriä, pyöräillään 90 kilometriä ja juostaan 21,1 kilometriä. Kilpailureitin yhteenlaskettu pituus on maileina mitattuna 70,3.

MM-kisoihin karsitaan yhteensä 5 000 kilpailijaa. Kaksipäiväisen kisatapahtuman lasketaan tuottavan alueelle noin 30 000–40 000 majoitusvuorokautta. Tapahtuman aluetaloudelliseksi kokonaishyödyksi arvioidaan lähes 17 miljoonaa euroa.

– Hanke on selvästi Lahden talousalueelle kannattava, Lasse Koskinen (ps.) totesi.

Asiasta ainoana puheenvuoron pitänyt Koskinen jäi kaipaamaan joitakin lisätietoja. Hänen mielestään päättäjille olisi ollut hyvä esittää arviot tapahtumatuen saamisen todennäköisyydestä, kaupungin mahdollisuuksista saada osuus mainostuloista sekä sivutöiden kustannuksista.

Verot ennallaan

Valtuusto löi maanantaina lukkoon kaupungin ensi vuoden veroprosentin, joka säilyy 20,75:ssä. Myös kiinteistövero pysyy ennallaan.

Veroista ei käytetty yhtään puheenvuoroa, kuten ei myöskään Paavolan kampusalueen asemakaavasta. Noin 1 350 lukiolaisen ja lähes tuhannen peruskoululaisen kampus valmistuu vuosina 2022–2023.

Kahden viikon päästä pidettävää talousarviokokousta ennakoitiin parin asian kohdalla. Juha Rostedt (kok.) huomautti, että tämän vuoden talouden seurantaraportin ennustama 44 miljoonan euron alijäämä näyttää ”tosi pahalta”.

– Todella toivon, että kun päästään talousarviokeskusteluun, jokainen muistaa valtuustosopimuksen, jossa talouden tasapainotus hoidetaan kuntoon.

Lahden valtuusto kokoontui yhteiskuvaan ennen maanantain kokousta. Kuva: Vili Uuskallio

Eniten aikaa valtuusto käytti keskusteluun perusopetuksen määrärahoista ja erityisopetusta tarvitsevien tuesta. Kaupunginhallitus päätti lokakuun lopulla äänestyksen jälkeen lisätä perusopetukseen 650 000 euroa.

– Toivon, että kaikki jotka ovat osoittaneet huolensa nuorten mielenterveystilanteesta, huumeongelmasta tai kaupungin houkuttelevuudesta, ottavat huomioon sen, että perusopetuksessa oleviin lapsiimme käytetään vähemmän rahaa kuin muissa kaupungeissa, Maria Mäkynen (sd.) totesi.

Muistutus kielenkäytöstä

Puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) joutui keskustelun kuluessa muistuttamaan kielenkäytöstä valtuustosalissa. Syynä oli Elisa Lientolan (vas.) puheenvuoro, jossa hän totesi, että oppimisen tuen tarpeen taustalla ovat monesti synnynnäiset tekijät, eivät vanhempien päihdeongelmat.

– Kynnys hakea tukea nousee, jos päättäjät ovat niin pösilöitä, että yhdistävät oppimisen tuen tarpeen päihdeongelmiin.

Päihdeongelmien merkitystä korosti Kalle Aaltonen (Pro Lahti), joka puolestaan piti Lientolan näkökulmaa ”typeränä ja edesvastuuttomana”.

Valtuuston puheenjohtajaksi siirtyneen Rahkosen tilalle valittiin jäsen kaupunginhallitukseen. Hän on Toni Putula (kok.), joka toimi aiemmin varajäsenenä. Uudeksi varajäseneksi nimettiin Sari Niinistö (kok.).

Lue myös: Lahti palkkaamassa määräaikaisen työllisyysjohtajan – vastuulla olisi työllisyyden kuntakokeilu
 
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi