Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vanha nainen harhaili Lahdessa yön ulkona ja kylmettyi pahoin, naapuri pelasti – huoli-ilmoituksia tehdään vuosittain satoja

Moni vanhus kärsii Lahdessa yksinäisyydestä. Kuva: Janne Riikonen

Facebookin Lahti-ryhmässä käytiin perjantaina vilkasta ajatuksenvaihtoa naapuri- ja lähimmäisavusta. Suurinta huolta aiheutti, kuka auttaa sairastunutta lähimmäistä nyky-yhteiskunnassa. Moni keskustelijoista mietti keskustelussa myös omien vanhempiensa pärjäämistä.

Lahti-ryhmän keskustelu lähti liikkeelle tapauksesta, jossa Lahden Kiveriön kaupunginosassa muistisairas, auttajan arvion mukaan noin 90-vuotias nainen oli harhaillut koko yön ulkona ja löytynyt aamuyöllä kerrostalon pihalta eksyksissä ja pahasti kylmettyneenä.

– Mummo oli ollut koko yön pihalla, ei tiennyt missä asuu ja pahoin kylmettynyt. Päästettiin rappuun lämmittelemään ja soitettiin ambulanssi. Ruumiinlämpö oli 33 astetta, kun apu tuli paikalle, apua hälyttänyt Hannu Vattulainen kertoo Facebook-päivityksessään.

Vattulaisen mukaan nainen oli ollut avun tullessa vielä tajuissaan, mutta pahasti kylmettynyt. Perjantain vastaisena yönä Lahdessa oli useampi aste pakkasta.

350 ilmoitusta

PalveluSantran toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen näkee lahtelaisvanhusten tilanteen päivittäin omassa työssään. Huoli-ilmoituksia huonokuntoisista vanhuksista tehdään vuosittain satoja.

– Lähimmäisestä huolestuneet naapurit tai sivulliset ovat usein sellaisia henkilöitä, jotka eivät omassa arjessaan ole välttämättä tekemisissä vanhusten kanssa päivittäin. Silloin ei ehkä tiedetä, minne vanhuksesta kannattaisi ilmoittaa ja kuinka hänen suhteensa tulisi toimia.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä ensisijaisesti asiakasohjaus Siirin neuvontapuhelimeen. Jonkin verran ilmoituksia tulee myös muilta viranomaisilta, sosiaalitoimesta ja terveyskeskuksista.

– Ilmoituksia tulee paljon ja on hyvä, että asiasta puhutaan. Vuoden alusta meille on tehty 350 huoli-ilmoitusta. Se on enemmän kuin yksi tapaus päivässä. Ilmoituksia tehdään huonokuntoisista vanhuksista, muistisairaista tai jos ihmisen toimeentulossa on vaikeuksia. Joskus ilmoituksen aiheena on ihmisen poikkeava tai muuttunut käytös, Nieminen sanoo.

Pirjo Nieminen kehottaa tekemään huoli-ilmoituksen matalalla kynnyksellä. Kuva: Sami Kuusivirta

Neuvoja saa

Niemisen mukaan hyvin pienestäkin asiasta voi ilmoittaa. Turhia huolia ei ole ja jos tuntee asian suhteen epäröintiä, ilmoittaja voi kysyä Siirin asiakaspalvelusta neuvoa oikeaan tapaan toimia.

– Meillä on täällä aika usein tietoa asiakkaasta jo valmiiksi, joten osaamme reagoida tarvittaessa nopeasti. Usein vanhusten kohdalla saattaa olla ongelmana, että hänelle on tarjottu apua jo aikaisemmin, jota hän ei kuitenkaan ole halunnut ottaa vastaan.

Niemisen mukaan lähimmäisestä kannattaa huolestua, jos käyttäytyminen tai ulkonäkö muuttuu tai jos ihminen alkaa viettää aikaansa epämääräisessä seurassa.

– Tärkeintä on kysyä ihmiseltä itseltään kuinka voit ja mitä sinulle kuuluu. Oletko syönyt tänään ja piditkö ruuasta. Ne ovat yleensä sellaisia kysymyksiä, jotka voivat paljastaa taustalla olevia suurempia ongelmia, Nieminen opastaa.

Tarvittaessa soitto hätäkeskukseen

Akuuteissa tilanteissa, kuten vaikkapa Lahti-ryhmässäkin esillä olleessa muistisairaan ja kylmettyneen naisen tapauksessa, oikea osoite avun pyytämiseen on hätäkeskus.

– Ihmiset arastelevat joskus liiankin kauan ambulanssin soittamista. Sairaankuljetuksessa työskentelee ammattilaisia, jotka osaavat arvioida avun tarpeen. Ajoissa pyydetty apu saattaa pelastaa ihmisen hengen, Nieminen sanoo.

Vanhusten kohdalla saattaa olla ongelmana, että hänelle on tarjottu apua jo aikaisemmin, jota hän ei kuitenkaan ole halunnut ottaa vastaan. PalveluSantran toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen

Jos huolen kohteena on esimerkiksi oma vanhempi tai itse, saattaa myös teknologiasta olla apua.

– Terveysteknologia on mennyt huimasti eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Hälytysrannekkeet, puhelimen seuranta ja erilaiset sovellukset mahdollistavat itsenäisen asumisen ja luovat turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi muistisairaalle niistä saattaa olla paljonkin hyötyä, kun omaiset voivat seurata missä vanhus liikkuu, Nieminen sanoo.

Yksinäisyys ongelmana

Lahtelaisvanhusten yksi suurimmista ongelmista on yksinäisyys. Myös tähän Nieminen törmää päivittäin.

– Lahdessa on paljon yksinäisiä vanhuksia. Moni ei kerro yksinäisyydestään, vaan sitä häpeillään. Meillä se näkyy siten, että vasta kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on syntynyt, vanhus saattaa kertoa ettei hänellä ole omaisia tai ettei hän saa apua.

Niemisen mukaan ongelma on erityisen kipeä aikoinaan ankaran rakennemuutoksen läpikäyneessä Lahdessa. Kaupungissa on 1990-luvun laman jäljiltä paljon työttömäksi jääneitä pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat aikoinaan muuttaneet Lahteen muualta töihin ja jääneet sittemmin työttömäksi. Omaiset saattavat asua kaukana. Nieminen ei usko, että vanhusten yksinäisyyteen liittyvää ongelmaa pystytään ratkaisemaan viranomaisvoimin, vaan ratkaisu on enemmän ihmisten asenteissa.

– Tästä pitäisi ihan tehdä tutkimusta, että tiedettäisiin paremmin, mikä tilanne todellisuudessa on, Nieminen sanoo.

Heidi Malin
heidi.malin@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi