Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ilmainen läppäri, maksuttomat oppikirjat - pikkukuntien lukiot tarjoavat eniten tärppejä opiskelijoille Päijät-Hämeessä

Padasjoella ja Hartolassa lukio on maksuton. Sysmässä tarvittaisiin opiskelijoita oman kunnan ulkopuolelta. Lahdessa ylimääräisiä etuja on vain yhdellä lukiolla.

Kalle Riutta, Nette Rimpioja, Max Salminen, Valtteri Lestinen, Touko Toivonen, Joonas Jokinen, Aarni Kytölä ja Siiri Toivonen opiskelevat Sysmän lukiossa. Touko Toivonen on valinnut e-urheilukursseja ja sai siksi koululta opintoja varten pelikoneen. Kuva: Mirja Hussain

Erityisesti pienten kuntien lukiot tarjoavat mielellään ylimääräisiä etuja, joilla opiskelijoita houkutellaan oman kunnan lukioon. Tämä selvisi, kun ESS otti yhteyttä kaikkiin Päijät-Hämeen lukioihin ja kysyi, mitä normaalisti maksullista ne tarjoavat opiskelijoilleen ilmaiseksi.

Jotakin ylimääräistä on nyt tarjolla lähes joka kunnassa, mutta parin vuoden kuluttua tilanne saattaakin olla ainakin osin erilainen. Syy siihen on hallituksen kaavailema oppivelvollisuuden pidentäminen, joka tarkoittaisi myös toisen asteen maksuttomuutta.

Padasjoella ilmainen lukio

Päijät-Hämeessä kaikkein avokätisin tarjonta on 29 opiskelijan Padasjoen lukiossa. Lukiokoulutus on ollut kunnassa ilmaista viime syksystä lähtien.

– Tämä tarkoittaa, että opiskelijat saavat koululta kaikki opiskeluvälineet. Läppärien, vihkojen ynnä muiden lisäksi myös oppikirjat, sähköiset laskinohjelmistot ynnä muut, kertoo rehtori Kari Miettinen.

Tavoitteenamme on saada yli 50 prosenttia ikäluokasta omaan lukioon. Padasjoen lukion rehtori Kari Miettinen

Leasing-läppäreitä alettiin tarjota opiskelijoille jo syksyllä 2016. Koulussa on voinut suorittaa autokoulun teoriaopetuksen toistakymmentä vuotta, ja joulukuusta lähtien ilmaiseksi on tarjolla sekä B-kortin teoria- että ajo-osuus.

Oppikirjojen ja muiden ensihankinta maksoi noin 30 000 euroa, mutta Miettinen arvelee läppäreiden, kirjojen ja muiden kustannustason jäävän tulevina vuosina noin 10 000 euroon.

Kuva: Anssi Hietamaa

Läppäriraha tavallinen ekstraherkku

Tyypillinen lisäkoukku monessa lukiossa on läppäri tai läppäriraha, joka on monessa koulussa ollut tarjolla maksimissaan parin vuoden ajan.

Lahden Kannaksen lukiossa muun muassa kuvataide- ja muotoilulinjan opiskelijoille on hankittu Adoben Creative Cloud -ohjelmistolisenssi. Sillä ei kuitenkaan tavoiteltu erikseen uusia opiskelijoita.

– Oli kustannustehokkainta hankkia lisenssi, mikä mahdollistaa laajemman käyttäjämäärän, kertoo Kannaksen lukion rehtori Jyrki Rosti.

Sysmässä suuria suunnitelmia lukiolaisille

Sysmän lukiossa opiskelijat saavat muun muassa oppikirjatukea, läppärin ja funktiolaskimen.

– Aluksi läppäreistä ja laskimista piti maksaa hieman, jos halusi pitää ne lukion jälkeen, kertoo Sysmän lukion rehtori Tuula Vuorinen.

Lisäksi kolme säätiötä tarjoaa lukiosta valmistuneille halpoja asuntoja eri kaupungeissa jatko-opintoja varten.

Suunnitelmissa on muutakin: ilmainen autokoulu, edullinen opiskelija-asunto kauempana asuville, alennuksia vapaa-ajan tekemiseen sekä oppikirjatuen lisääminen.

– Näiden toteutuminen riippuu siitä, säilyvätkö kunnan talousarvioon varatut rahat valtuuston käsittelyn jälkeen, Vuorinen sanoo.

Kustannus olisi tämän kaiken toteutuessa Vuorisen mukaan kolmen vuoden aikana noin 6 000 euroa per opiskelija.

Syynä suunnitelmiin on opiskelijakato: opiskelijoita on 27, ja lukiolle on annettu jatkoaikaa vuoteen 2021.

– Kun vuosi sitten alkoi todentua, että kirjoittajia on 20 ja tulijoita alle 10, todettiin, että annetaan parin-kolmen vuoden aika tehdä kehittämistyötä ja katsotaan, saadaanko opiskelijoita, Vuorinen kertoo.

Vuorisen mukaan oppilaita on saatava nyt kunnan ulkopuolelta, mikä selittää myös e-urheilulinjan perustamisen. Omassa kunnassa nuoret eivät enää riitä: viime vuonna Sysmässä syntyi Vuorisen mukaan 13 lasta.

Samanlainen läppäri on etu

Nette Rimpiojan mukaan oma lukio on kunnassa elinvoimatekijä. Kuva: Mirja Hussain

Sysmän lukion hengailutilassa on sohvia ja pöytiä, joilla makaa muutama oppikirja. Noihin kirjoihin opiskelijat saavat tukea, ja käyttöön annetaan lisäksi läppäri. Ilmaiset läppärit ovatkin opiskelijoiden mielestä positiivinen asia.

– On hyvä, että samalla vuosikurssilla kaikilla on sama läppäri. Silloin ne toimivat samalla tavalla, sanoo abiturientti Siiri Toivonen.

Noin 600 euron läppäri on koulun omaisuutta siihen asti, että opiskelijat valmistuvat. Sitten sen saa omaksi.

Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Nette Rimpioja muistuttaa myös Sysmän lukiolaisille tarjotuista maksuttomista liikuntapalveluista.

Oppilaskunnan hallituksessa tehdäänkin markkinointia lukion puolesta. Maanantaina on tarkoitus tavata kunnanhallitus.

– On imagotappio, jos kunnassa ei ole omaa lukiota, huomauttaa Joonas Jokinen.

Pienessä lukiossa opiskelu on erilaista kuin suuressa. Joskus opetusta esimerkiksi järjestetään videoneuvotteluyhteydellä toiseen lukioon. Saksaa opiskeleva Siiri Toivonen kertoo, että saksan etäopetusta on hänellä ollut yhden kurssin verran.

Rimpioja näkee pienessä lukiossa paljon hyvää. Kun ryhmät ovat pieniä, opettajilla on aikaa jokaiselle. Välit henkilökuntaan ovat läheiset. Jos jonkin asian opiskelu kiinnostaa, ratkaisuja on löydetty.

– Koeviikon jälkeen järjestetään rehtorin koeviikkokekkerit koko koulun kesken, hän lisää.

Kaikille samat mahdollisuudet

Oma kuvionsa on Itä-Hämeen opiston ylläpitämä lukio Hartolassa. Viime lukuvuodesta lähtien se on tarjonnut ilmaiseksi opetuksen, majoituksen, ruokailun, kirjat ja läppärin.

Rehtori Mikko Taskinen uskoo, että ilmaisuudella on vaikutusta.

– Varsinkin niiden perheiden kohdalla, joilla ei muuten olisi varaa lukiokoulutukseen. Tämä luonnollisesti takaa suomalaisen demokratian ytimen toteutumisen: kaikille samat mahdollisuudet, hän kertoo.

Onko ilmaisuudesta etua?

Entä ovatko edut tuoneet uusia oppilaita? Padasjoen Miettinen kertoo, että ilmainen lukiokoulutus toi ainakin muutaman opiskelijan lisäyksen – hän tosin lisää, että pienissä opiskelijamäärissä vaihtelut ikäluokkien välillä ovat suuria.

– Tavoitteenamme on saada yli 50 prosenttia ikäluokasta omaan lukioon, hän kertoo.

Sysmässä oppikirjatukea on ollut jo kymmenen vuotta, muut tuet vähemmän aikaa. Vuorisen mukaan niiden vaikutusta on vaikea arvioida.

– Jo olemassa olevien etuuksien aikana oppilasmäärä ei ole kasvanut, hän sanoo.

Lahden lukiot tarjoavat ilmaistärppejä hyvin vähän. Lahden lyseon rehtori Tero Matkaniemi toteaa, että ilmaisten materiaalien hankkiminen johtaisi kurssitarjonnan kapenemiseen.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi