Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ville Taavila sai vakituisen työn, mutta monien muiden nuorten työllistämistä halutaan vauhdittaa Lahden seudun työllisyyskokeilulla

Jopa 8 000 työtöntä siirtyisi kuntien asiakkaiksi, jos Lahden seutu pääsee mukaan ensi vuonna alkavaan kokeiluun.

Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sanoo, että Kemppi on tehnyt pitkäjänteistä työtä nuorten kanssa. Ville Taavila oli ensin Kempillä työssäoppijana. Armeijan jälkeen hänet soitettiin vakituiseen työhön. Kuva: Katja Luoma

Kempin tehtaalla tavaran vastaanotossa työskentelevä Ville Taavila on kuvaava esimerkki Kempin tavasta perehdyttää ja sitouttaa nuoria työelämään. Opiskeluidensa aikana Taavila teki niin sanotun Kemppi-tutkinnon eli työssäoppimisjaksot ja näytöt yrityksessä. Kun työt tulivat hoidetuksi mallikkaasti, soitti henkilöstöohjaaja Jukka Mandelin armeijan jälkeen Taavilan vakituisiin töihin.

– Tämä on ollut hyvä työpaikka ja olen viihtynyt, joten miksi en olisi tullut, Taavila sanoo.

Taavila on saanut töissä jo lisää vastuuta. Hän perehdyttää parhaillaan kahta työssäoppijaa Kempin toimintatapoihin.

Taavilan tilanne on mainio, mutta nuorten työllisyystilanne yleisesti on Päijät-Hämeessä vaikea. Nuorten työttömyysaste on suurten kaupunkien korkeimpia ja koulutusaste on keskimääräistä matalampi. Monilla nuorilla on lisäksi erilaisia päihde- tai mielenterveysongelmia.

Uudenlaisille työllisyystoimille on kova tarve.

Pohjana niin sanottu Tampereen malli

Lahden kaupunginhallitus päättää maanantaina hakemisesta ensi vuonna alkavaan työllisyyden kuntakokeiluun. Mikäli Lahden seutu hyväksytään mukaan, siirtyvät noin 8 000 työttömän palvelut Lahdessa, Hollolassa, Orimattilassa, Asikkalassa ja Kärkölässä kuntien vastuulle.

Asiakkuuksien mukana te-palveluista siirtyy myös työvoimaa kuntien organisaatioihin. Kokeilun tavoitteena on alentaa erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työttömyyttä vahvistamalla kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kokeilun pohjana on niin sanottu Tampereen malli, josta saatiin hyviä kokemuksia edellisellä hallituskaudella.

Lahden yhteysjohtaja Mari Kuparinen (keskellä) ja Hämeen te-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki keskustelivat nuorisotyöttömyydestä keskiviikkona. Henkilöstöohjaaja Jukka Mandelin kertoi Kempin toimintamalleita nuorten työllistämiseksi. Kuva: Katja Luoma

Kuntouttavaa työtoimintaa liian vähän

Hämeen te-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki sanoo, että Päijät-Hämeessä nuorten työttömyysongelmaan on jo tartuttu, ja myös tuloksia on saatu, joskin hitaasti.

– Lähihoitajista on pula, mutta silti heitä on työttöminä. Kartoituksessa löytyi monia työhaluisia ja -kykyisiä lähihoitajia. Järjestetyssä rekrytointitilaisuudessa kaikille läsnä olleille lähihoitajille löytyi työpaikka, Mannisenmäki kertoo.

Tänä vuonna muun muassa te-toimisto, Lahden kaupunki ja hyvinvointiyhtymä ovat lupautuneet selvittämään 1 800 työttömän nuoren tilanteen ja etsimään keinoja nuorten auttamiseksi.

– Huolenaihe on edelleen kuntouttavan työtoiminnan alhainen taso Päijät-Hämeessä. Tarve on suuri, mutta kuntouttavaa työtoimintaa ei ole tarjolla riittävästi, Mannisenmäki sanoo

Kuntouttavassa työtoiminnassa hyvinvointiyhtymällä on Päijät-Hämeessä suuri rooli. Hiljattain Lahden kaupunki on vaatinut, että hyvinvointiyhtymä lisäisi toimintaa merkittävästi ensi vuonna.

– Samaa keskustelua on käyty jo pitkään. Hyvinvointiyhtymän kuntouttava toiminta ei ole toiminut kuten Lahti tai muut kunnat ovat halunneet, Lahden kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen kertoo.

Hyvinvointiyhtymän palveluiden merkitys mahdollisesti alkavalle kuntakokeilulle on ratkaiseva. Toimintamallit pitäisi saada sovittua ja palveluita parannettua, vaikka jäsenkunnista vain osa on hakee työllisyyskokeiluun.

– Tilanne lisää vaikeuskerrointa, mutta jos viidelle kunnalle saadaan toimiva malli, voidaan sitä jatkossa laajentaa koko maakuntaan. Tätä suunnitellaan nyt Pirkanmaalla.

Työttömyyden lisäksi kärsitään myös työntekijäpulasta

Kemppi tarjoaa Lahdessa vuosittain noin sadalle nuorelle erilaisia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia. Kempin hallituksen puheenjohtajan Teresa Kemppi-Vasaman mukaan nuorisotyö on vaatinut yritykseltä pitkäjänteisyyttä ja panostuksia esimerkiksi nuorten ohjaamiseen. Tällä hetkellä yrityksen tuotantohenkilöstöstä 27 henkilöä on koulutettu työpaikkaohjaajiksi.

– Nuoret ovat syvällä Kempin arvomaailmassa, mutta toki taustalla on itsekkäitäkin syitä. Teknologiateollisuuden alalla on kova pula osaajista, ja se koskettaa Kemppiäkin. Kovista osaajista kilpaillaan.

Kemppi-Vasaman mukaan työvoimapula näkyy yrityksessä tällä hetkellä toimihenkilöpuolella. Pulaa on esimerkiksi it-osaajista ja kokeneista suunnittelijoista.

– Tuotannon puolelle työvoimaa on vielä saatu, koska voimme liikutella työvoimaa tarpeiden mukaan ja koska Kempillä on aika hyvä maine, kertoo Jukka Mandelin.

Kemppi-Vasaman mukaan työnantajakuvan eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä, koska "hitsaaminen ei ehkä ole kaikkein puoleensavetävintä". Oppilaitosyhteistyötä Kemppi tekee alakouluista yliopistoihin.

– Paikallinen muotoiluosaaminen on ollut Kempille erittäin tärkeää. Muotoilijat pystyvät tekemään asioita todella monipuolisesti ja otamme sieltä mielellään muotoilijaopiskelijoita harjoitteluun.

Kuntakokeilun ydintoimijat ovat kunnat, te-palvelut ja hyvinvointiyhtymä. Kokeilulla on kuitenkin myös alueen elinkeinoelämän vahva tuki, Vasama-Kemppi sanoo.

– Lahtelaiset yritykset ovat huolissaan nuorisotyöttömyydestä ja olemme iloisia, että kaupunki haluaa kokeiluun. Elinkeinoelämä on valmis lähtemään mukaan.

Kokeiluun pääsemiseksi tehty kovaa lobbausta

Yhteysjohtaja Mari Kuparinen kertoo, että myös Lahden on tarkoitus lisätä resursseja työttömyyden hoitoon, mikäli kuntakokeilu toteutuu. Kuparinen suhtautuu Lahden seudun mahdollisuuksiin luottavaisesti.

– Työttömyyden taso ja rakenne on Päijät-Hämeessä niin vaikea, että hallituksen pitäisi huomioida tilanne. Asiaa on lobattu aktiivisesti ja ylintä johtoa myöten, muun muassa pääministeri Antti Rinteen (sd.) taannoisella Lahden-vierailulla.

Hallituksen ja eduskunnan on tarkoitus päättää kokeiluun hyväksyttävistä alueista alkuvuoden aikana. Optimististen arvioiden mukaan varsinainen kokeilu voisi alkaa loppukeväästä.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi