Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

NCC haluaisi rakentaa Lahden sairaalanmäelle kaksi kerrostaloa, mutta kaavoitus ei ole edennyt – kaavoitusarkkitehti: "En pidä näkemääni toivottavana"

Jos NCC:n kaavaehdotus toteutuu, Lahden Harjukadulle nousee kaksi 7–8-kerroksista asuintaloa entisen kansanopiston rakennuksen tuntumaan.

NCC hakee rakennusoikeutta kahdelle 7-8 kerroksiselle asuintalolle Lahden Harjukatu 46:n tontille entisen kansanopiston päärakennuksen viereen. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehti Päivi Airas ei lämpene NCC:n kaavaehdotukselle koskien Lahden sairaalanmäkeä eli tarkemmin sanoen Harjukadun tonttia entisen kansanopiston rakennuksen vieressä.

– NCC:n tavoitteena on voimakas lisärakentaminen. En pidä näkemiäni suunnitelmia kaupunkikuvan ja rakennetun kulttuuriympäristön eli kansanopiston ja sairaalanmäen näkökulmasta toivottavina, Airas sanoo.

Jos NCC:n kaavaehdotus toteutuu, Lahden Harjukadulle sairaalanmäelle nousee 7–8-kerroksiset asuintalot, kansanopiston vanha rehtorin talo puretaan ja opiston omenapuutarha kaadetaan ja rakennetaan pihaksi.

NCC olisi valmis tekemään tontille myös pysäköintitalon, sillä vieressä olevan Lahden pääterveysaseman henkilökunta ja asiakkaat tarvitsevat tulevaisuudessa kipeästi lisää parkkipaikkoja, kun Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tiivistää palveluverkkoaan.

Airas kuitenkin kertoo, ettei kaavatyö ei ole edistynyt.

– Asiaan ei ole ehditty syventyä. Suunnittelun lähtökohdissa on vielä ratkaisemattomia asioita. Suurin niistä on pysäköintikysymys, jonka selvittäminen vaatii laajempaa tutkimista ja sovittamista muihin keskustan pysäköintiratkaisuihin, Airas sanoo.

Näkymä Lahden sairaalanmäeltä syyskuulta. Oikealla ja kuvan ylälaidassa kaupunginsairaalan eli pääterveysaseman tiloja, alhaalla vihreäkattoinen entinen kansanopiston päärakennus. NCC rakentaisi asuintaloja kansanopiston rakennuksen läheisyyteen. Kuva: Sami Kuusivirta

Museo on mukana kaavaprosessissa yhteistyötahona, koska kohteena on suojelurakennus ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Airaksen mukaan entiselle kansanopiston rakennukselle ei ole tulossa kaupunkikuvaa muuttavia toimenpiteitä, ellei matalan osan purkamista huomioida.

– Asemakaavatyö kansanopiston osalta tarkoittaa lähinnä suojeluarvojen turvaamista ja käyttötarkoituksen muutosta, Airas sanoo.

Asukasilta ei ole vielä ajankohtainen, mutta se pidetään viimeistään luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä ensi vuoden aikana.

Omenatarha Lahden kansanopiston rakennuksen pihamaalla. Kuva: Sami Lettojärvi

NCC:n hankekehityspäällikkö Juha Heijala sanoo, että kaupungin pitäisi pystyä uudistumaan. Heijalan mielestä tärkeä kysymys kaupunkikehittämisessä on se, miten tila palvelee kaupunkilaisia parhaiten.

– Historiaa on kunnioitettava, mutta uudistuksen on kuljettava käsi kädessä sen kanssa. Uudet talot eivät tule kenenkään eteen, ja omenapuutarha oli ja on yleensä tyhjillään, niin hieno kuin se onkin. Ei siellä ole käyty kuin hyvin satunnaisesti grillaamassa silloin, kun kansanopiston rakennus oli vielä opiston päärakennus, Heijala sanoo.

Mutta jos NCC:n ehdotukset uusiksi asuintaloiksi eivät joidenkin mielestä sovi vuonna 1906 valmistuneen kansanopiston talon viereen, mitä Heijala sanoo heille, joiden mielestä nykyään ei osata tehdä yhtä hienoja rakennuksia kuin ennen?

Esimerkiksi vihreissä pitkään vaikuttanut ex-ministeri ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on kysynyt blogissaan, mikseivät talojen julkisivut ole enää taideteoksia ainakaan Suomessa. "Minä hyväksyisin täysin sen, että nykyarkkitehdit kopioisivat vanhaa, jos eivät osaa tehdä itse parempaa", hän kirjoittaa.

Heijala sanoo, että rakentamisen arvostus on laskenut.

– Esimerkiksi monissa Helsingin arvokohteissa rakennuttaja on ollut merkittävä, hyvästä ansiotasosta nauttiva henkilö, joka on halunnut rakennuttaa hienon talon sukunsa kunniaksi. Rakennuttaminen oli henkilökeskeistä, kun nykyään on erikseen tilaaja, suunnittelija ja rakennuttaja, Heijala sanoo.

Hän lisää, että tilaaja määrittelee sen, mitä rakennus saa maksaa, ja harvoin käy niin, että tilaaja olisi valmis panemaan julkisivuun enempää rahaa kuin on pakko.

– Nykyään rakennetaan bisnestä, ei itseä varten. On myös niin, että koristeellinen julkisivu on kallis ylläpitää. Todellisuus on raadollista, tilaaja haluaa kustannustehokkaan ratkaisun rakennuksen elinkaaren ajaksi.

Lahden Harjukatu 46

Kaavatyö aloitusvaiheessa

Lahden kansanopisto solmi 2017 NCC Suomen kanssa sopimuksen, joka käynnisti asemakaavan muutoksen haun opiston päärakennuksen tontille Harjukatu 46:een.

Tavoitteena oli laatia tontin rakentamattomalle osalle kehittämissuunnitelma ja mahdollistaa päärakennuksen käyttötarkoituksen muutos.

Kansanopiston päärakennus myytiinkin Kiinteistö oy Asikkalan Kanavankulmalle, joka pyörittää rakennuksessa nykyään majoitus-, kokous-, juhla- ja ravintolatoimintaa.

Kiinteistössä toimii Opiston Kunkku -ravintola, jota pyörittää sama pariskunta, jolla on Kunkku-ravintolat myös Asikkalassa ja Tahkolla Kuopiossa.

Lahden kansanopisto halusi turvata oman toimintansa jatkon myymällä niin Harjukatu 46:n kuin osoitteessa Vuorikatu 13 sijaitsevan kiinteistönsä. Vuorikadun talon osti Lahden yhteiskoulu, joka on keskittänyt kuvaamataidon ja reaaliaineiden opetusta Vuorikadulle syksystä 2019.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi