Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kätevä & Tekevä -messuilla esillä huikeita innovaatioita – Lahden ammattikorkeakoulu on kehittänyt tunnistimen, jolla vaatejäte saadaan hyötykäyttöön

Jatkossa jätevirroista pystytään poimimaan puhtaita materiaaleja, kuten puuvillaa, villaa ja polyesteriä. Samalla on tärkeää vähentää tekstiilijätettä, jota syntyy Suomessa vuosittain 70 000 tonnia.

Lamkin projekti-insinööri Niko Rintala testaasi Seija Taimisen huivin. Laite löysi materiaaliksi ainakin akryylin. Kuva: Katja Luoma

Lahdessa kehitetään menetelmää, jonka avulla tekstiilit saada kierrätettyä nykyistä paremmin. Käyttökelvottomia tai tarpeettomia vaatteita enää jatkossa heitetä energia- tai sekajäteastioihin, sillä tekstiilien erilliskeräys tulee EU:n alueella pakolliseksi vuoden 2025 alussa.

Suomi varautuu aloittamaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuonna 2023. Tätä pohjustaa VTT:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen Telaketju-hanke, joka pyrkii kehittämään poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta.

– Asian kanssa on hirveä kiire ja kukaan ei oikeastaan tiedä, miten laajasti erilliskeräys tulee, Telaketju-hankkeen projektipäällikkönä Lamkissa toimiva Kirsti Cura.

Suomessa syntyy vuosittain noin 70 000 tonnia tekstiilijätettä. Curan mukaan suurin kysymys on, mitä materiaaleilla tehdään.

– Käyttökohteita haetaan hirveästi lisää. Kaikkea ei voi vetää terassilankkuihin.

Kuidut erottuvat säteilyn avulla

Lahden ammattikorkeakoulussa on kehitetty tekstiilitunnistimeen perustuva lajittelulinjasto, jonka avulla jätevirroista pystytään poimimaan puhtaita materiaaleja, kuten puuvillaa, villaa ja polyesteriä.

Tekstiilitunnistin erottaa eri materiaalit säteilyn aallonpituuksien avulla. Kuva: Katja Luoma

Lajittelussa tekstiilit kulkevat säteilyn aallonpituuksia mittaavan laitteen läpi.

– Tuloksena saadaan spektri, jota verrataan tunnetuista materiaaleista luotuihin kirjastoihin. Linjastolla materiaalit puhalletaan ilmanpaineella omiin lokeroihinsa, Lamkin projekti-insinööri Niko Rintala kertoo.

Prototyyppilinjaston pohjautuva lajittelulinjasto on kehitteillä Turussa.

– Fortum lajittelee muovia samalla teknologialla. Kun erilliskierrätystä tulee, todennäköisesti siinä kohtaa tällaisiin järjestelmiin aletaan siirtyä, Rintala ennakoi.

Harkittuja vaateostoksia

VTT kehittää parhaillaan kemiallista kierrätystä puuvillalle ja viskoosille. Uusiokäyttöä varten vaaditaan yleensä varsin puhtaita materiaaleja.

– Lopputuotteesta riippuu, miten tarkkaan materiaalit pitää olla tiedossa, Cura sanoo.

Projektipäällikkö Kirsti Cura esittelee kierrätysmateriaalista valmistettua esiliinaa. Kuva: Katja Luoma

Hän korostaa, että olennaisinta olisi vähentää syntyvän tekstiilijätteen määrää. Kuluttaja voi vaikuttaa tähän tekemällä harkittuja vaateostoksia, suosimalla laadukkaita tuotteita sekä välttämällä pikamuotia.

– Tarvitaan kestävämpiä ja pitkäikäisempiä tuotteita. Tähän on viime aikoina herätty. Pahimmillaan vaatteita ei edes käytetä ennen kuin ne heitetään pois.

"Kaikki keinotekoista"

Lamk esittelee tekstiilitunnistinta Lahdessa tänä viikonloppuna järjestettävillä Kätevä & Tekevä -messuilla.

Seija Taiminen antoi testattavaksi huivinsa, josta löytyi ainakin akryylia. Täyttä varmuutta koostumuksesta ei saatu.

– Erityisesti jos kuidut menevät langan keskiössä, eivät välttämättä näy. Sekoitteiden ja pinnoitettuja materiaalien tunnistamisessa on vielä ongelmia, Rintala toteaa.

Taiminen kertoo kiinnittäneensä huomiota vaatteiden materiaaleihin.

– Tänä päivänä ei kohta ole enää vanhoja luonnontuotteita, vaan kaikki on jotain keinotekoista. Suosin luonnonkuituja, nehän ovat ihoa vasten parhaita.

"Zero waste -vaatteita"

Kätevä & Tekevä -messujen yhtenä teemana on tänä vuonna kiertotalouden tukeminen. Esillä on monenlaisia tuotteita, joiden valmistuksessa suositaan materiaalien uusiokäyttöä.

Mirka Vilkman suunnitteli vaatemalliston, jonka valmistuksessa ei syntynyt materiaalihukkaa. Kuva: Katja Luoma

Lamkin osastolla voi tutustua myös vaatteisiin, jotka on tehty jätteettömyyden periaatteella. Muotisuunnittelijaksi valmistunut Mirka Vilkman teki opinnäytetyönään vaatemalliston "zero waste" -periaatteella.

– Halusin tehdä kaupallisen näköisen malliston Materiaalit ovat teollisuuden ylijäämiä. Hukkapaloja olen käyttänyt esimerkiksi taskuihin.

Sisäkumeista laukkuja

Kuopiolainen ASMI valmistaa työkoneiden renkaiden sisäkumeista laukkuja.

– Kahdeksan vuotta sitten kävelin vanhempieni pihamaalla ja ajattelin, että noistakin voisi jotain tehdä. Kokeilemalla ja testailemalla opin, mihin se taipuu. Olen saanut palautetta, että tuotteet ovat kestäviä, yrittäjä Anni Iivarinen kertoo.

Anni Iivarinen tekee laukkuja työkoneiden renkaiden sisäkumeista ja turvavöistä. Kuva: Katja Luoma

Perinteisempää käsityöosaamista edustaa hämeenkoskelainen Riitta Virtanen, joka kutoo kestäviä räsymattoja.

– Yli 30 vuotta olen paukuttanut. Kapeat matot käyvät esimerkiksi sohvien ja tuolien päälle tai asuntovaunuihin. Näistä ei mene sormet läpi.

Riitta Virtanen tekee perinteisiä räsymattoja myös kapeina ja lyhyinä. Kuva: Katja Luoma

Kätevä & Tekevä on houkutellut kahtena edellisvuonna noin 9 000 messuvierasta. Tapahtuma jatkuu sunnuntaina kello 10–16 Lahden Messukeskuksessa.

Kätevä & Tekevän rinnalla Messukeskuksessa järjestetään hyvinvoinnin, kauneuden ja muodin tapahtuma Hetki 2019, Nukkekoti- ja nukkemessut sekä Kivi- ja korumessut.

Sanni Kallonen on huovuttanut julkkiksia. Kätevä & Tekevä -messuilla ovat esillä mm. huovutetut Michael Monroe, Antti Tuisku ja Lauri Tähkä. Kuva: Katja Luoma
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi