Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hallituspohja lykkäsi Perheyritysten liiton verotavoitetta - perintöveron tilalle luovutusvoittovero

Perheyritysten liiton tavoite luopua perintöverosta tuskin toteutuu lähivuosina. Liitto korvaisi perintöveron luovutusvoittoverolla. Kuva: Ella Kajaste

Noin 450 suomalaisen perheyrityksen edunvalvoja Perheyritysten liitto tavoittelee perintöveron poistoa ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tavoite on yksi liiton maaliskuussa kirjaamasta kymmenestä tavoitteesta kuluvalle vaalikaudelle.

Huhtikuussa eduskuntavaalien tulos ja syntynyt hallituspohja romuttivat tavoitteen ainakin lyhyellä aikavälillä, myöntää Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen.

– Monille perheyrityksen omistajalle hallitusohjelma on kohtuullinen, kun siellä ei puhuta perintöverotuksesta mitään. Monen puolueen vaaliohjelmassa oli kuitenkin päinvastaisia tavoitteita eli puhuttiin perintöverotuksen kiristämisestä.

Hännisen mukaan perintöveron poistaminen on nyt liiton pidemmän aikavälin tavoite. Hän korostaa, että liitto ei aja vain perintöveron poistoa, vaan sen korvaamista luovutusvoittoverolla Ruotsissa käytössä olevan mallin mukaisesti.

– Perintövero aiheuttaa kuoleman hetkellä sattumanvaraisen verotuksen yrityksen henkilöomistajille. Se on pois yhtiön kehittämisestä ja investoinneista, kun perintöveroa joudutaan rahoittamaan esimerkiksi ylimääräisillä osingoilla useamman vuoden ajan.

Hännisen mukaan verotus kohdistuisi perheyritysten näkökulmasta oikeudenmukaisemmin, jos perittyä omaisuutta verotettaisiin vasta siinä vaiheessa kun siitä luovutaan.

Kansalaisaloitteella erikoinen kohtelu

Perintöverotuksen uudistaminen on noussut Suomessa keskusteluun aika ajoin. Viime hallituskaudella eduskuntaan eteni kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti kuitenkin poikkeuksellisesti kokoomuksen ja keskustan äänin olla tekemättä mietintöä kansalaisaloitteesta.

Näin kansalaisaloitteesta ei ikinä käyty keskustelua eduskunnan suuressa salissa. Hänninen pitää kansalaisaloitteen käsittelyä erikoisena.

– Olen ajatellut niin, että jos 50 000 kansalaista allekirjoittaa jonkin asian, pitäisi sen saada aikaan ainakin keskustelua. Nyt sitä ei käyty. Kuitenkin juuri keskustelu siitä, missä kohtaa ja miten omaisuutta pitäisi verottaa, olisi tärkeää.

Sinänsä Hänninen sanoo ymmärtävänsä eduskunnassa esitettyjä perusteita siitä, ettei verotuksen yhteen osaan, esimerkiksi perintöveroon, voi puuttua ilman laajempaa verotuksen tarkastelua.

PTT tutki vuonna 2014

Ruotsissa perintöverosta luovuttiin vuonna 2004 ja Norjassa vuonna 2014. Suomessa Pellervon taloustutkimus (PTT) teki vuonna 2014 tutkimuksen, jossa pohdittiin miten vastaava perintöverosta luopuminen vaikuttaisi verotuloihin Suomessa. Tutkimuksen rahoitti Perheyritysten liitto.

PTT:n tutkimuksen mukaan luovutusvoittoveron tuoton kasvu korvaisi ainakin suurimman osan menetetyistä perintö- ja lahjaverotuloista. PTT:n mukaan perintö- ja lahjaverosta luopuminen hyödyttäisi valtaosaa suomalaisista kotitalouksista. Suuria perintöjä saavat hyötyisivät enemmän kuin pienien perintöjen saajat.

PTT:n tutkimusta seuranneessa julkisessa keskustelussa huomautettiin, että kansalaisten maksettavaksi saattaisi tulla nykyistä enemmän veroa, jos perintö- ja lahjaverosta siirryttäisiin luovutusvoittoveron käyttöön.

– Meidän pyrkimyksemme ei tietenkään ole kiristää tavallisen perinnönsaajan verotusta. Keinoja taklata asia varmasti löytyy, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen uskoo.

Huojennus helpottaa osittain

Yritysten sukupolvenvaihdoksissa on käytössä verohuojennus, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Huojennuksessa yrityksen varallisuutta verotetaan vain 40 prosenttiin saakka. Huojennus on käytössä myös kuoleman vuoksi tapahtuvissa sukupolvenvaihdoksissa.

Hännisen mukaan huojennus helpottaa osittain perheyrityksen jatkajille aiheutuvaa verotaakkaa, koska vero on pienempi ja maksuaika pidempi kuin tavallisesti perintö- ja lahjaveroa maksettaessa. Huojennuksen ehdot kuitenkin rajoittavat sen käyttökelpoisuutta.

– Huojennusta ei esimerkiksi saa, jos perijä on alaikäinen tai omistusosuus yrityksestä on alle 10 prosenttia. Perinnönsaajan pitäisi myös kyetä osallistumaan yhtiön hallintoon, mutta hän saattaa olla ulkopuolisella töissä ja työnantaja voi kieltää hallituspaikan vastaanottamisen.

Hännisen mukaan rajoitteiden purkaminen voisi olla tapa helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, mutta huojennuksen laajentamisen mahdollisuudet olisi selvitettävä huolella perustuslain yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi