Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jarmo "Jake" Ropponen osoitti Lahden mitalista osan koko Kortteliliigalle ja osan puolisolleen Seijalle

Vuodesta 1990 Kortteliliigaa luotsannut Jarmo Ropponen näkee, että liigasta on tullut tärkeä osa lahtelaisuutta vuosien varrella olleista vaikeuksista huolimatta.

Lahden Kortteliliigan toiminnanjohtajan Jarmo Ropposen puoliso Seija Ropponen oli mukana palkintotilaisuudessa ja sai osansa kiitoksista. Kuva: Mirja Hussain

Kortteliliigan toiminnanjohtaja Jarmo "Jake" Ropponen otti Lahden mitalin vastaan Lahden kaupungintalolla perjantaina aamupäivällä hyvillä mielin.

– Mitali tuntuu hienolta, olen siitä hyvin iloinen. Osan mitalista ansaitsevat myös Kortteliliigan noin neljätuhatta liikkujaa. Osan ansaitsee puolisoni Seija. Vaikka olen ollut paljon pois kotoa, olet jaksanut hienosti kannustaa kaikki nämä vuodet, Ropponen kiitteli puoliso vierellään.

Ropponen totesi palkintotilaisuudessa, että lahtelaisuus ei ole ollut aina helppoa. Hänen vanhempansa muuttivat Suonenjoelta Lahteen 1960-luvulla työn perässä. Varkaudessa syntynyt ja pari vuotta Suonenjoella asunut Ropponen tuli tuolloin Vuorikadun kouluun kolmannelle luokalle.

– Minut laitettiin puheopetukseen. Lisäksi minut pantiin luokan eteen lukemaan Savon Sanomista murretekstejä, jotta ne kuultaisiin aidolla savon murteella. Sen jälkeen en ole murretta puhunut, ja Lahdessa on ollut paljon helpompaa, Ropponen kertoi.

Salibandy ohittanut jalkapallon

Ropponen katsoo, että lahtelaisuuteen kuuluu määrätynlainen rosoisuus. Se näkyy myös Kortteliliigassa.

– Sitä pitää olla, kun ihmiset tekevät tätä itse. Alkuun meitä ei tunnettu hyvin ja vuosien varrella on ollut vaikeuksia. Nyt Kortteliliigasta on tullut osa lahtelaisuutta.

Ropponen on ollut Kortteliliigan toiminnassa mukana aluksi harrastajana vuodesta 1974, johtokunnan jäsenenä vuodesta 1975 ja toiminnanjohtajana vuodesta 1990 lähtien.

– Jalkapallo oli pitkään ykköslaji. Jalkapallossa joukkueita on 104. Viime vuosina salibandy on mennyt siitä vähän ohi. Siinä joukkueita on 114.

Kortteliliigaan liittyy Ropposella monia ikimuistoisia hetkiä.

– Sykähdyttävimpiä ovat ne hetket, kun näkee, että on jo kolmas sukupolvi sisällä. Ensimmäinen polvi on katsomassa, kun kolmas polvi pelaa.

Jarmo Ropponen sanoo, että kaveriporukalla ja sosiaalisella toiminnalla on Kortteliliigassa iso merkitys. Kuva: Mirja Hussain

Kortteliliiga liikuttaa eri-ikäisiä harrastajia. Senioritoiminta on kasvussa.

– Ihmiset haluavat harrastaa entistä pidempään. Jos on harrastanut yhtä lajia, liigan kautta on mahdollisuus löytää myöhemmin toinen laji. Esimerkiksi petankki ja mölkky eivät vaadi niin suurta fyysistä aktiivisuutta. Sosiaalinen puoli on todella tärkeä.

Ropponen on ollut mukana 15-kesäisestä lähtien.

– Kaveriporukka kantaa tässä toiminnassa paljon. Jos vaikkapa joku sairastuu, häntä tsempataan. Se on ystävyyttä parhaimmillaan.

Kortteliliiga on jäsentensä yhteisö. Se tarvitsee kuitenkin asialleen omistautuneita vetäjiä.

– Joukkueen vetäjät mahdollistavat omalla työllään sen, että muut pääsevät liikkumaan. Vetäjiä tulee liian harvoin kiitettyä. Heitä on kuitenkin melkein neljäsataa. Liigassa palkitaan vuosittain vetäjä, mutta yksi vuodessa on aika vähän. Ehkä sitä kautta palkinnolle tulee kuitenkin merkitystä, Ropponen pohtii.

Ropposella riittää uskoa Kortteliliigan tulevaisuuteen.

– Vetäjissä on myös 17–18-vuotiaita, jotka pyörittävät porukkaa mennen tullen. On meillä siinä tulevaisuutta.

Jarmo Ropponen iloitsi mitalista ja omisti sen koko Kortteliliigalle. Kuva: Mirja Hussain

Lahden kultaisen mitalin myöntää vuosittain Lahden kaupunginhallitus. Ropponen on toiminut Lahden Kortteliliigan toiminnanjohtajana liki kolmen vuosikymmenen ajan.

Lahden Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia vuodesta 1969 lähtien.

– Toimikunta katsoo, että Ropponen on edistänyt toiminnallaan Lahden kaupungin tunnetuksi tekemistä valtakunnallisesti ja edistänyt myönteisellä tavalla kuvaa Lahdesta kuntoliikuntakaupunkina. Pitkäjänteinen työ monimuotoisen harrasteliikunnan mahdollistajana on poikkeuksellisella tavalla edistänyt Lahden kaupungin henkistä rakentamista, Lahden kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Holopainen kertoi palkintoperusteluista.

Alkuvuosina Kortteliliigan ainoa laji oli jalkapallo. Nykyään lajeja on toistakymmentä, mukana on 460 joukkuetta ja noin 4000 harrastajaa.

– Kortteliliiga on tärkeä osa kaupunkikulttuuria, ja ihmiset tekevät sen itse. Sille on ominaista omaleimaisuus, joka syntyy nimenomaan omasta yhteisöstä, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi tilaisuudessa.

Lahden mitalia on jaettu 1960-luvulta lähtien. Kuva: Mirja Hussain
Lue myös: Mikä lajien kirjo! Katso kuva-arkistojen aarteita Lahden Kortteliliigan vuosilta, bongaatko monta tuttua?
Lahden mitali

Viime vuosina palkitut

2009: Kuvataiteilija, professori Matti Koskela

2010: Toimitusjohtaja Eero Pekkola

2011: Kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry

2012: Kaupunginvaltuutettu, varatuomari Pentti E. Rantanen

2013: Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen

2014: Ammattigolfaaja Mikko Ilonen

2015: Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

2016: Diplomi-insinööri Harald Relander & toiminnanjohtaja Maila Koskinen

2017: Ekonomi Pentti Korpimies

2018: Galleristi Riitta Nuorivaara-Luhtanen

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi