Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän jättävä muutosjohtaja Asko Saari: "Ei täällä ilkeyttään ole tehty ikäviä päätöksiä"

Pitkän uran tehnyt lääkärijohtaja muistuttaa, että muutosten takana on kuntien rahapula ja väestön ikääntyminen. Hykystä on turha tehdä syntipukkia: "Jos yhtymää ei olisi perustettu, menot olisivat paljon suuremmat."

Asko Saari kulkee torstaina viimeistä päivää Päijät-Hämeen keskussairaalan käytävillä. Puolen vuoden aika muutosjohtajana on mennyt nopeasti. Hänen mielestään hyvinvointiyhtymän henkilöstö on hyvin sitoutunutta ja valmiina muutokseen. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtajan Asko Saaren, 67, aamukammassa ei ole enää piikkejä. Hänen pestinsä päättyy torstaina, lokakuun viimeisenä päivänä, kuten keväällä sovittiin. Saari aloitti työnsä huhtikuussa, kun Eetu Salunen oli jättänyt toimitusjohtajan työnsä ja yhtymä oli aikamoisessa käymistilassa.

Turbulenssi ei ole päättymässä, mutta Saari uskoo, että oikea kurssi on nyt valittu, ja yhtymässä on tilausta muutokselle. Hän uskoo myös kuntien luottamuksen yhtymään voimistuvan, kun yhteistoimintaneuvotteluissa sovittu säästöohjelma alkaa näkyä tuloksessa. Yhtymästä häviää 250 työpaikkaa ja 3 500 työntekijää lomautetaan viikoksi tai kahdeksi. Irtisanotuiksi joutui 51 ihmistä. Näin saadaan noin 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

– Tilanne osoittautui jo keväällä nopeasti hankalammaksi kuin olin odottanut. Yhtymähallituksen päättämä säästöohjelma ei ollut alkuunkaan riittävä kuntien näkökulmasta. Mitään vaihtoehtoa yt-neuvotteluille ei ollut.

Yt-neuvottelut ja lomautukset ovat sote-organisaatiossa Saaren mielestä erityisen haasteellisia, koska kyse ei ole asiakaspulasta, vaan maksajan rahapulasta.

– Tilauskirjassa ei ole tyhjää, pikemminkin on ongelmia tuottaa palvelut lain edellyttämillä toimitusajoilla edes olemassa olevilla resursseilla, joita yt-ratkaisussa joudutaan karsimaan.

Nyt Saari toivoo, että rahasta puhuttaessa käsiteltäisiin aina myös palveluita, joihin rahaa tarvitaan. Kun rahaa karsitaan, se näkyy palveluissa. Monilta keskustelijoilta tämä tuntuu vieläkin unohtuvan. Esimerkiksi haastattelupäivänä julkaistiin ESS:n mielipidesivulla kirjoitus, jossa syytettiin hyvinvointiyhtymää Hollolan palvelujen huonontumisesta ja vaadittiin koko yhtymää purettavaksi.

– Tilannehan on nyt sellainen, että yhtymä karsii toiminnoistaan kaiken mikä ei ole lakisääteistä, tiukentaa palvelukriteerejä ja saatavuutta ja tiivistää palveluverkkoaan. Tämä tehdään, koska kunnilla ei ole enempään rahaa. Asian konkretisoituminen näkyy väkisinkin jossakin ja on kivuliasta.

Kun kaikkeen ei ole varaa, pitää etsiä säästöjä tiloista, tehottomista tukipalveluista tai muista kuin lakisääteisistä palveluista.

– Kunnissa kannattaa muistaa, ettei yhtymässä ilkeyttään tehdä yksittäisestä toimipisteestä tai toiminnosta ikäviä päätöksiä.

Kuntien keskinäinen epäluottamus ja eripurasta huolettaa Saarta.

– Se haittaa kehittämistä. Osaoptimointia, asioiden katsomista vain oman kunnan näkökulmasta on vielä paljon.

– Maakunnallista ajattelua tarvitaan paljon lisää. Toimitusjohtaja Marina Erhola tekee kyllä määrätietoisesti työtä tämän asian eteen.

Hoivakulut kasvavat valtavasti, vaikka kriteerit ovat tiukat

Mikäli koko yhtymää ei olisi perustettu, Saari uskoo, että menot olisivat paljon suuremmat.

– Palveluja tuskin olisi rationalisoitu niin paljon kuin nyt jo vajaan kolmen vuoden aikana on tehty. Esimerkiksi vanhustenhoito oli täällä aiemmin hyvin laitosvaltaista. Ja ilman yhtymää alueen väestö olisi keskenään merkittävästi eriarvoisemmassa asemassa – palvelujen saatavuus vaihtelisi nykyistä enemmän.

Jos palvelurakennetta ei kehitettäisi, sote-menot myös kasvaisivat paljon nykyistä nopeammin. Eniten menoja lisää väestön ikääntyminen. Päijät-Hämeessä on valtakunnan tiukimmat kriteerit iäkkäiden kotipalveluille, mutta tästä huolimatta lähivuosina noin 300 uutta iäkästä tulee vuosittain kotipalveluiden piiriin.

Asko Saari on viime kuukaudet tehnyt paljon töitä tilojen kanssa. "Yhtymä maksaa tänäkin vuonna 800 000 euroa vuokraa kuntien omistamista tiloista, joita se ei käytä. Summalla maksaisi noin 20 hoitohenkilön palkat." Kuva: Mirja Hussain

Edullisimmillaan kotipalvelu maksaa 30 euroa vuorokaudelta. Moni tarvitsee kuitenkin enemmän apua ja kulut ovat paljon suuremmat. Pelkästään iäkkäiden kotipalvelu lisää kustannuksia yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. Monin verroin kalliimpaa on ympärivuorokautisesti tuettu palveluasuminen, jonka tarve myös väistämättä kasvaa, vaikka toimintamalleja jatkuvasti kehitetään ja tuetaan kaikin keinoin kotona asumista.

Päijät-Hämeessä 65 vuotta täyttäneiden määrä nousee 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jyrkimmin kasvaa eniten palveluja tarvitsevien eli yli 85-vuotiaiden määrä.

Myös monet muut asiat näkyvät väen palveluiden tarpeessa. Täällä on heikko koulutustaso, poikkeuksellisen paljon yhden vanhemman perheitä, paljon huume- ja päihdeongelmia, syrjäytyneitä nuoria sekä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Yhtymä on helppo syntipukki

Hyvääkin on: alueena Päijät-Häme on kompakti kokonaisuus, jossa keskuskaupunki ja keskussairaala sijaitsevat keskellä aluetta.

Yhtymä maksaa tänäkin vuonna 800 000 euroa vuokraa kuntien omistamista tiloista, joita se ei käytä. Muutosjohtaja Asko Saari

– Väestön määräkin on aika optimaalinen palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Palvelujärjestelmä on maan toiseksi edullisin, kun otetaan huomioon väestön palvelutarve. Keskussairaala on THL:n vertailussa maan tehokkaimpien joukossa vuodesta toiseen. Myös avohoitoon pääsy on oleellisesti parantunut hykyn aikana, Saari listaa.

Haasteita kuntien väliselle luottamukselle tuo se, että yksi kunnista eli Lahti on suuri ja muut paljon pienempiä.

Saari työskenteli viimeksi yli 20 vuotta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajana.

–  Keski-Uudellamaalla kuntayhteistyö oli rakenteellisesti helpompaa, koska kunnat olivat keskenään aika samankokoisia.

Kuntien sote-menojen optimistinen budjetointi on Saarelle tuttua.

– Uudellamaalla erikoissairaanhoito oli vuosi toisensa jälkeen syntipukki, joka vei kunnan talouden pakkaselle. Kun kuntayhtymälle on Päijät-Hämeessä siirretty erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto, entistä suurempi osa kunnan budjetista on ulkoistettu, ja syntipukin merkitys kunnan taloudelle samalla merkittävästi kasvanut.

Tavoitteena yhtäläiset palvelut kaikille

Yhtymässä työstetään parhaillaan muutosohjelmaa. Siihen liittyy alkusyksystä valmistunut palveluverkkoselvitys, joka on lausuntokierroksella kunnissa. Selvityksessä on ehdotettu muun muassa Lahden Ahtialan ja Launeen lähiklinikoiden lakkauttamista ja muissa kunnissa monien terveysasemien toimintamallin muuttamista ”hoitajavetoiseksi”. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, ettei lääkäri välttämättä olisi joka päivä paikan päällä, mutta tarvitessa sähköisesti tavoitettavissa.

– Lahden ulkopuolella joka kuntaan tulisi sote-keskus, jossa palvelut saisi yhdeltä luukulta. Keskuksessa olisi sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanottotilat, suun terveydenhuolto, psykososiaalisia palveluja, perhekeskus ja paikallisen kotihoidon kotipesä.

Työhuone jää taakse, kun Saari siirtyy perjantaina eläkkeelle - toisen kerran. Kuva: Mirja Hussain

Osa palveluista voitaisiin järjestää sähköisinä etäpalveluina, mutta asiakkaan näkökulmasta yhden luukun periaate toteutuisi. Esimerkiksi hoitaja voisi vastaanotollaan konsultoida lääkäriä etäyhteyden avulla.

– Potilas ja hänen hoitajansa saisivat samanaikaisesti informaation potilaan asiasta, ja voisivat toimia sen pohjalta. Tällainen lääkäripalvelu johtaa usein nopeampaan ja virheettömämpään etenemiseen kuin mallissa, jossa lääkärin vastaanotolla ollut potilas itse selittää seuraavalla hoitajavastaanottokäynnillään sen miten ymmärsi lääkärin viestin.

Saari uskoo, että sote-keskusmallia päästään suunnittelemaan heti, kun palveluverkkoesitys on hyväksytty, ja ensimmäisiä tilaratkaisuja saataisiin maaliin jo ensi vuoden aikana 4–5 kunnassa.

– Oleellinen muutos palveluverkkoajattelussa on avopalvelujen järjestäminen niin, että yhtäläiset palvelut ovat kaikkien saatavilla maakunnassa. Kun tarpeettomista toimitiloista luovutaan, se tuo säästöä. Yhtymän tehtäviin ei voi kuulua sille tarpeettomien tilojen ylläpitäminen.

Akuuttipalveluita kehitettävä vielä paljon

Viime kuukaudet Saari on tehnyt paljon työtä juuri tila-asioiden parissa.

– Yhtymä maksaa tänäkin vuonna 800 000 euroa vuokraa kuntien omistamista tiloista, joita se ei käytä. Summalla maksaisi noin 20 hoitohenkilön palkat.

Näistä tiloista ei aiemmin ole kovin aktiivisesti yritetty päästä eroon, kun ajateltiin niiden kaatuvan maakunnan syliin sote-uudistuksessa, jota ei sitten tullutkaan.

Ei yhtymässä ilkeyttään tehdä ikäviä päätöksiä. Muutosjohtaja Asko Saari

– Nyt tila-asiat on ratkaistava. Toivon, että peruslinjaukset hyväksytään marraskuun aikana, jotta saadaan säästöjä ensi vuonna.

– Sote-keskusten tuomat säästöt ja edut toivottavasti näkyvät arjessa jo parin, kolmen vuoden kuluessa. Päijät-Hämeen osuus Rinteen hallituksen sote-keskus-hankerahoista olisi hyvä käyttää sote-keskusten luomiseen.

Entistä tärkeämpää on myös ohjata potilaat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Saari toivoo, että muutosohjelmaan tulee akuuttipalvelujen uusi toimintamalli, jota hän on ollut valmistelemassa.

– Tavoitteena on, että ihmiset saavat tarpeen vaatiessa kiireellistä apua avovastaanotolla silloin, kun sairauden luonne ei edellytä välitöntä hakeutumista Akuutti24:n palveluihin. Akuuttipalvelujen koordinaatiossa ja järjestämistavoissa on lukuisia kehittämiskohteita.

Haastavaksi tilanteen tekee se, että Päijät-Hämeessä monet ovat tottuneet asioimaan suoraan Akuutissa, kun lääkäriaikoja ei ole saanut.

– Tähän kulttuuriin pitää saada muutos uusilla palveluilla ja asiakkaiden paremmalla ohjauksella.

Muutosjohtaja

Asko Saari

67-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori, lääkintöneuvos. Asuu Hyvinkäällä.

Toimi muutosjohtajana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Jää nyt toisen kerran eläkkeelle.

Ennen muutosjohtajan pestiä toiminut Hyvinkään sairaalassa kirurgian erikoislääkärinä, apulaisylilääkärinä, ylilääkärinä ja tulosyksikköjohtajana.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kehittämisprojektin projektipäällikkönä vuosina 1994–1995.

Vuodesta 1996 saakka hän toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajana, josta jäi eläkkeelle viime syksynä.

Eläkkeelle jäämisen jälkeen Saari on toiminut Hyria Business Institute -konsulttifirman asiantuntijana.

Harrastaa kunnon ylläpitoa muun muassa pelaamalla tennistä ja hiihtämällä.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi