Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nastolan nelosluokkalaiset viettivät koulupäivää navetassa - robottilypsy ihmetytti ja vasikat olivat ihania

Oppilaat saivat ympäristöoppia karjatilalla Orimattilassa.

Wiljami Helminen, Jenna Lahtinen, Siiri Sakkinen, Milja Järvinen ja kymmenet muut Rakokiven neljäsluokkalaiset tutustuivat Nella-lehmään. Kuva: Pirjo Kamppila

Maitoa saa kaupasta, mutta ennen sitä on tapahtunut yhtä ja toista. Esimerkiksi kasvatettava vasikasta lypsylehmä, tehtävä eläimille rehut ja navetta ja tietenkin lypsettävä joka päivä. Lannatkin pitää aika ajoin ajaa säiliöstä peltoon kasvattamaan uutta nurmea.

Orimattilan Kuivannolla maitotilaa pyörittävät Anne ja Pauli Sipilä esittelivät vuoden kiertokulkua yli sadalle neljäsluokkalaiselle, jotka olivat tulleet vierailulle Lahden Rakokiven ja Villähteen kouluista.

Isot koneet ja lehmät olivat useille uusi kokemus, ja robottilypsy ihmetytti lähes kaikkia. Kommentit ylsivät laidasta laitaan: ihana (vasikka) – yääk (lehmän lanta).

Hilja Sipilä esitteli kotitilansa vasikoita. Kuva: Pirjo Kamppila

Koululaistempauksen takana oli isännän veljen vaimo Elina Sipilä, joka jo viime vuonna halusi tarjota lapsensa koulukavereille navettaoppitunnin. Tuolloin mukaan otettiin myös päiväkoti-ikäisiä lapsia.

– Koulut suostuivat heti ehdotukseen, mutta kuljetus oli ongelma. Saimme kuitenkin bussirahat Nastolan maataloustuottajilta, kertoi Elina Sipilä.

Vierailua varten piti myös hankkia vieraille suojahaalarit ja kenkäsuojat.

Kolme linja-autollista kymmenvuotiaita ei säikäyttänyt isäntäväkeä, sillä Sipilän tilalla on totuttu viime vuosina vauhdikkaaseen menoon. Kun Pauli aloitti isäntänä vuonna 2004, tilalla oli 20 lehmää. Kolme vuotta myöhemmin lehmiä oli 60 ja lypsyä varten oli hankittu robotti.

Kissa ei antanut vieraitten häiritä, vaan keskittyi hiirijahtiin. Kuva: Pirjo Kamppila

Viime vuonna lehmämäärä kasvoi yli sataan ja tilalle tuli toinenkin lypsyrobotti. Kaikki tämä on vaatinut myös rakentamista, lisäpellon hankintaa ja työntekijöiden palkkaamista. Samaan aikaan perhe kasvoi seitsemällä lapsella.

Maatalouden rakennemuutos on koko maassa ollut huima sitten vuoden 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

– Maitotilojen määrä on aina puolittunut kymmenessä vuodessa, täsmensi Valion kehityspäällikkö Heidi Huttunen. Hän oli paikalla kertomassa maidon käsittelystä meijerissä.

Uusin harppaus on siirtyminen luomuviljelyyn. Parhaillaan on menossa siirtymäaika, mutta lähivuosivuosina lehmät lypsävät luomumaitoa.

– Lannoitteiden hinnat kallistuivat ja torjunta-aineiden käyttö tuntui epämiellyttävältä, perustelee Pauli Sipilä.

Luomukarjan on päästävä laitumelle ja niitä on ruokittava luomurehulla. Lääkkeiden käyttö on rajattua.

– Lehmien tuotos ehkä putoaa, kun ei voi käyttää niin paljon väkirehua (viljaa), epäili Anne Sipilä.

Toisaalta luomumaidosta saa paremman hinnan. Myös muutama Kuivannon kylän viljatila on siirtynyt luomuviljelyyn.

Kääntöaurat ovat saman kokoiset kuin Villähteen koululaiset Emmi Kemppainen ja Jaakko Sipilä. Kuva: Pirjo Kamppila

Koululaisille esiteltiin konehalleissa työkoneita, joilla oli outoja nimiä: apevaunu, noukinvaunu, karhotin, leikkuupuimuri. Paalivarastossa päivystävä kissa ei antautunut syliteltäväksi, vaan keskittyi hiirten etsintään.

Päivän kruunasi Valion tarjoama välipala. Samalla kuultiin, mitä maidolle tapahtuu tilalta lähdettyä.

Valion Huttunen kertoi myöhemmin myös yhtiön hiilineutraali maidontuotanto -hankkeesta. Tähtäimessä on vuosi 2035 ja ideana sitoa mahdollisimman paljon hiiltä ilmasta. Mukana on joukko tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

– Perusasia on tehokas nurmituotanto ja lannan käyttö energiaksi. Nurmi sitoo paljon hiiltä, kun maaperän kuntoa parannetaan ja siinä kasvaa tehokas kasvusto.

Sipilöiden lehmät pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden. Kuva: Pirjo Kamppila

Lanta voidaan kaasutuksen jälkeen käyttää lannoitteeksi. Navetoissa puolestaan otetaan talteen lämpöä ja metaania.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi