Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä potilasvahinkoja viedään käräjille vain harvoin – alaan perehtynyt juristi: "Kuluriski on huomattava"

Kaikki potilasvahinkoilmoitukset käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa (PVK). Kanteiden hylkäysprosentti oli vuosikaudet noin 70, mutta on nyt 70–75.

Yksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa äskettäin ratkaistu potilasvahinkoasia liittyi polven tähystysleikkaukseen. Kuvituskuva Kuva: Katja Luoma

Potilasvahingosta evättyjä tai liian pieninä maksettuja korvauksia käsitellään tuiki harvoin käräjillä.

Kaikki potilasvahinkoilmoitukset käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa (PVK). Potilasvahingon kärsineet ovat viime vuosina haastaneet PVK:n käräjille vain 10–20 kertaa vuodessa.

Kanteiden hylkäysprosentti oli vuosikaudet noin 70, mutta on nyt 70–75, kertoo lakimies Saija Mäenpää PVK:sta.

– Yksi aika selkeä syy korkeaan hylkäysprosenttiin on, että potilasvahingot ovat hankalia asioita. Kyse on lääketieteestä. Ihminen tuntee vain komplikaatiot ja mieltää, että ne ovat seurausta hoidosta.

Mäenpään mukaan kanteita jonkin verran myös peruutetaan.

– Kantajan asiamies on sen verran järkevä ja näkee, ettei asiassa ole menestymisen mahdollisuuksia. Asiamiehetkään eivät ole lääkäreitä, Mäenpää huomauttaa.

Valitus tai kanne

Potilasvahingosta ilmoittamiseen ei ole kynnystä tai turhia muodollisuuksia. Käsittelystä ei peritä maksua. PVK:n ratkaisusta voi valittaa potilasvahinkolautakuntaan tai nostaa kanteen käräjäoikeudessa.

Näiden kahden polun kesken on iso ero kustannuksissa. Valituksesta lautakuntaan ei peritä maksua, kun taas käräjöinti maksaa.

– Kuluriski on huomattava, sanoo Suomen Potilasvahinkoapu oy:n toimitusjohtaja Joni Siikavirta. Hänen lakiasiaintoimistonsa on keskittynyt hoitamaan potilasvahinkoasioita.

Kuva: Juha Peurala

Jutun hävinnyt osapuoli joutuu yleensä maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut; PVK:kin käyttää ulkopuolisia juristeja.

Yhtiön palveluksessa on lakimiesten lisäksi kaksi lääkäriä ja tarvittaessa se konsultoi asiantuntijalääkäreitä. Suomessa on muitakin potilasvahinkoja käsitteleviä toimistoja.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Joni Siikavirta toimi neljä vuotta lakimiehenä potilasvahinkolautakunnassa.

Lautakunta antaa ratkaisuosituksen Potilasvakuutuskeskukselle, joka lähes poikkeuksetta noudattaa suositusta.

Päijät-Hämeessä juttu per vuosi

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on vuodesta 2017 lähtien nostettu kolme kannetta Potilasvakuutuskeskusta vastaan.

Kanteista kaksi on peruutettu.

Toisessa niistä oli kyse siitä, että potilasvahingon vuoksi kantajan työtehtävät muuttuivat ja ansiot laskivat. PVK oli korvannut vahingon, mutta evännyt vaatimuksen ansionmenetyksestä.

Kantaja peruutti kanteen sen jälkeen, kun todistajaksi lupautunut henkilö vetäytyi.

Lue myös: Hovioikeus: Bussifirma antoi potkut perusteettomasti, maksettava korvauksena vuoden palkka
 

Kolmannessa kanteessa oli kyse polven tähystysleikkauksen jälkeisestä oireilusta. Toimenpide oli ollut vajaa, joten kantajalle tehtiin uusintatähystys. Kantajan mielestä nivelrikko oli johtunut virheellisestä leikkauksesta.

Käräjäoikeuden mielestä oireilun syynä oli kantajan perussairaus.

Kantajalle oli aiheutunut myös sairaalainfektio. Oikeuden mielestä kyse oli "siedettävästä vahingosta". Se hylkäsi kanteen.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi