Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaloja järveen tai kehitysapua maailmalle - testamenttilahjoitusten määrä on kasvussa

Vesijärvisäätiö rahoitti vesikasvien niittoa Hollolan Hahmajärvessä vuonna 2016. Kuva: Seutuneloset

Perinnön testamenttaus yleishyödylliselle säätiölle on Suomessa harvinainen tapa. Perinnöstä voi kuitenkin testamentata vain osan, koska rintaperilliset saavat yleensä vähintään lakiosansa.

Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintöveroa.

– Suomessa järjestöjen rahoituksesta noin alle viisi prosenttia katetaan testamenttilahjoituksilla, mutta määrä on kasvussa. Joissain maissa testamentit edustavat jopa 20–30 prosenttia hyväntekeväisyystyön rahoituksesta, kertoo tiedotteessa Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Vastuullinen Lahjoittaminen on kattojärjestö, johon kuuluu iso joukko suomalaisia säätiöitä.

Kiinnostavimpia testamenttilahjoittamisen kohteita ovat sairauksien hoito ja terveyden edistäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa sekä luonnonsuojelu. Myös vanhusten hyvinvointi, tiede ja koulutus sekä eläinten hyvinvointi ovat suosittuja kohteita.

Vaihtoehtona Vesijärvi

Yksi testamentteja vastaanottavista säätiöistä on Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö.

– Olemme äärimmäisen iloisia, jos joku kokee meidän toimintamme tärkeäksi, mutta toistaiseksi testamentteja ei ole realisoitunut, kertoo säätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Testamenttilahjoitusta on toisaalta mainostettu vain hillitysti paikallislehdissä.

– Jos perintöä ei ole korvamerkitty, sitä voidaan käyttää esimerkiksi Vesijärven Enonselän tilan kohentamiseen, tutkimukseen ja seurantaan.

Esimerkkinä rahan käyttökohteesta Mäkinen mainitsee petokalojen istutukset. Tuhannella eurolla saa 360 kuhanpoikasta, jotka syövät pikkukaloja. Kuhia kalastamalla saadaan ravinteita pois järvestä.

Paljon mutta pieniä

Suomen Lähetysseura saa vuosittain 1–2 miljoonan euron edestä testamenttilahjoituksia, kun seuran vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa, kertoo talousjohtaja Juha Savela.

– Lahjoitukset ovat pieniä ja niitä on paljon. Niillä on merkittävä vaikutus, mutta määrä vaihtelee paljon. Niiden varaan ei voi rakentaa taloutta.

Ehtoollisen vietto Thaimaan Nabongin kirkossa on Suomen Lähetysseuran perinteistä työtä. Kuva: Riikka Kolkka

Suomen Lähetysseuran merkittävin tehtäväalue on perinteinen lähetystyö. Muita toimintoja ovat kehitysyhteistyö sekä rauhantyö.

Savela arvostaa testamenttilahjoituksia, mutta toivoo, ettei käyttökohdetta rajattaisi kovin tarkoin.

– Pitkällä tähtäimellä ongelmia saattaa syntyä, kun maailma muuttuu ja testamentin tarkoitusta saattaa olla vaikea toteuttaa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Pitäisikö perintö- ja lahjavero poistaa?
Pitäisikö perintö- ja lahjavero poistaa?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi