Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdessa vieraillut SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei katso hyvällä hykyn säästötoimenpiteitä – "Jos säästetään, poliitikkojen täytyisi kertoa, mitä jätetään tekemättä"

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola (oik.) vieraili keskiviikkona Lahdessa. Vasemmalla hyvinvointikuntayhtymän SuPerin pääluottamusmies Marjut Hakala. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan hoitohenkilöstöön kohdistuvat säästötoimet ovat ristiriitaisia tilanteessa, jossa hoitajia tulisi palkata lisää.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on seurannut huolissaan kuntien ja kuntayhtymien hoitohenkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yt-neuvotteluissa linjattiin, että 7 000 työpaikasta häviää 250. Lisäksi 3 500 työntekijää lomautetaan ensi vuonna viikoksi tai kahdeksi.

– Tiedämme jo vuosien takaa, että tällainen tulee lisäämään menoja. Ne vain kasautuvat tulevaisuuteen, Paavola sanoo. Hänen mukaansa ongelmia aiheutuu, kun työvoima ei riitä kiireettömien potilaiden ennaltaehkäisevään hoitoon.

– Niillä potilailla, joiden tilan heikkeneminen pystyttäisiin muuten estämään, se jatkaa heikkenemistään, hän sanoo. Paavolan mukaan säästötoimet ovat ristiriitaisia tilanteessa, jossa hoitajia tulisi palkata lisää.

– Jos säästetään, poliitikkojen täytyisi kertoa, mitkä asiat jätetään tekemättä. Ei niin, että hoitohenkilökunta joutuu juoksemaan tuli hännän alla koko ajan.

Työn vetovoima kärsinyt

Tänä syksynä keskustelua on herättänyt vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tässä kuussa lakiluonnoksen, jonka mukaan vanhusten pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Tällä hetkellä voimassa on suositus 0,5 työntekijän mitoituksesta. Lain on määrä tulla voimaan elokuussa vuonna 2020, mutta siihen sovellettaisin siirtymäaikaa huhtikuuhun 2023 asti. Siirtymäaikana 0,7:n työntekijän mitoituksen voisi alittaa. Paavolan mukaan työpaikoilla pitäisi havahtua määrän kasvattamiseen jo nyt.

– Niin tyhmiä työnantajia ei voi olla, että kuviteltaisiin, että hokkus pokkus, huhtikuussa 2023 on yhtäkkiä 0,7 työntekijää asiakasta kohden, sanoo Paavola.

Hoitajamitoituksen nostamisen myötä alalle olisi saatava uusia tekijöitä. Paavolan mukaan alan vetovoima on kärsinyt siitä, että siistijän ja keittiötyöntekijän kaltaisista tukitöistä on viime vuosina karsittu ja tehtäviä siirretty hoitohenkilökunnalle.

– Hoitohenkilökuntaa saadaan, kun työ tehdään kohtuulliseksi. Hoitotyöhön on halukkaita ja ihmiset pysyvät työssä, kun ei tarvitse tehdä kaikkea pyykinpesusta lähtien.

Väkivallan uhka kasvanut

Paavolan mukaan olisi tärkeää, että työpaikoilla jäisi hoitotyön ohella aikaa myös käytäntöjen analysoimiseen ja kehittämiseen.

– Vanhustenhoito ei ole missään staattisessa tilassa, vaan sitä pitää koko ajan pystyä kehittämään. Työpaikoilla pitää olla välillä aikaa miettiä, onko tämä ihan järkevää mitä teemme, hän sanoo.

Paavolan mukaan alhaiset hoitajamitoitukset ovat myös kasvattaneet lähihoitajien kohtaamaa väkivallan uhkaa.

– Uhkaa on kautta linjan, kun tehdään muistisairaiden, mielenterveyskuntoutujien tai vammaisten kanssa töitä. Jos hoitohenkilökunta joutuu niissä tilanteissa kiirehtimään, se on sama kun heittäisi tuleen lisää öljyä. Moni niin sanottu käytösoire voidaan poistaa rauhallisella toiminnalla, hän sanoo.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi