Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Klapikauppias Janne Mattilan bisnes on kasvanut vauhdilla, kun yhä useampi haluaa polttopuunsa pätkittyinä ja kuivattuina – "Jos joku myy ilman kuittia, vaikea sellaisen kanssa on kilpailla"

Mattilan mukaan alalla riittää kilpailua, mutta yrittäjien vaihtuvuus on suurta. Haasteita tuovat esimerkiksi harmaan talouden toimijat.

Orimattilalainen Janne Mattila on pyörittänyt polttopuubisnestä maanviljelyn ja mökkivuokraustoiminnan ohella viitisen vuotta. Kuva: Sami Lettojärvi

Polttopuukauppias Janne Mattilan myyntitavaraa on liikkunut tänä syksynä asiakkaille niin vilkkaasti, että varastot on jo myyty loppuun.

– Koivuklapit loppuivat syyskuun lopussa, ja sekaklapiakaan ei ole nyt enää ollut. Syyskuussa myyn tuplasti sen mitä normaalisti, kun ihmiset havahtuvat talven tuloon, Mattila kertoo.

Viitisen vuotta Orimattilan Kuivannolla klapiyrittäjänä toimineen Mattilan mukaan ihmiset ostavat polttopuuta enenevässä määrin.

– Viime vuosina tämä on kasvanut sellaista 20 prosentin vuosivauhtia. Omakotitaloasukkaat ovat yleisimpiä asiakkaita, ja kesämökkiläiset tärkeä ryhmä myös. Jonkin verran klapia menee myös kerrostaloyhtiöiden grillipaikoille, hän sanoo.

Mattilan kokemuksen mukaan yhä harvempi viitsii tehdä omat halkonsa itse.

– Aiemmin metsänomistajat tekivät itse enemmän polttopuita, ja talkoita järjestettiin esimerkiksi suvun piirissä. Ihmiset arvostavat vapaa-aikaa niin paljon, että valmiilla tuotteilla on menekkiä.

Lahden ja Orimattilan alueiden lisäksi Mattila on myynyt lämmityspuuta esimerkiksi Heinolaan, Kouvolaan ja Vantaalle.

1200 motin vuositahti

Mattila saa omistamastaan metsästä jonkin verran raaka-ainetta, mutta valtaosan puusta hän ostaa metsänhoitoyhdistyksiltä ja firmoilta. Klapien pätkimisen hän aloittaa marraskuussa, ja kevääseen mennessä valmiina on 1 200 mottia, eli kuutiometriä, halkoja. Sen vähempää ei kannata tehdä, jos mielii pitää liiketoiminnan tuottoisana. Mattila on harkinnut mahdollisuutta ryhtyä tekemään halkoja myös kesäkuukausina.

– Kun kuluja kertyy koko vuodelta, olisi loogista, että olisi myös myytävää koko vuodeksi. Jos jonkun 2 000 mottia saisi tehtyä, niin olisi tosi hyvä. Sitten täytyisi investoida lisärakennuksiin, Mattila pohtii.

Hän pakkaa valtaosan tekemistään haloista sisähalleihin kuivumaan.

– Osa on ulkona kuormalavojen päällä peitettyinä.

"Ei tässä mitään pikavoittoja tule"

Mattilan mukaan polttopuun kauppaaminen on kilpailtu ala, mutta yrittäjien vaihtuvuus on kohtuullisen suurta.

– Aina on sellaisia, jotka lähtevät pariksi vuodeksi kokeilemaan. Ei tässä mitään pikavoittoja tule, kun pitää investoida koneisiin. Klapihomma on myös aika fyysistä ja vie aikaa, hän sanoo.

Hän kertoo yllättyneensä siitä, että pahimmillaan asiakkaille myydään Lahden alueella huonokuntoista polttopuuta.

– Asiakkaan on vaikea saada puhelimen välityksellä kuva siitä, millaista tuote on.

Polttopuuyrittäjille pahimpia kilpailijoita ovat harmaan talouden toimijat.

– Jos joku eläkeläinen tekee parikymmentä kuutiota puuta vanhalla klapikoneella ja myy ne ilman kuittia, niin vaikeaa sellaisen kanssa on kilpailla.

Mattilan mukaan valtaosa asiakkaista haluaa koivusta pätkittyjä polttopuita. Kuva: Sami Lettojärvi

Osa tilaa jopa 9 mottia kerralla

Vaikka vakituisten asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti ja Mattilan kauppa käy, liiketoiminnassa on myös haasteita tulevaisuuden varalle.

– Raaka-ainekustannukset nousevat koko ajan. Valtiovalta voisi tukea yritystoimintaa enemmän, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa asiakkaiden kerralla tilaamien polttopuiden määrä vaihtelee. Monet polttavat takkaa vain tunnelman vuoksi silloin tällöin, eikä puuta kulu paljon. Vastakohtaisesti on monia ihmisiä, joiden asumukset ovat puulämmitteisiä.

– Aika paljon menee täyttä 9 motin kuormaa, Mattila sanoo.

Jotkut asiakkat ovat vuosien varrelta jääneet erityisesti yrittäjän mieleen.

– Kerran myin eräälle 85-vuotiaalle miehelle klapeja. Kysyin, että riittävätkö voimat puiden siirtämiseen pihalta sisälle. Hän sanoi, että ei mitään hätää ja kertoi hakevansa 92-vuotiaan vaimonsa kärräysavuksi, Mattila muistelee.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi