Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän ex-toimitusjohtaja Eetu Salunen sivaltaa kirjassaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita: "Kymmenen sairaalaa voisi lakkauttaa saman tien"

"Meillä on myös kymmeniä terveysasemia väärissä paikoissa", Salunen sanoo.

Monissa sotekuntayhtymissä ja kunnissa on jouduttu vetämään kriteerit palvelujen saamisesta niin tiukalle että hirvittää. Tämä tarkoittaa usein sitä, että samalla kun laitoshoitoa on purettu kotiin vietäviä palveluja ei kuitenkaan ole lisätty, Salunen sanoo. Kuva: Mirja Hussain

Ellei mitään tehdä, raihnaiset ikääntyneet nostavat sosiaali- ja terveysmenoja huimaa vauhtia lähivuosina. He tarvitsevat niin paljon hoivapalveluja, että julkisen soten rahoitus kriisiytyy entisestään.

Näin voi tiivistää Eetu Salusen tänään julkaistavan Raihnainen Suomi -kirjan varoittavan viestin. Salunen on yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on pitkä kokemus terveydenhuollon eri tehtävistä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana hän oli 2017–2019.

Usein julkisuudessa puhutaan erikoissairaanhoidosta, joka vie entistä enemmän varoja. Salunen haluaa nyt nostaa esiin hoivapalvelujen menot, jotka ovat reaalisesti nousseet viiden prosentin vuosivauhtia jo pitkään ( 2000–2017).

– Ellei raihnaisuuden kasvua pystytä hidastamaan, hoivapalvelujen kriteerit menevät tosi tiukille eli entistä harvempi pääsee niiden piiriin. Samalla muihin sote-palveluihin jää entistä vähemmän rahaa, Salunen sanoo.

Yhtälöä ei Salusen mukaan ratkaista muuttamalla järjestelmää tai siirtämällä sote-palvelujen rahoitusvastuu valtiolle.

Summat ovat valtavia. 6,4 miljardia euroja maksavat hoivapalvelut veivät jo pari vuotta sitten kolmasosan kaikista sote-menoista. Trendin jatkuessa hoivapalveluihin menee kymmenen miljardia euroa vuonna 2030. Laitoshoidossa oleva 75-vuotias maksaa yhteiskunnalle 638 kertaa sen mitä terve 75-vuotias.

– Valtionvarainministeriössä luvut kyllä hyvin tiedetään, mutta sote-palveluiden suhteen siellä ollaan mielestäni vielä aika optimistisia.

Kuva: Juha Peurala

Tutut taudit vievät yhä

Salunen ei maalaa vain synkkiä lukuja, vaan tarjoaa kirjassaan yksinkertaisen lääkkeen: toimintakyvyn parantamisen. Kun iäkäs pystyy elämään omassa kodissa, säästyy valtavasti yhteiskunnan ja myös asukkaan omia euroja.

Toimintakyvyn parantamiseen tarvitaan yhteiskunnalta terveyden edistämistyötä sekä hyviä terveys- ja kuntoutuspalveluita. Vaikka suomalaisten ikääntyneiden terveys onkin parantunut viime vuosina, silti muistisairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit vievät monelta kyvyn selvitä elämästä itsenäisesti.

Mitä raihnaisempi ihminen on, sitä isompi teho muutoksilla on. Lääkäri Eetu Salunen

Erityisesti Salunen haluaisi nyt parantaa yli 75-vuotiaiden naisten toimintakykyä. Heillä on edessään vielä monia elinvuosia – selvästi enemmän kuin miehillä, mutta he ovat selvästi raihnaisempia.

Yli 75-vuotiaista naisista ainoastaan 63 prosenttia pystyy asioimaan kaupassa, vain 53 prosenttia pystyy kävelemään vaikeuksitta yli puoli kilometriä, vain 42 prosenttia pystyy leikkaamaan omat varpaankyntensä ja 25 prosenttia pystyy tekemään raskaan kotisiivouksen.

Salusen mukaan on yleinen ajatusharha, ettei vanhan ihmisen toimintakyvyn parantamiseen kannattaisi enää panostaa.

– Mitä raihnaisempi ihminen on, sitä isompi teho muutoksilla on.

Miehet syövät vähiten hedelmiä OECD-vertailussa

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi kulkee raihnaistumisessa omaa, kurjaa polkuaan. Esimerkiksi Ruotsissa 65-vuotiaan naisen odotettu aika sairaana on vajaa viisi vuotta, Suomessa 13 vuotta.

Selittäviä tekijöitä on useita: koulutustaso, työ ja elintavat.

– Iäkkäät suomalaiset ovat selvästi vähemmän koulutettuja kuin saman ikäiset ruotsalaiset ja tanskalaiset. Suomessa on 1950–1970-luvulla tehty vielä aika paljon sellaista fyysistä työtä, joka rikkoo kropan. Suomalaisten ruokavalio on ollut selvästi epäterveellisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vielä tänä päivänäkin suomalaiset miehet syövät vähiten hedelmiä kaikista OECD-maista. Suomessa on myös 1980-luvulle asti tupakoitu enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, Salunen luettelee.

Lääketieteellisistä syistä kymmenen sairaalaa voisi lakkauttaa saman tien. Lääkäri Eetu Salunen

Moni muistaa 1970-luvulla alkaneen Pohjois-Karjala-projektin, jolla korjattiin elintapoja. Missä viipyvät tämän päivän isot hankkeet?

– Monia hyviä terveydenedistämisprojekteja on kyllä ollut, esimerkiksi StopDia, (jossa Päijät-Häme oli mukana), mutta näiden tulokset eivät valtakunnan tasolla ole vakuuttaneet.

Asenteissakin on korjaamisen varaa. Salunen arvelee, että ajattelemme turhaan, että aikuiset eivät juuri muuta elintapojaan.

Lisäksi ihmisille on jatkuvasti tarjolla hyvin monentasoista tietoa esimerkiksi ravinnosta. Elämme kulttuurissa, jossa ihmiset voivat luottaa yhtä paljon tutkittuun tietoon kuin maallikon näkemyksiin.

Kuva: Juha Peurala

Kaksi euroa terveyden edistämiseen

Salunen kaipaisi määrätietoista, systemaattista ja tavoitteellista työtä aikuisten ja iäkkäiden terveyden edistämiseksi.

– Kysyimme viime vuonna Päijät-Hämeen kunnilta, paljonko ne käyttivät rahaa yli 65-vuotiaiden terveyden edistämiseen. Suurin osa kunnista ei tiennyt. Ne, jotka tiesivät, käyttivät 2–11 euroa per asukas. Sote-menothan olivat tuolloin yli 3 000 euroa asukasta kohti. Lukujen epäsuhdasta huolimatta ikääntyneiden terveyden edistäminen on Päijät-Hämeessä paremmalla tolalla kuin Suomessa keskimäärin.

Salusen mielestä nyt pitäisi asettaa mitattavat tavoitteet, joita voidaan seurata useita kertoja vuodessa. Tuloksista olisi raportoitava virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle.

– Jos kehitys ei ole oikeansuuntaista tai tarpeeksi nopeaa, suuntaa pitäisi korjata välittömästi. Vaatiminen on välittämistä.

Kuva: Juha Peurala

Maahanmuuttajat hoitavat läheisensä

Kotona asuminen ja raihnaisuuden välttäminen pienentävät tulevaa hoivamenolaskua, mutta suurten ikäluokkien vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa etsitään vielä kaikkia mahdollisia säästökeinoja.

Salunen uskoo, että hoivapalveluihin pääsyn kriteerit kiristyvät ja omavastuu lisääntyy.

– Monissa sotekuntayhtymissä ja kunnissa on jouduttu vetämään kriteerit palvelujen saamisesta niin tiukalle että hirvittää.

Tämä tarkoittaa usein sitä, että samalla kun laitoshoitoa on purettu, kotiin vietäviä palveluja ei kuitenkaan ole lisätty.

Monien kuntien tavoitteena on se, että 95 prosenttia yli 75-vuotiaista asuisi kotonaan. Päijät-Hämeessä luku on 92 ja koko maassa 91.

– On vaikea uskoa, että ihmisten toimintakyky riittää siihen, että 95 prosentin tavoite saavutetaan lähitulevaisuudessa.

Salunen nostaa esiin myös läheisten merkityksen iäkkäälle. Kun hoivapalveluun pääsylle on korkea kynnys, perheen merkitys kasvaa. Nyt jo yksi väestöryhmä hoitaa vanhuksensa perheen kesken: maahanmuuttajat.

Kuva: Juha Peurala

Säästöjä myös palveluverkosta

Hoivamenojen kasvaessa Salunen säästäisi myös tiheästä palveluverkosta.

– Lääketieteellisistä syistä kymmenen sairaalaa voisi lakkauttaa saman tien. Hoidon keskittäminen nostaisi laatua ja laskisi yksikkökustannuksia. Meillä on kymmenkunta psykiatrista sairaalaa, joista aika on ajanut ohi. Meillä on myös kymmeniä terveysasemia väärissä paikoissa ja kymmeniä palvelutaloja paikoissa, jotka muuttoliike on tyhjentänyt.

Salunen sanoo, että tiheän toimipisteverkoston ylläpitäminen on aluepolitiikkaa.

– Maailman muuttumista on yritetty jarrutella pitämällä erityistasonkin palvelut voimakkaasti alueellisesti hajautettuna. Asiakkaat ja sote-palvelut pärjäisivät paremmin tiiviimmällä palveluverkolla.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi