Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden vanha puukirkko rakennetaan uudelleen biteistä - tältä rakennus näyttää virtuaalisena

Keinotodellisuus: Purettua vanhaa kirkkoa voi katsella monesta eri kulmasta – mutta ei koskea.

Lahdessa vuonna 1977 purettu vanha puukirkko herää henkiin, mutta todellakin vain henkiseen muotoon.

Kirkosta ollaan tekemässä digitaalista mallia, jota katsellaan erityislasit päässä. Tuolloin katsojalla syntyy mielikuva, jossa hän kokee oikeasti olevansa kirkon sisällä. Tekniikkaa kutsutaan keinotodellisuudeksi eli virtuaalitodellisuudeksi. Todellisuuden tuntua lisää se, että katsoja voi tse suunnata katsettaan eri puolille tilaa ja myös kuvitella liikkuvansa tilassa.

Keski-Lahden puukirkko 1890-1977.

Virtuaalinen puukirkko valmistuu ensi vuonna. Siitä saatiin esimakua jo tiistaina, kun vuoden 1890 asussa olevaa kirkkoa esiteltiin yleisölle Museokioskissa Aleksanterinkadulla.

Historiallisen museon projektitutkija Maija Huusko kertoi tekeillä olevasta mallista ja kyseli vanhojen lahtelaisten muistoja kirkosta ja toiveita mallin koostamiseen.

Koristeellinen puinen kirkko seisoi nykyisen Ristinkirkon paikalla lähes 90 vuoden ajan. Sen purku vuonna 1970 jätti kirvelevän arven monen kaupunkilaisen sieluun, kuten esimerkiksi Martti Ruuskaseen:

– Kirkossa ei ollut kuin pari lahoa hirsikertaa Malskin (Mallasjuoman tehdas) puolella. Ne olisi ollut helppo korjata.

Kirkossa vierailevia koululaisia kuitenkin varoitettiin esimerkiksi lahoista ja vaarallisista parvista.

Arja Wallenius vihittiin puukirkossa. Martti Ruuskasta suututtaa yhä kirkon purku. Kuva: Sami Kuusivirta

Virtuaalikirkossa ei ole mitään vaarallista, mutta toisaalta sitä ei myöskään voi koskettaa eikä vihreille puupenkeille voi oikeasti istahtaa.

Mallin kehittäjä Jani Sinkkonen on joutunut työssään muun muassa selvittämään kirkon värejä, koska käytettävissä oleva valokuvat ovat mustavalkoisia. Kaupunginmuseosta on kuitenkin löytynyt tarpeeksi kuvia, jotta yksityiskohdatkin on voitu piirtää malliin.

– Vain joitain kohtia on pitänyt itse kuvitella.

Paljon käsin piirtämistä

Mallin piirtäminen on tarkoittanut konkreettisesti jokaisen puupaneelinkin käsin piirtämistä. 3d-suunnittelija Sinkkonen aloitti työn jo vuosia sitten harrastuksena, jatkoi sitä opiskelutyönään ammattikorkeakoulussa ja nyt edelleen yhteistyössä Lahden museon kanssa.

Hän halusi kuvata kirkon nimenomaan alkuperäisessä asussaan. Niinpä jotkut yksityiskohdat näyttivät yleisön silmissä vierailta, koska heidän muistonsa ovat myöhemmiltä vuosikymmeniltä. Kirkkoa laajennettiin 1920-luvulla.

Digitaalinen puukirkko katselulaseineen on tarkoitus asettaa näytteille uusittuun historialliseen museoon, joka avataan ehkä vuonna 2022, kertoi Huusko.

Arja Wallenius ja Martti Ruuskanen kertoivat Maija Huuskolle muistojaan vanhasta kirkosta. Kuva: Sami Kuusivirta

Museoon on tulossa paljon muutakin tekniikkaa, jolla voidaan avartaa kokemusta muuten ahtaissa tiloissa.

Digikirkkoa voidaan kuitenkin jo sitä ennen esitellä Museokioskissa, joka on auki ainakin ensi kesään asti.

Arja Wallenius muistaa häänsä kirkossa juhannuksena 1961. Keskikesä oli tuolloin suosituin häitten ajankohta, mikä aiheutti suorastaan ruuhkaa:

– Pappi vihki 30 paria 15 minuutin välein!

Juhani Äyri muisti, että puretun kirkon hirsien pätkiä sai ostaa muistoksi. Kuva: Sami Kuusivirta

Huuskolla oli valmis idea, jolla keinotodellisuus saisi ripauksen lisä todellisuuden tuntua:

– Mitä ajattelisitte, jos malliin saataisiin upotettua vanhoja valokuvia, joissa on oikeita ihmisiä juuri siinä paikassa?

Yleisön mielestä tämä oli oikein hyvä idea. Paikalla olleita oli tosin vähänlaisesti, vajaa kymmenen, mutta kukaan heistä ei kauhistellut uutta tekniikka.

Huusko myös vakuutti, että tekniikka on käyttäjälle helppoa. Sitä on jo viety esimerkiksi vanhusten palvelutaloihin.

Lankista piti varoa

Todellista kirkkoa ei voi tietenkään kuvitteellinen malli korvata. Yleisö muisteli lahtelaista korvalääkäriä Sirkka Lankista, joka oli voimakkaasti purkua vastaan ja olisi varmasti tehnyt kaikkensa, kun hetki koitti.

Purkutyöt aloitettiin kuitenkin hänen ollessaan matkoilla poissa Suomesta.

Työt kestivät vain pari viikkoa.

– Isoilla koneilla pantiin kaikki matalaksi, kuvasi Ruuskanen. Purkutyömaalta sai ostaa hirrenpätkiä muistoksi, mutta Ruuskasta suututti niin paljon, ettei hän halunnut mennä lähellekään.

Korjattu kello 8.34, jutun alussa oli väärä kirkon purkamisvuosi. Oikea on 1977.

Talkookirkko

Purku jätti arvet

Lahden ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1890.

Koristeellinen kirkko oli Lahden kauppalan ensimmäinen julkinen rakennus

Hollolan emäseurakunta ei halunnut osallistua rakennuskustannuksiin, ja niinpä lahtelaiset pystyttivät kirkon talkoilla.

Kirkko kävi ahtaaksi kasvavassa kaupungissa, vaikka sitä laajennettiin 1920-luvulla.

Jo 1930-luvulla pohdittiin uuden kirkon rakentamista puukirkon tilalle tai rinnalle.

Lopulta kirkko purettiin vuonna 1977 ja sen paikalle rakennettiin nykyinen Ristinkirkko.

Puukirkko oli kaupunkilaisille kuitenkin rakas ja sen purkua surtiin pitkään.

Päijät-Häme Wiki
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi