Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Peurakolareista tuli iso riesa Päijät-Hämeen teille - "Se on arvaamaton ja nopeasti tapahtuva juttu"

Peurojen levittäytyminen Lounais-Suomesta itään näkyy jo Päijät-Hämeen riistakolareiden määrän kasvuna. Eläinkantaa voidaan pienentää metsästämällä ja riista-aitoja voidaan pystyttää teiden varsille, mutta mitä tielläliikkuja voi tehdä? Liikenneturvan neuvo on yksinkertainen.

Peurakolarin uhasta varoitetaan jatkossa entistä tehokkaammin, kun uusi tieliikennelaki antaa luvan käyttää peuravaarasta kertovaa liikennemerkkiä. Kuva: Ari Peltonen

Peurakolareiden määrä on Päijät-Hämeessä lähtenyt rajuun nousuun, ja sama tahti uhkaa jatkua. Syynä on yksinkertaisesti se, että maakunnan peurakanta on kasvanut vauhdilla.

Päijät-Hämeessä kirjattiin viime vuonna 264 onnettomuutta, jossa ajoneuvo oli törmännyt peuraan tai kauriiseen. Edellisvuoden luku oli 182. Hirvikolareita oli vähemmän kuin peurakolareita.

Korkean riskin paikkoja on maakunnan teillä paljonkin, mutta erityisen pahoja peura- ja hirvikolarikeskittymiä on Uudessakylässä Lahden ja Iitin rajalla sekä Heinolan Lusissa, jossa nelos- ja viitostiet haarautuvat eri suuntiin.

Toistaiseksi peuroja on Päijät-Hämeessä selvästi vähemmän kuin Kanta-Hämeessä, mutta eläinkanta laajenee lännestä kohti itää.

Nopeutta pois

Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara kehottaa tielläliikkujia pudottamaan hirvivaaramerkin jälkeen nopeutta ja käyttämään kaiken liikenevän valotehon myös tien reunojen tarkkailuun.

Elovaara kehottaa välttämään sumuvalon käyttöä, koska se estää näkemisen kauas. Juuri kauas näkeminen näet on ikävien yllätysten välttämiseksi tärkeää.

– Sumuvalo on huonon kelin valo, mutta pimeän valo se ei ole.

Tien sivusta tullut eläin tulisi väistää oikealta sikäli kuin kuljettajalle jää yhtään aikaa reagoida yllättävään tienylitykseen.

– Se on arvaamaton ja nopeasti tapahtuva juttu, huomauttaa Elovaara.

Hirvi yleensä jatkaa matkaansa yli ajoradan, mutta peura saattaa tehdä täyskäännöksen. Elovaara kehottaa autoilijoita ottamaan huomioon myös sen, että yhtä eläintä saattaa seurata toinen tai vielä useampi lajitoveri.

Tien sivusta tuleva hirvi tai peura jättää autoilijalle vain vähän aikaa väistöliikkeeseen. Peuran koko ja paino eivät riitä vakavien vahinkojen aiheuttamiseen, mutta hirvikolarit ovat hengenvaarallisia. Kuva: arkisto/jorma vainio

Aita ei pysäytä peuraa

Peurakolareita sattuu Päijät-Hämeessä runsaasti myös Lahden moottoritiellä eli nelostiellä aina maakunnan etelärajalta lähtien. Tie on suojattu riista-aidoilla, jotka pitävät hirvet varsin tehokkaasti poissa.

Peurat kuitenkin kykenevät hirveä tuntuvasti pienempinä eläiminä hyödyntämään aitojen heikot kohdat. Lisäksi niin suurta kuin pientäkin riistaa pääsee moottoritielle liittymistä, joita ei voida peittää aidoilla.

Uudenmaan ely-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka myöntää, että aitojen kunto jättää toivomisen varaa. Viranomaisten ja riistamiesten keskinäisissä palavereissa pyritään selvittämään, missä pahimmat puutteet ovat.

Ei uusia aitoja tulossa

Päijät-Hämeeseen ei ole Kelkan mukaan suunnitteilla uusien aitojen rakentamista. Aidoitusta parannetaan sen sijaan Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.

Uudenmaan ely-keskus aikoo arvioida uudelleen, mistä alueista jatkossa varoitetaan hirvivaarasta kertovalla liikennemerkillä. Tieliikennelain muutos antaa ensi kesäkuusta lähtien mahdollisuuden käyttää myös peuravaarasta kertovaa liikennemerkkiä.

Lisäksi arvioidaan, minne kannattaa tehdä uutta riista-aitaa.

– Riista-aitahankkeet kilpailevat muiden vastaavien hankkeiden kanssa siitä, mihin rahat käytetään, huomauttaa Marko Kelkka.

Liikenneviraston asiantuntija Auli Forsberg muistuttaa, että riista-aita toimii parhaiten tieosuuksilla, jossa ei ole paljon liittymiä sivuteille. Liittymien kohdalta eläimet näet pääsevät aidan estämättä päätielle, mutta eivät välttämättä löydä ulospääsyä. Tällöin eläin jää poukkoilemaan tiealueelle ja vaarantaa liikennettä.

Vauhti vaikuttaa asiaan

Jälki tien päällä on sitä pahempaa, mitä kovempaa autoilija tai motoristi on ajanut ja mitä suurempaan eläimeen hän törmää. Peurakolari harvoin aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja toisin kuin hirvionnettomuus.

– Jos tulee loukkaantumisia tai kuolonuhreja, niin kyseessä on lähes poikkeuksetta hirvikolari, sanoo vakuutusyhtiö LähiTapiola Vellamon toimitusjohtaja Ahti Haataja.

Yksi esimerkki edellä mainitusta saatiin elokuun lopulla Sysmässä, jossa moottoripyöräilijä törmäsi hirveen ja menehtyi tapahtumapaikalle. Onnettomuustutkijoiden mukaan kyseessä oli tavanomainen hirvikolari vaikka lopputulos olikin pahin mahdollinen.

Peurakolari harvoin aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja toisin kuin hirvionnettomuus.

Kasvavat kolarimäärät näkyvät maksettujen vakuutuskorvausten kasvuna. Toisaalta liikennekäyttäytyminen on muuttunut Haatajan mukaan turvallisemmaksi, mikä vähentää vahinkoja.

– Keskinopeudet ovat laskeneet.

Vakava yhteentörmäys kookkaan eläimen kanssa teettää paljon työtä myös pelastajille, kun vakavasti loukkaantunut uhri on irrotettava ruhjoutuneesta autosta.

– Jos auto on pahasti rutussa, siinä voi mennä tunnista puoleentoista, arvioi palomestari Harri Paukkunen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Metsästys avuksi

Hirvieläinonnettomuuksia vähennetään tehokkaalla metsästyksellä. Esimerkiksi Lahteen on tänä vuonna myönnetty 363 peurankaatolupaa ja 134 hirvenkaatolupaa.

Itä-Asikkalan metsästysseuran sihteeri Mika Halme arvioi peurakannan kaksinkertaistuneen parissa vuodessa.

– Valkohäntäpeurat ovat tehokkaita lisääntymään, kun ne saavat tupla- tai triplavasoja.

Halmeen mukaan peuroja liikkuu vielä tasaisesti joka paikassa, kun maa ei ole jäässä ja ruokaa saa luonnossa helposti. Maan jäädyttyä eläimet hakeutuvat sinne, missä on ruokaa saatavilla.

Kaataminen ei ole helppoa

Metsästysseura Lahden Metsäveikkojen johtokunnan jäsen Markku Rokkila arvioi niin ikään, että valkohäntäpeurojen määrä on ollut viimeisten parin, kolmen vuoden aikana vahvassa kasvussa.

Kannan harventaminen ei ole aivan yksinkertaista. Rokkilan mukaan peura on täyteen vauhtiin päästessään vaikea ammuttava. Lisäksi peura vaikeuttaa hirvijahtiakin.

– Meidän alueellamme on ongelmana se, etteivät hirvikoirat erota, mikä on peura ja mikä on hirvi. Kun ollaan ajamassa hirveä, niin usein koira lähtee peuran perään. Peuralla on voimakkaampi haju ja niitä on joka paikassa.

Riskit

Marraskuu on pahinta aikaa

Marraskuu on hirvi- ja peurakolareiden pahinta aikaa.

Viime vuonna koko maan tieliikenteessä tapahtui runsaat 12 000 riistaonnettomuutta, ja niistä yli kuudeosa ajoittui marraskuulle.

Hirvieläinkolarit sattuvat erityisesti työmatka-aikaan eli klo 7–9 ja klo 17:n molemmin puolin.

Lähes kaikki henkilövahinkoihin johtaneet riistakolarit tapahtuvat vähintään 80 kilometrin nopeusrajoitusalueella.

Viime vuonna hirvieläinkolareissa kuoli yksi ihminen ja toissa vuonna kolme.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi