Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen Matias Päivä teki eduskunnassa vaikutuksen tietämyksellään ja innokkuudellaan - "Olen etsinyt mielenkiintoisia tet-harjoittelupaikkoja"

Matias Päivä ja kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) toivovat, että kouluissa uskallettaisiin puhua rohkeammin politiikasta.

Harjoitteluun Matias Päivä kulki junalal. Ainakaan viikossa matkustaminen ei uuvuttanut. Kuva: Kimmo Kangas

Keskustan ryhmäkanslian viestintävastaava Pirkko Määttälä ei muista törmänneensä eduskunnassa työelämään tutustujaan eli tet-harjoittelijaan, joka olisi varta vasten tahtonut lehtereille seuraamaan suuren salin keskustelua, ja vieläpä niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista.

Näin oli siis ennen Matias Päivää, joka tällä viikolla tutustui eduskunnan ja kansanedustajan työhön kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk.) matkassa. Viikossa Kukkasen koulun yhdeksättä luokka käyvä Päivä ennätti tehdä vaikutuksen paitsi innokkuudellaan, myös tietämyksellään.

Eduskunta ei ole tyypillisin tet-harjoittelupaikka, mutta 16-vuotiaalle Päivälle se oli luonteva valinta. Hän on ollut kiinnostunut vaikuttamisesta jo alakoulusta lähtien. Tällä hetkellä hän on paitsi koulunsa oppilaskunnan johtaja, myös Lahden nuorisovaltuutettu.

Yhteiskunnallista vaikuttamista voisi markkinoida paremmin. Tet-harjoittelija Matias Päivä

– Olen muutenkin etsinyt mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja, joihin ei ehkä yleensä ihan ensimmäiseksi haeta. Viimeksi olin UKK-arkistolla Orimattilassa, Päivä kertoo.

Hilkka Kempille Päivä haki siksi, että "hänkin on nuorempi ihminen". Kemppi vaikuttui Päivän hakemuksesta, joka oli hyvin jäsennelty ja piti sisällään ajatuksia siitä, mitä Päivä voisi harjoittelunsa aikana tehdä. Myös aktiivisuus luottamustoimissa ilahdutti.

– Ja se vakuutti, että Matias teki hakemuksen itse. Hakemuksia tulee jonkin verran, ja osassa tapauksia äiti soittaa. Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus on tärkeää, Kemppi kertoo.

Kemppi sanoo tähän saakka ottaneensa vastaan kaikki tet-harjoitteluun hakeneet. Hän toivoo saavansa jatkossa vielä enemmän hakemuksia.

– Nähdäkseni siitä on hyötyä, että tietää mitä eduskunnassa tapahtuu ja oppii samalla ehkä tunnistamaan omia vahvuuksiaan.

Nokkimisjärjestys yllätti

Kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk.) matkassa Matias Päivä pääsi kiertämään myös Päijät-Hämettä kansanedustajien maakuntapäivänä. Kuva: Kimmo Kangas

Päivä tunsi jo ennen harjoitteluaan hyvin eduskunnan toimintatapoja. Kiinnostavinta harjoittelun aikana on ollut päästä näkemään käytännössä eduskunnan toimintaa. Yllätyksenä harjoittelun aikana on tullut esimerkiksi se, että kaikki kansanedustajat eivät suinkaan ole samanarvoisessa asemassa.

– Kyselytunnilla on selvä nokkimisjärjestys. Jos puhemies aloittaa debatin, niin kokeneemmat kansanedustajat saavat ensin puheenvuoron ja nuoremmat joutuvat odottamaan. En pidä sitä epätasa-arvoisena, mutta ehkä voitaisiin miettiä, mitä muillakin voisi olla sanottavanaan.

Hilkka Kemppi kertoo, että käytännöt turhauttavat välillä ensimmäisen kauden kansanedustajaakin.

– Debateissa ja kyselytunneilla se turhauttaa. Ehdin valmistella kymmenen puheenvuoroa, enkä saa pitää yhtään. Kyselytunneilla olen painanut alusta loppuun nappia, mutta en ole vielä saanut puheenvuoroa. Kyselytunti on kansalle avoin ja silloin kaikki haluavat puhua.

Enemmän politiikkaa kouluihin

Päivä on yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja taloudesta kenties poikkeuksellisen kiinnostunut nuori. Olisiko hänellä ajatusta siitä, miten yhä useampi nuori saataisiin kiinnostumaan samoista tärkeistä asioista.

– Yhteiskunnallista vaikuttamista voisi ainakin markkinoida paremmin ja kertoa siitä, ettei se ole vain kokouksissa istumista ja puolueiden välistä väittelyä. Kouluissa politiikka pyritään pitämään aika kaukana, mutta sitä voisi olla enemmän yhteiskuntaopin tunneilla, Päivä pohtii.

Kuva: Kimmo Kangas

Kemppi on taustaltaan yhteiskuntaopin opettaja. Myös hän tunnistaa ilmiön, jossa politiikan tuomista kouluihin vieroksutaan.

– Olisin hirveän kiinnostunut menemään kouluihin, mutta en ole saanut vielä yhtään kutsua yhdestäkään koulusta ja viisi kuukautta mennyt. Koulujen varovainen politiikan kulttuuri on silmiinpistävän näkyvää ja minusta mennyt vähän ylikin.

Tällä viikolla eduskunnan käsittelyssä on ollut kansalaisaloitteesta syntynyt kaivoslaki. Sekä Päivä että Kemppi pitäisivät hyvänä sitä, jos kansalaisaloitteen allekirjoittamisikärajaa laskettaisiin esimerkiksi 16 tai 15 vuoteen. Sen sijaan ajatus äänestysikärajan laskemisesta jakaa hieman mielipiteitä. Päivä arvioi, ikärajan laskunkin jälkeen "ne äänestäisivät, jotka muutenkin äänestävät".

– Minä olen kannattanut äänestysiän laskua jo pitkään. Nuoria on sen verran vähän, että äänestysikärajaa laskemalla heidän osuutensa kasvaisi.

Matias Päivää yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa jatkossakin, vaikka sitten poliitikkona, jos se muuten ei ole mahdollista. Seuraavaksi suuntana on kuitenkin lukio ja sitten jatko-opinnot, ehkä valtio- tai oikeustieteellisessä. Eduskunnasta on jäänyt kuva, että ehkä sielläkin voisi joskus työskennellä.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi