Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yli 100-vuotias Vuorikadun koulu heräsi tänä syksynä henkiin - Lahden yhteiskoulun rehtori tyrmää arvostelijoiden väitteet

Lahden Vuorikadun koulu heräsi tänä syksynä eloon, kun kiinteistön ostanut Lahden yhteiskoulu otti tilat juhlavasti käyttöönsä. Koulukauppa herätti vuosi sitten myös närää, mutta LYK:n rehtori Markku Moisala on tottunut koulumaailmassa kohtaamaan eriäviä näkemyksiä.

Lahden yhteiskoulun rehtori Markku Moisala kävi viime vuoden kesällä tutustumassa LYK:n säätiön ostamaan Vuorikadun kouluun. Kuva: Katja Luoma

Lahden yhteiskoulu (LYK) otti tänä syksynä käyttöön Vuorikadun koulun, jossa opiskelee nyt sekä peruskoululaisia että lukiolaisia. Vuorikadun kiinteistössä on myös aikuisten perusopetusta.

Yhteiskoulun säätiön ostama yli satavuotias uusrenessanssirakennus koki paluunsa aktiivipalvelukseen arvolleen sopivin seremonioin.

– Marssimme sinne kahtena kulkueena, joista ensimmäisessä oli kärjessä koulumme lippu ja toisessa Paasikivien patsas, kertoo Lahden yhteiskoulun rehtori Markku Moisala.

Lahden kansakouluksi alun perin rakennettu Vuorikadun koulu ostettiin väistötilaksi, jota tarvitaan yhteiskoulun laajennustöiden ajan. Sen jälkeenkin Kansakoulu pysyy nykyisellä omistajallaan, ja lisätilojen avulla pystytään tarvittaessa ottamaan vuosittain sisään satoja oppilaita enemmän kuin nyt.

Kansakoulu ja LYK:n kiinteistö Kirkkokatu 2:ssa ovat toisistaan noin 600 metrin päässä. Oppitunnit suunnitellaan niin, ettei oppilaiden tarvitse kulkea edestakaisin jokaisen tunnin välillä. Moisalan mielestä Vuorikadun ja Kirkkokadun kiinteistöt ovat yhdessä jo opiskelijakampus.

Rehtori Markku Moisalan mukaan lukio-opiskelijat saattavat itse asettaa itselleen menestymisen vaatimuksia vaikka koulu tai kodit eivät heiltä sellaisia edellyttäisi. Kuva: Sami Lettojärvi

Kaupoista tuli sanomista

Koulukaupat herättivät julkisuudessa myös närää. On ehditty pelätä, että lisätilojensa turvin LYK kuorii koululaisikäluokista parhaat päältä vielä nykyistäkin paremmin.

Poliittisten päättäjien katsottiin lisäksi joutuneen liukasliikkeisen yksityiskoulun yllättämäksi, kun Vuorikadun hyväkuntoinen kiinteistö vietiin heidän nenänsä edestä.

Näinkö kävi, Markku Moisala?

– Ei käynyt. Ennen kuin Vuorikadun koulu ostettiin, keskustelimme sivistystoimialan kanssa, ovatko he kiinnostuneita rakennuksesta. Vastaus oli, ettei kaupunki sitä tarvitse. Kaupunki oli siis kaupasta tietoinen eikä heillä ollut siihen huomautettavaa.

Moisala lisää, ettei oppilaspaikkojen lisäämisen tarkoituksena ole häikäilemätön kilpailu kaupungin lukioita vastaan. Sen sijaan tavoitteena on varmistaa, että omalla koululla on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.

Rehtori Markku Moisala vakuuttaa, että kaupungin sivistystoimi tiesi LYK:n säätiön aikeet ostaa Vuorikadun koulu. Kiinteistöä ei siepattu päättäjien nenän edestä. Kuva: Sami Lettojärvi

Laajennus lykkääntymässä

Yhteiskoulua on tarkoitus laajentaa Päijänteenkadun suuntaan. Nykyinen juhlasalisiipi puretaan pois, ja tilalle rakennetaan aiempaa isompi liikuntasali sekä luokkatiloja. Hanke odottaa, kuinka valtion rahoituksen käy.

– Laajennuksen piti alkaa jo vuoden sisällä, mutta se alkanee viiden vuoden sisällä, arvioi rehtori Markku Moisala.

Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 18 500 neliömetriä. Moisala laskee jäljellä olevan määrän riittävän tulevaan laajennukseen niin hyvin, ettei hänen seuraajansa tarvitse murehtia tilanpuutteesta.

Remonttimiehet ovat viime aikoina häärineet tontilla ilman laajennuksiakin. Kouluun on uusittu sähköpääkeskus, pihaa on kunnostettu ja kiinteistöön rakennettu kädentaidon tiloja.

Rehtori Markku Moisala muistuttaa monienkin syiden vaikuttavan siihen, minkä lukion opiskelija valitsee. Se ei ratkaise asiaa, onko lukio yksityinen vai kunnallinen. Kuva: Sami Lettojärvi

Perinteikäs opinahjo

LYK on pärjännyt valtakunnallisissa lukiovertailuissa erinomaisesti, ja yli 120-vuotiaalla oppilaitoksella on pitkät perinteet vaalittavanaan.

Moisalan mukaan Lahden yhteiskoulun suhteet muihin lukioihin ovat kunnossa. Rehtorit tapaavat säännöllisesti toisiaan, ja yhteistyöasiat saadaan hoidetuksi ilman soraääniä. Yhteispeliä helpottaa, kun osapuolet tuntevat toisensa henkilökohtaisesti.

Eikö skismaa ole edes Lahden lyseon kanssa, joka on LYK:n kova kilpailija?

– Se on huumoritasolla. Me olemme lyseon kanssa oikeastaan oma kampus, kun olemme lähellä toisiamme. Viha-asetelmaa ei ole missään tapauksessa, vastaa Moisala.

Koulu pysyy linjallaan

Moisala määrittää tehtäväkseen pitää koulu nykyisellä linjallaan. Opettajat tekevät käytännön työn, ja kaikki tehdään opiskelijan parhaaksi. Vahva yhteisöllisyys on osa LYK:n henkeä, ja koulun kuraattori sekä psykologi auttavat opiskelijoita eteenpäin. Ideana on, että yksilö huomataan isossakin yhteisössä.

Moisalan mukaan koulumaailmassa suunta on sama. Kun opetus keskittyy entistä suurempiin kouluihin, korostuu tarve oppilaan yksilölliseen ohjaamiseen. Siihen tarvitaan muitakin kuin vain opettajia.

Noin 1 200 oppilaan koulua johtava rehtori pysyy oppilaitoksen arkipäivästä kärryillä, kun luokanvalvojat kertovat yhteispalavereissa, mitä oppilaiden kanssa on noussut esiin. Mahdollisia huolenaiheita selvitetään muun muassa kyselyiden avulla.

– Jos olen palaverista poissa, tieto kulkee kyllä minulle siitä huolimatta, sanoo Moisala.

Lahden yhteiskoulu ja Lahden lyseo (taustalla) ovat keskinäisten kilpakumppanusten maineessa. Oppilaiden välistä leikkimielistä kuittailua esiintyy etenkin penkkaripäivinä, mutta asiakysymyksissä koulut ovat hyvissä yhteistyöväleissä. Kuva: Sami Lettojärvi

Menestymisen pakko taakkana?

Kaikkia murheita ei saa nuorten harteilta pois. Menestymisen pakko piiskaa osaa oppilaista jo peruskoulun päättöluokalla, ja sama paine jyskyttää monen lukiolaisenkin mielessä. Tosin täydellinen romahdus suorituspaineiden alle on Moisalan mukaan harvinaista.

Hänen mielestään lukion päättötodistuksen merkitystä yliopistoon pääsyssä on korostettu mediassa liikaakin. Valintakokeilla on kuitenkin edelleen oma painoarvonsa, ja ensimmäistä kertaa yliopistoon pyrkivät nuoret saavat aiempaa helpommin opiskelupaikan.

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminenkin helpottaa opiskelijoiden urakkaa omalta osaltaan, mutta lukio jää kaikesta huolimatta vaativaksi elämänvaiheeksi. Samoihin vuosiin kun osuu niin paljon muitakin epävarmuutta herättäviä muutoksia.

– Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin, siteeraa Moisala presidentti Mauno Koivistoa.

Ideologista vääntöä

LYK kesti yksityisenä kouluna, kun vahvasti politisoitunut peruskoulu-uudistus toteutettiin 1970-luvun puolivälissä myös Lahdessa. Yhteiskoulusta tuli maan ensimmäinen suomenkielinen peruskoulua korvaava koulu.

Tällaista nimitystä ei enää ole olemassa, mutta poliittiset intohimot sen sijaan ovat. Yksityiskoulujen liiton toiminnanjohtajana rehtori Markku Moisala on huomannut, että vasemmistossa on edelleen yksityiskoulujen vastaista mielialaa.

– Yksityiskoulujen toiminnan rahoitus on ollut asia, josta on jouduttu taittamaan peistä. Vastustus lienee enemmänkin tiedon puutetta.

Ennakkoluulot näkyvät Moisalan mukaan myös siinä, että yksityiskoulun perustaminen on tehty Suomessa liiankin vaikeaksi. Toisaalta tiettyjä edellytyksiä on syytäkin asettaa, jotta koulu olisi vertailukelpoinen muiden kanssa.

Yksityiselle on paikkansa

Moisalan mielestä yksityiskoulut moniarvoistavat koulumaailmaa.

– Monet niistä toimivat samalla nimellä kuin yli 100 vuotta sitten. Se kuvaa pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Jonkinlaista jatkuvuutta siinäkin on, että LYK:n rehtori on ollut talossa kohta 30 vuotta. Työn iloa riittää yhä.

– Tämä tehtävä tuo koko ajan uusia asioita, uusia haasteita ja paljon positiivista.

Penkkaripiirroksissa koulun henkilökunta saa vuosittain kuulla tai paremminkin nähdä kunniansa. Moisalaa on muun muassa kuvattu aurinkokuninkaaksi, jolla viitataan 1600–1700-luvulla hallinneeseen Ranskan Ludvig XIV:ään. Ludvigin yhtenä lentävänä lauseena pidetään tokaisua "valtio olen minä".

Onko rinnastukselle katetta?

Kysymys hymyilyttää Moisalaa.

– Kyllä kyseessä on ihan opiskelijoiden oma juttu. En näe sentään, että "koulu olen minä". Rehtori tietysti edustaa koulun ylläpitäjää, mutta koulun teemme me kaikki ihmiset täällä Yhteiskoulussa.

Työhistoria

Lieksasta Lahteen

Markku Moisala on syntynyt Lieksassa vuonna 1966.

Ylioppilas Nastolan lukiosta vuonna 1985.

Helsingin yliopistossa filosofian maisterin tutkinto 1986–1991.

Lahden yhteiskouluun vuonna 1991 tietotekniikan ja matematiikan opettajaksi.

Rehtoriksi vuonna 2006, jolloin hänestä samalla tuli Matti Kuukan seuraajana LYK:n kahdeksas rehtori.

Moisala toimii myös Lahden yhteiskoulun säätiön asiamiehenä, kiinteistöjen isännöitsijänä sekä Yksityiskoulujen liiton toiminnanjohtajana.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi