Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuusakoskelle Heinolaan rakennettavat meluvallit auttavat harvinaisia perhosia

Heinolaan tulossa uhanalaisten paahdeperhosten elinpaikka.

Kuusakosken meluvalleja rakennetaan Myllyojalle junanradan ja 140-tien väliin. Heinolan tehtaiden ympäristöpäällikkö Maija Oravala ja käyttöpäällikkö Jarkko Lahti ovat oppineet paljon uutta uhanalaisista perhoslajeista. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Kuusakosken Heinolan tehtaille Myllyojalle rakennetaan meluvalleja, josta hyötyvät tehtaan lisäksi lähiympäristön asukkaat ja Heinolassa elävät uhanalaiset perhoset. Meluvallit nousevat junanradan ja 140-tien väliin noin 10 000 neliömetrin laajuiselle alueelle.

Meluntorjuntaan ja perhosten suojeluun liittyvä pilottihanke on saanut aluehallintovirastosta ympäristöluvan. Valituslupa päättyy marraskuun alussa, joten meluvallien rakentaminen alkaa näillä näkymin ensi keväänä.

Ympäristöpäällikkö Maija Oravalan ja käyttöpäällikkö Jarkko Lahden mukaan Heinolan tehtaiden meluhaitat ovat olleet sallituissa rajoissa eikä meluvalleille ole lain määräämää velvoitetta.

– Lisätorjunta on silti paikallaan, koska jätteiden käsittely tuottaa aina melua. Yksittäisistä lähteistä eniten melua tuottaa murskainlaitos, Oravala ja Lahti toteavat.

Paahdeperhoset kärsineet elinympäristön muutoksista

Kuusakosken meluvallin alueelle tehdään myös uhanalaisille perhoslajeille sopivia hoidettuja elinpaikkoja. Heinolassa elää toistakymmentä uhanalaista paahdeperhoslajia, jotka ovat vaateliaita ravinnon suhteen ja jotka ovat kärsineet elinympäristön muutoksista. Niiden luontaiset elinpaikat ovat vuosien kuluessa hävinneet vähitellen, eikä niitä ole enää lainkaan Sisä-Suomessa.

Perhosten elinpaikkoja koskevat suunnitelmat on laatinut Luontoselvitys Sundell tmi, johon heinolalaisella Paavo Postilla on kontakti luontoharrastuksensa kautta ja joka on tutustuttanut yritykset toisiinsa.

Joillekin perhoslajeille kelpaa vain yksi ravintokasvi, jolloin sitä on oltava riittävästi lajin ylläpitämiseen. Yrittäjä ja perhosasiantuntija Pekka Sundell

Yrittäjä ja perhosasiantuntija Pekka Sundell kertoo, ettei uusia paahdeperhoslajeille sopivia elinympäristöjä enää synny luonnon omilla mekanismeilla, kuten metsäpalojen seurauksena. Luontaiset elinpaikat on korvattu ihmisten tekemillä alueilla.

– Hoidetut ympäristöt ovat elintärkeitä, sillä on suuri riski, että uhanalaiset perhoslajit häviävät Suomesta kokonaan ilman niitä, hän sanoo.

Esimerkiksi pikkusinisiivellä on ollut Suomessa useita kymmeniä elinpaikkoja, mutta nyt niitä on vain kaksi: toinen Heinolassa, toinen Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Paahdekoin elinpaikat ovat käyneet todella vähiin, sillä Heinola on lajin ainoa elinpaikka.

Avoin hiekkamaa on luontaisen ympäristön kaltainen

Paahdeperhoslajit ovat sopeutuneet elämään paahdealueilla, joissa maanpinnan lämpötila on korkea. Muunlaisessa ympäristössä ne eivät juuri menesty. Sundellin mukaan Kuusakoskelle toteutetaan perhosten luontaista elinympäristön kaltainen avoin hiekkamaa, jossa perhosen toukkien ravinnoksi sopivilla ruohovartisilla kasveilla on hyvät edellytykset menestyä. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi idänkeulankärki, ketokaunokki, hiirenvirna, ruusuruoho ja ahomansikka.

– Joillekin perhoslajeille kelpaa vain yksi ravintokasvi, jolloin sitä on oltava riittävästi lajin ylläpitämiseen, Sundell sanoo.

Kaikki perhoslajit eivät Sundellin mukaan syö aikuisina, mutta osa tarvitsee ravintoa. Niitä varten elinympäristöön tuodaan mesikasveja, esimerkiksi mäkitervakoita.

Luonto

Heinolassa elää uhanalaisia perhoslajeja

Kuusakosken meluvallia koskevissa suunnitelmissa otetaan huomioon nämä perhoslajit:

ajuruohosulkanen

harjupussikoi

kallioiskätkökääriäinen

kallioispussikoi

kaunosavikkakoi

kuismalattakoi

kultapiiskupussikoi

mansikkavarsikoi

paahdekoi

piennarkenttäkääriäinen

pikkusinisiipi

punamykerökoi

ruusuruohokiitäjä

tulikukkakoi

tummakeltanosulkanen

töyräspussikoi

virnasinisiipi

Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi