Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti Energian tulevaisuus hahmottuu kahden vaihtoehdon pohjalta – enemmistöosuuden myyminen tyrmättiin

Kaupungin on uudistettava arvokkainta omistustaan jatkuvasti. "Nykyinen järjestely ei muuttuvassa maailmassa ole paras vaihtoehto."

Lahti Energian uusin suurinvestointi on koekäytössä oleva Kymijärven biovoimalaitos. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahti Energian tulevaisuuden kartoitus jatkuu kahden vaihtoehtoisen mallin pohjalta. Jatkoselvittelyyn etenevät infrayhtiömalli, jossa Lahti Energian, Lahti Aquan ja Päijät-Hämeen Jätehuollon liiketoimintaa yhdistettäisiin sekä kumppanuusmalli, jossa ulkopuolinen taho tulisi Lahti Energian vähemmistöosakkaaksi.

Tarkastelun pohjaksi laaditussa konsulttiselvityksessä vaihtoehtoja tarjottiin viisi. Jatkokehitettävät vaihtoehdot on valittu kaupungin konserni- ja tilajaoston, valtuuston puheenjohtajiston sekä johtavien viranhaltijoiden kuulemisen perusteella.

Vaihtoehto, jossa kaupunki myisi Lahti Energian enemmistöosuuden, tyrmättiin kyselyssä, kertoo jaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.).

– Enemmistöosuuden myyminen ei menisi läpi. Se ei ole vaihtoehto, hän toteaa.

Nykytilanteeseen pohjautuva nollavaihtoehto hylättiin niin ikään.

– Suurin osa totesi, että nykyinen järjestely ei muuttuvassa maailmassa ole paras vaihtoehto.

Joitakin osia myyntiin?

Yhtenä vaihtoehtona oli malli, jossa Lahti Energia keskittyisi vain Lahden aluetta palveleviin liiketoimiinsa.

– Paikallisuusvaihtoehto jakoi porukan. Sitä ei sellaisenaan tulla miettimään eteenpäin, mutta sieltä voi tulla jotain elementtejä, Mäntylä kertoo.

Kumppanuusmallissa kaupunki voisi myydä vähemmistöosuuden esimerkiksi joistakin osista Lahti Energiaa. Mäntylän mukaan yhtiön asema voisi näin parantua ja kaupungille tuleva tuloutus kasvaa.

– Ajatuksena on saada riskiprofiilia parempaan suuntaan. Kumppanuudessa riskiä jaettaisiin muille. Se myös helpottaisi velkavastuutamme. Jos mukaan tulisi muita toimijoita, saisimme asiantuntijoita kaupunkikonsernin ulkopuolelta.

Energiapuoli menee koko ajan kompleksisemmaksi. Jaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.)

Infrayhtiömallin arvioidaan parantavan kykyä vastata toimialan murrokseen. Tässä mallissa tutkitaan etenkin kiertotalouteen liittyviä mahdollisuuksia.

– Energiapuoli menee koko ajan kompleksisemmaksi. Siellä tuntuu koko ajan enemmän ja enemmän olevan jotain muuta kuin pelkkää energiantuotantoa.

"Isoimmat tuotot ja riskit"

Lahti Energia on yli 20 miljoonan euron vuotuisilla tuloutuksillaan (osingot ja maksut) tärkeä tulonlähde kaupungille. Yhtiö on viime vuosina rakentanut kaksi uutta voimalaitosta ja lopettanut kivihiilen käytön. Velkaa Lahti Energia -konsernilla on noin puoli miljardia euroa.

– Lahti-konsernin isoimmat riskit ja tuotot ovat Lahti Energiassa. Jotta pystymme riskejä hallitsemaan, meillä on oltava koko ajan selkeä kuva siitä, missä energia-alalla mennään.

Mäntylä korostaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta tilanteen kartoittamisesta ja mahdollisten ratkaisuiden miettimisestä. Lahti Energiaa ei kritisoida.

– Hahmotamme, millainen on toimintaympäristö ja pystymmekö oikeille liikkeillä saamaan positiivisia vaikutuksia alueen talouteen. Tarkoitus on saada Lahti Energiasta enemmän irti kuin että se on meille vain energiayhtiö.

Mäntylä huomauttaa, että energia-alalla on menossa "eksponentiaalinen määrä" muutoksia.

– Näen kaikkein vaarallisimpana skenaariona, että ei tehdä mitään ja pysytään vain paikoillaan.

Ensi vuonna suuntaviivoja?

Mäntylä ennakoi, että jatkovalmistelun rinnalla selvitetään kiertotalouden mahdollisuuksia.

– Kun näistä saadaan tiedot kasaan toivon mukaan syksyn aikana, ensi vuonna voitaisiin löytää ensimmäisiä suuntaviivoja.

Päätöksentekovaiheen ajankohtaa, tai että tuleeko sitä ylipäätään, on Mäntylän mukaan vaikea sanoa etukäteen.

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedtin (kok.) mukaan Lahti Energian tilannetta on tarkasteltava, koska yhtiöllä on kaksi uutta voimalaa ja kovat velat.

– Meillä on ympäristön kannalta teknisesti oikeat ratkaisut, mutta jos markkina muuttuu niin, että keskitetty ei enää toimikaan?

– Kaupunkilaisena katselen tilannetta hyvin kriittisesti. Tämä on suurin riskikeskittymä samalla, kun yhtiö on hyvä yhtiö.

Rostedtin mukaan olennaista on tiedostaa, mitä ollaan tekemässä tai tekemättä jättämässä.

– Jos päätetään, ettei tehdä mitään, sitten tiedetään myös riskit.

Lue myös: Lahti liittyy hiilineutraalien kuntien verkostoon – ilmastoasiat nyt huomioon kaikissa tärkeissä päätöksissä
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Kumpi malli on parempi?
Kumpi malli on parempi?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi