Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti ja Asikkala hakemassa mukaan hallituksen työllisyyskokeiluun, Hollolakin kiinnostunut: "Ei mikään helppo harjoitus"

Ensi keväänä käynnistyvässä työllisyyskokeilussa kunta, te-toimisto ja hyvinvointiyhtymä tekevät yhteistyötä aiempaa joustavammin työttömyyden nujertamiseksi. Mutta keitä työttömiä kokeilu hyödyttäisi?

Lahden kaupungin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka jakamassa nuorille kesätyöseteleitä 2017. Kuva: Juha Peurala

Lahti on hakemassa mukaan ensi keväänä käynnistyvään työllisyyden kuntakokeiluun. Lahdessa se tarkoittaisi keskittymistä varsinkin nuorten työttömien tukemiseen ja maahanmuuttajien työllistämiseen.

Hallituksen kokeilussa kuntien maksettavaksi jää 15 prosenttia kustannuksista, mikä tarkoittaisi Lahden kohdalla noin kahta miljoonaa euroa. Se, olisiko tuo summa lisäpanostus vai osa jo olemassa olevaa kaupungin työllisyysbudjettia, on vielä auki.

Lahden kaupungin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka uskoo Lahden pääsevän mukaan kokeiluun. Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli elokuun lopussa korkein Joensuussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Lahdessa on sitkeää nuorisotyöttömyyttä, jota on selitetty muun muassa muuttoliikkeellä – kaupunkiin muuttaa paljon työttömiä, joilla on vain perusasteen koulutus.

– Työllisyyskokeilussa kaupunki, te-toimisto ja hyvinvointiyhtymä lyövät hynttyyt yhteen. Kokeilua varten säädettävä laki mahdollistaa aiempaa joustavamman asiakastietojen vaihdon, jolloin työttömälle osataan räätälöidä nykyistä paremmin juuri hänen tarvitsemansa tuki, ja rekrypalvelut saa samalta luukulta, Kuikka kertoo.

Kuikan mukaan juuri tällainen yhteistyö selittää sitä, miksi Pirkanmaalla saatiin niin hyviä tuloksia edellisessä työllisyyskokeilussa, jossa Lahti ei ollut mukana.

Lahden työttömyyden kipupiste on nuorisotyöttömyydessä, jonka taustalta löytyy usein mielenterveysongelmia. Kuva: Katja Luoma

Asikkala on myös hakeutumassa kokeiluun ja varaa sitä varten budjettiin 45 000 euroa. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pitää Kuikan tavoin kokeilun suurena etuna saumatonta yhteistyötä te-toimiston ja kunnan välillä.

– Koska kunnat sijoittavat hankkeeseen myös henkilöstöresursseja, tarkoittaa se enemmän aikaa per asiakas eli enemmän henkilökohtaista palvelua asiakkaalle. Se taas johtaa toivottavasti siihen, että aikaisempaa useampi asikkalalainen päätyy työkokeiluun, palkkatukityöhön, oppisopimukseen tai muuhun koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille työhön, Ikola-Norrbacka sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että oppilaitokset saadaan vahvasti mukaan, jotta myös hankkeen kautta voitaisiin helpottaa työmarkkinoilla vallitsevaa kohtaanto-ongelmaa.

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka. Kuva: Juha Peurala

Kuikan mukaan nuorten työllistymistä hidastavat eriasteiset mielenterveysongelmat, joihin pitäisi päästä puuttumaan nykyistä varhaisemmin. Kuikalla on se käsitys, että joskus melko pienikin tuki oikeaan aikaan riittää, jotta nuori saa elämästään uuden otteen.

– Kokeilulla on tarkoitus aikaansaada pysyviä tuloksia. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa onkin siksi erittäin tärkeää, jotta saamme koulutettua työnantajien tarvitsemaa työvoimaa. Osatutkinnot ja nuorten osaamisen kehittäminen ylipäätään olisivat toimivia työllistämistoimenpiteitä, Kuikka sanoo.

Hän myöntää, että projektin onnistuminen vaatii uskallusta myös yrityksiltä.

– Osatyökykyisten palkkaamiseen saattaa liittyä vähän samantyyppisiä ennakkoluuloja kuin sanotaan liittyvän yli 50-vuotiaiden työllistymiseen.

Valtio on Kuikan mukaan kehittelemässä uusia palkkatukitoimia juuri osatyökykyisiä varten. Kaiken kaikkiaan, sanoo Kuikka, "kyseessä ei ole mikään helppo harjoitus".

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen. Kuva: Ville Hakala

Myös Hollola on kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan "lähtökohtaisesti kiinnostunut" hakeutumaan työllisyyskokeiluun, koska kokeilun avulla olisi mahdollista saada esimerkiksi uusia toiminta- ja yrityskumppanuusmalleja.

Rahkosen mukaan Hollolan työllisyysyksikkö on tehnyt "varsin hyvää työtä". Hollolassa työttömien kokonaismäärä on laskenut viime vuoteen verrattuna, samoin yli vuoden työttömänä olleiden määrä.

– Nuorten työttömyysaste, 11,4 prosenttia, kehittyy myönteisesti verrattuna viime vuoteen, jolloin lukema oli 15,1. Nuorten työllisyystoiminta on lähtenyt elokuussa hyvin liikkeelle ja tehtyjen työkokeilusopimusten määrä on hyvässä kasvussa. Osa nuorista on myös päässyt opiskelemaan ja ammattiin valmistuneet päässeet töihin, Rahkonen kertoo.

Hollolan työttömyysaste 6,8 prosenttia on yli neljä prosenttia matalampi kuin Päijät-Hämeen kuntien keskiarvo 11 prosenttia. Koko maan työttömyysaste on 8,9 prosenttia.

Yli 2-vuotista kokeilua varten säädetään laki

Kokeiluun pitää hakea 19. marraskuuta mennessä, ja se tarkoittaa Kuikan mukaan aikamoista kiirettä hakemuksen valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Kuikan mukaan osin epäselviä ohjeita. Esimerkiksi asiakasmäärät voi laskea monella tavalla, eivätkä resurssikysymyksetkään ole läheskään selkeitä. Ministeriö on kuitenkin luvannut täsmentää ohjeitaan hakuajan puitteissa.

Kuikka kertoo, että myös Orimattila on kiinnostunut kokeilusta, ja alueen kuntajohtajien on tarkoitus kokoustaa tällä viikolla. Joitakin valmisteluja on jo tehty yhdessä.

Se, mitkä kunnat mukaan pääsevät, kirjataan aikanaan kokeilulakiin. Työllisyyskokeilut jatkuvat vuoden 2022 loppuun.

Lue myös: Miitu, Annika ja Henni löysivät sosiaalisia taitoja korostavasta hankkeesta elämälle suuntaa ja apua arkeen – Nuorten työttömyys laskussa Päijät-Hämeessä
 
Mikä työllisyyskokeilu?

Tehostetusti työttömyyden kimppuun

Mukaan voi hakea ely-alueella yksittäinen kunta tai useampi kunta yhdessä.

Jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia.

Kohderyhmänä ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden te-toimistoissa.

Kunnilta edellytetään noin 15 prosentin omaa resursointia suhteutettuna vuoden 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuksiin.

Sovelletaan tehostettua palvelumallia, johon kuuluu muun muassa koulutustarpeen määrittäminen, työkyvyn arviointi ja arvio sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeellisuudesta.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi