Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Joskus luettuani lapsen taustatiedot olen vain miettinyt, miten joku voi kohdella lasta noin", sanoo sijaisäiti Minna Valio

Sata sijaisperhettä ei riitä Päijät-Hämeessä. Viiden lapsen vanhemmat ovat ottaneet kotiinsa yli kymmenen sijoitettua lasta.

Rutiinit ovat sijaisperheessä tärkeämpiä kuin lomat ja huvipuistot, Ari-Pekka ja Minna Valio tietävät. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeessä kaivataan kipeästi muun maan tavoin lisää sijaisperheitä lapsille ja nuorille, jotka eivät voi elää omassa kodissaan. Tavallisin syy on lapsen hoidon puute, joka johtuu vanhemman vakavista elämänhallinnan pulmista, kuten päihde- tai mielenterveyden ongelmista. Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen ovat lastensuojelussa aina viimesijaisia toimia. Lastensuojeluilmoitukset ja -menot ovat viime aikoina kasvaneet Päijät-Hämeessä paljon.

Sopivaa sijaisperhettä etsitään parhaillaan yhdeksälle lapselle. Sijaisperheeksi kelpaa tavallinen perhe, jolla on kykyä hoivata lasta ja vastata tämän tarpeisiin.

– Päijät-Hämeessä on yli sata perhettä, joissa on sijoitettuna lapsia ja nuoria. Samassa perheessä voi olla 1–4 lasta. Sijoitusta tarvitsevat lapset ovat hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä. Meillä oli pitkään tarvetta erityisesti kouluikäisille sopivista perheistä. Juuri nyt on paljon pieniä, alle 2-vuotiaita lapsia, ilman sijoitusperhettä, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lastensuojelun palveluesimies Annakaisa Suokas kertoo.

Sijaishuoltona perhehoito voi olla toistaiseksi jatkuvaa tai lyhytaikaista. Kaksi ja puoli vuotta sitten sijoitusvanhemmiksi ryhtyneillä Minna ja Ari-Pekka Valiolla on kokemusta molemmista. Heidän perheessään on ehtinyt asua yli kymmenen sijoitettua lasta, joista osa on tullut niin sanottuina päivystystapauksina. Nyt heillä on ollut vuoden ajan vain pitemmiksi ajoiksi sijoitettuja lapsia.

– Nuorimmat ovat tulleet meille ihan vauvoina ja vanhimmat lähes teineinä. Lyhytaikaisten lasten taustalla on aina jotain kriisejä. Heidän kanssaan pitää käydä paljon erilaisissa tapaamisissa ja hoitokäynneillä, joten silloin ei voi suunnitella omaa elämää pitkälle. Pitempiaikaisten lasten kanssa arki tasaantuu aivan normaaliksi, Minna Valio kuvailee.

Valmennus herättelee rankkojen tarinoiden kautta

Minna ja Ari-Pekka Valion perheessä on asunut omien lasten lisäksi yli kymmenen sijoitetettu lasta. Arki ei ole ollut niin raskasta kuin ennakkovalmennuksessa kuvailtiin. Kuva: Sami Lettojärvi

Kaikkien sijaisvanhemmiksi haluavien on osallistuttava PRIDE-valmennukseen, jota järjestetään Lahdessa seuraavan kerran vuodenvaihteessa, tai heti kun ryhmä tulee täyteen. Ari-Pekka Valion mielestä valmennus toimi hyvänä herättelijänä omille ajatuksille.

– Olimme miettineet sijaisperheeksi ryhtymistä jo aiemmin, mutta sitten saimme vielä kuopuksen. Valmennuksen aikana tuli pohdittua tarkkaan, onko tämä minun juttuni vai ei.

Hyvinvointiyhtymän Annakaisa Suokas ja sijaisperheiden rekrytointia hoitava sosiaalityöntekijä Saara Tuori korostavat, että ennakkovalmennukseen voi lähteä mukaan, vaikka sijaisvanhemmuus olisi vasta vain epävarma idea. Valmennuksen aikana monen ajatukset esimerkiksi lapsen iästä muuttuvat. Jotkut jättävät valmennuksen kesken tai päättävät ryhtyä sijaisvanhemmuuden sijaan tukiperheeksi.

– Minulle valmennuksesta jäi mieleen todella rankat esimerkkitapaukset. Meillä ei ainakaan ole ollut yhtään niin vaikeaa lasta, Minna Valio sanoo.

Iloa edistysaskeleista

Mikä sai viiden lapsen vanhemmat ryhtymään sijaisperheeksi?

– Meillä on iso perhe, mutta meillä oli pitkään sellainen olo, että tilaa ja rakkautta riittää vielä muillekin jaettavaksi. Olemme eläneet sijoitettujen lasten kanssa ihan tavallista arkea. Rutiinit ovat paljon tärkeämpiä kuin huvipuistot tai lomamatkat, Minna Valio kuvailee.

Myös ammattilaiset nostavat tavallisen lapsiperheen arjen tärkeimmäksi asiaksi. Vaikeista oloista tuleville lapsille arki on keskeistä ja parantavaa. Ari-Pekka Valio nostaa sijaisperhe-elämän parhaiksi kohdiksi ne hetket, kun joku lapsi ottaa tärkeitä edistysaskelia. Se voi tarkoittaa nukahtamista illalla, hygieniarutiinien oppimista tai sitä, että läksykirjat eivät lennä seinään joka ilta.

– Muutenkin koen oppineeni sijoitetuilta lapsilta paljon itsestäni. Viihdyn lasten kanssa todella hyvin, Valio sanoo.

Vanhempien kohtaaminen jännittää

Vaikeitakin hetkiä on ollut. Yksi sellainen sattui, kun perheeseen oli tullut suoraan sairaalasta parin kuukauden ikäinen vauva. Yllättäen bakteerista sairastunut vauva ja sijaisäiti joutuivat sairaalassa viikoksi eristykseen, ja isä hoiti kotona omien lasten lisäksi kahta sijoituslasta.

Sijaisvanhempien pitää olla säännöllisesti yhteydessä sijaislapsen biologisiin vanhempiin tai läheisiin. Niiden kohtaamisten odottaminen on välillä tuntunut Minna Valiosta hankalalta.

Sijoitetut lapset kaipaavat tasaista arkea ja rutiineja. Kuva: Sami Lettojärvi

– Joskus luettuani lapsen taustatiedot olen vain miettinyt, miten joku voi kohdella lasta noin. Vanhempien asiallinen tapaaminen on tuntunut ennakkoon vaikealta, mutta aina niistäkin on selvitty hyvin.

Sosiaalityöntekijät kehuvat, että Valiot ovat osanneet kohdata lasten sukulaisia hienosti. Lapsen kannalta on tärkeää, että heidän biologisia vanhempiaan kunnioitetaan.

Yhteys säilyy

Valioiden kotona asuu nyt kaksi sijoitettua ja neljä omaa lasta. Omat lapset ovat suhtautuneet sijoituslapsiin aina positiivisesti, ja välillä toivoneet heitä jopa lisää.

Vanhempien mukaan sijoitetuista lapsista luopuminen on helppoa silloin, kun tietää heidän pääsevän jatkamaan elämäänsä hyvissä olosuhteissa.

– Tietysti se on vaikeampaa, jos lapsi on ollut perheessämme pitkään. Olemme edelleen yhteydessä moniin meillä sijoitettuna olleisiin lapsiin ja nuoriin, Valiot kertovat.

Äkillisiä päivystystapauksia viikoittain

Päijät-Hämeessä sijoitetaan viikoittain alle kouluikäisiä lapsia päivystystapauksina sijaisperheisiin. Tavallisimmat syyt lapsen sijoittamiseksi päivystyksellisesti on perheen akuutti kriisitilanne, joka vaikuttaa vanhemman kykyyn huolehtia lapsesta. Välillä vanhemmat pyytävät itse apua perheensä tilanteeseen ja toivovat lapsen lyhytaikaista sijoittamista.

Päivystävien sijaisperheiden on oltava valmiita ottamaan kiireellinen sijoituslapsi tunnin sisällä ensimmäisestä puhelusta.

– Sijoituksen kesto voi vaihdella muutamasta päivästä kuukausiin. Usein lapsi voi palata omaan kotiinsa nopeasti, kun tilanne siellä on rauhoittunut. Joskus akuutit tilanteet menevät ohi juttelemalla, sosiaalityöntekijä Saara Tuori kertoo.

Lue myös: "Älä vain kerro tai sinulle tapahtuu jotakin" – Milana Misic teki 13-vuotiaana valituksen omista kotioloistaan
 

Pienten lasten lisäksi myös nuorisoikäisille etsitään usein sijaisperheitä. Jos yli 15-vuotias nuori sijoitetaan laitoksen sijaan perheeseen, sen pitää olla nuoren oma toive.

– Monesti nuoret tarvitsevat sijaisperhettä tehokkaampaa valvontaa ja ammattilaisten apuja. Perheisiin ei voi sijoittaa sellaisia nuoria, joilla on esimerkiksi päihdeongelmia. Monet teinit kuitenkin haluavat perheisiin, Annakaisa Suokas tietää.

Perhehoito

Sijaisperheistä on pulaa

Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta.

Heistä 7 721 oli saanut sijaisperheen.

Lastensuojelun ja perhehoidon toimijoiden tavoite on tarjota entistä useammalle mahdollisuus perhehoitoon.

Valtakunnallinen Perhehoitoliitto etsii sijaisvanhempia muun muassa kampanjoiden avulla.

Päijät-Hämeen sijaisvanhempien valmennuksesta ja tuesta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lastensuojelun perhehoito.

PRIDE-valmennus kestää 3–4 kuukautta. Sen jälkeen tukea on tarjolla intensiivisesti ja sitä on otettava vastaan.

Sijaisvanhemmilta ei edellytä koulutusta tai työtaustaa.

Sijaisvanhemmille maksetaan kuukausittainen hoitopalkkio ja kulukorvaus. Palkkio määräytyy lapsen tai nuoren hoidettavuuden perusteella.

Lyhytaikainen perhehoito vaatii perhehoitajan kotiin jäämisen. Pidempiaikaisessa perhehoidossa on mahdollista yhdistää työssäkäynti ja sijaisvanhemmuus.

Chimene Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi