Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on elänyt kriisistä toiseen, mutta tehostaminen jatkuu: näin yhtymässä on säästetty vuodesta 2016 saakka

Yhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) sanoo, että jossain vaiheessa voidaan joutua pohtimaan, millaisissa tapauksissa julkinen terveydenhuolto hoitaa esimerkiksi tekonivel- tai kaihileikkauksia. "Yhtymä on helppo ottaa syntipukiksi ja ajatella, että se vie kaikki rahat."

Hyvinvointiyhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistön mielestä keskustelua priorisoinnista täytyy käydä vielä paljon. "Jossain vaiheessa voimme joutua pohtimaan, millaisissa tapauksissa julkinen terveydenhuolto hoitaa esimerkiksi tekonivel- tai kaihileikkaukset." Kuva: Tiina Tynkkynen-Hieta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on elänyt kriisistä kriisiin, eikä loppua taloushuolille näy. Juuri päättyneet yhteistoimintaneuvottelut antavat peliaikaa hetkeksi, mutta säästö- ja tehostamiskohteita toiminnasta ja organisaatiosta on etsittävä koko ajan. Vielä tänä syksynä käynnistyy muutosohjelma. Yhtälö ei ole helppo, koska väestön vanheneminen nostaa hoivamenoja kovaa vauhtia. Samalla työikäisten veronmaksajien määrä laskee.

Ikävien otsikoiden sarjatulessa on tapahtunut muutamia myönteisiäkin asioita: hoitoon pääsee nopeammin avopuolella ja erikoissairaanhoidossa, Lahden hammashoitojonoja on saatu purettua, kotisairaalatoiminta on käynnistynyt hyvin ja Akuutti24 on vakiinnuttanut asemansa.

Kuva: Timo Filpus

ESS kyseli yhtymän hallituksen jäseniltä, miten jatkuvaa menojen kasvua voitaisiin jatkossa hillitä.

Suurin osa hallituksen jäsenistä kannustaa kuntia ottamaan enemmän vastuuta terveyden edistämisestä.

– Kuntien pitäisi ymmärtää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen paremmin. Lahdessa on paljon esimerkiksi syrjäytymisongelmia. Hyvinvoinnin ja osallisuuden yksikön toivoisi myös tarttuvan näihin ongelmiin, pohtii hallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.).

Hän on ollut mukana yhtymän hallituksessa yli kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.) on samaa mieltä terveyden edistämisestä.

– Nyt pitäisi laatia selkeät askelmerkit tälle toiminnalle. Kolmas sektori, seurat ja vapaaehtoiset entistä enemmän mukaan toimintaan, Lempinen sanoo.

– Meillähän on Lahdessa hyvinvointijohtajakin. Hänen pitäisi ottaa vahvempi rooli varsinkin nyt, kun yhtymä joutuu säästämään, toteaa yhtymän hallituksen jäsen Jouni Kaikkonen (vihr.).

Pienemmissä kunnissa ei terveyden edistämiseen yleensä ole nimettyjä henkilöitä. Yhtymän hollolalainen hallituksen jäsen Jari Ronkainen (ps.) sanookin, ettei kunnilla välttämättä ole rahaa mihinkään ylimääräiseen, vaikka terveyden edistäminen säästäisi pitkässä juoksussa rahaa sairaanhoidosta.

– Asia on hankala, koska ennaltaehkäisyyn panostaminen ei näy heti viivan alla. Tästä syystä Lahdessakin varmasti mentiin vuosikausia liian niukilla palveluilla, Kaikkonen sanoo.

Kuva: Timo Filpus

Terveenä pysyminen tuo säästöjä hitaasti, mutta saattaisi auttaa varsinkin siinä vaiheessa, kun maakunnassa on yli 75-vuotiaita tuhansia nykyistä enemmän.

Jos ikäihmiset ovat sellaisessa kunnossa, että he pystyvät asumaan kotonaan, säästyy paljon euroja. Tällä hetkellä 92 prosenttia yli 75-vuotiasta asuu kotona ja tavoitteena on, että osuus nousisi 95 prosenttiin.

– Kaikki tavat lisätä ikäihmisten terveyttä ja kotona selviytymistä kannattaa käyttää, myös sukulaisten ja läheisten mahdollisuudet huolehtia, sanoo yhtymän hallituksen hollolalainen jäsen Kari Sulonen (kok.).

– Pitää muistaa, että on paljon perheitä, joissa lapset ovat muuttaneet kauas kotoa työn perässä. Ei heitä voi velvoittaa muuttamaan takaisin kotiin vanhempia hoitamaan, Ronkainen sanoo.

Ikääntyneiden palveluissakin yhtymähallitus toivoo kunnilta aktiivisuutta. Yt-neuvotteluissa päätettiin esimerkiksi luopua iäkkäiden avoimesta päivätoiminnasta, jonka järjestämiseen laki ei velvoita.

– Tästä olisi kuntien hyvä ottaa koppi, Kaikkonen sanoo.

Kuva: Timo Filpus

Vaikka vanhukset pysyisivät terveenä pitkään, hoivapalveluiden piiriin tulee satoja ihmisiä vuosittain.

– Ikäihmisten palveluista tulee tosi iso haaste. Varmasti joudumme vielä miettimään, mistä muista palveluista voisi tinkiä, vaikka tinkimisen varaa ei enää olisi, Sari Niinistö sanoo.

Niinistö on miettinyt, onko hyvinvointivaltio jo tiensä päässä, ja onko pian enää varaa lakisääteisiin palveluihinkaan.

– Keskustelua priorisoinnista täytyy käydä vielä paljon. Jossain vaiheessa voimme joutua pohtimaan, millaisissa tapauksissa julkinen terveydenhuolto hoitaa esimerkiksi tekonivel- tai kaihileikkauksia.

Niinistö toivoo lisää keskustelua myös kotikuntansa organisaatiosta ja palveluista ja mahdollisesta yt-menettelystä.

– Hyvinvointiyhtymä on helppo ottaa syntipukiksi ja ajatella, että se vie kaikki rahat. Ihmiset kuitenkin arvostavat sote-palveluita. Ja jos niiden menot nousevat, ei ehkä kannata ajatella, että kaikki muu säilyy ennallaan.

Kuva: Timo Filpus

Lomautukset olivat pakkorako

Yhtymän yt-neuvottelut päättyivät irtisanomisiin ja lomautuksiin. Toimitusjohtaja Marina Erhola tai hallituksen jäsenet eivät sano vielä mitään seuraavista neuvotteluista, vaikka moni myöntääkin, että tehostettavaa riittää.

– Yhtymässä on toimintoja, joissa on liikaa organisaatiotasoja verrattuna yksityisiin toimijoihin, yhtymän hallituksen jäsen Kari Sulonen toteaa.

Keskustelua hoidon priorisoinnista täytyy käydä vielä paljon. Hallituksen varapj. Sari Niinistö

Hallituksen jäsenet ovat kuitenkin tyytyväisiä siihen, että yt-neuvotteluissa saatiin organisaatiota kevyemmäksi.

– Jälkiviisaana voi tietysti sanoa, että isommat yt-neuvottelut olisi pitänyt olla heti yhtymän aloittaessa, Jari Ronkainen sanoo.

Ensi vuonna toteutettavia lomautuksia hallituksen jäsenet valittelevat kovasti.

– Pakkorako, ei ollut vaihtoehtoja, sanoo Lempinen.

– Lomautukset vain siirtävät ongelmia eteen päin, Ronkainen toteaa.

– Ikävää laastarointia, sanoo Niinistö.

Maakuntahenkeä ei ole näkynyt

Paisuneet menot ovat tuoneet kunnilta kiivaita kommentteja koko yhtymän olemassaolon ajan. Kunnat ovat myös syytelleet toisiaan, eikä yhtymän luottamuspaikoille ole aina ollut helppo löytää halukkaita. Kun toimintatapoja on muutettu, asia on nähty leikkaamisena jonkun kunnan näkökulmasta. Maakunnallista henkeä ei ole näkynyt.

Kesällä aloittanut toimitusjohtaja Erhola onkin peräänkuuluttanut yhteistä näkemystä.

– Sitä todella tarvittaisiin. Kunnissa ajatellaan yhä eniten oman kunnan tilannetta ja vaaditaan paljon palveluita mahdollisimman halvalla, Sari Niinistö sanoo.

– Yksikään kunta ei saisi yrittää ”tienata” yhtymässä. Jos mennään omiin poteroihin, asioita on vaikea kehittää, Ronkainen toteaa.

Lue myös: "Jos työnantaja ei ole tähän saakka ymmärtänyt, miten riittämättömät resurssit ovat, niin työtaistelutoimien alkaessa se tulee selväksi" – Tehyn neuvottelupäällikkö moittii erityisesti lomautuksia
 

Marina Erholalle hallituksen jäsenet antavat tunnustusta me-hengen luomisesta ja uudesta vuorovaikutuksesta kuntien ja yhtymän yksiköiden välillä.

– Uskon, että vuoropuhelua lisäämällä luottamus paranee. Me-henkeä pitäisi luoda ja vahvistaa työnantajan edustajien ja työntekijöiden välillä. Ja kun taloutta seurataan yhtymässä entistä tarkemmin, kunnissa vältytään yllätyksiltä, Lempinen sanoo.

Lempinen odottaa uudelta muutosohjelmalta paljon. Siinä määritellään yhtymän tärkeimmät kehittämistavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana. Ohjelma laaditaan yhteistyössä konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupin kanssa ja sitä käsitellään joulukuussa seminaarissa, johon on tulossa myös kuntien edustajia.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi