Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

1,2 miljoonan asukkaan syyttäjäaluetta johdetaan Lahdesta käsin – "Me olemme hyvässä tuloskunnossa"

Uudistunut syyttäjälaitos luo saapuvien asioitten perusteella tilannekuvaa, jonka muutoksiin syyttäjät reagoivat. Johtava aluesyyttäjä Tom Söderlund korostaa osaamispääoman merkitystä.

Juristitko jäykkiä – eivät ainakaan syyttäjät.

Jos ympärillä oleva yhteiskunta muuttuu ja edellyttää syyttäjältä uudenlaista osaamista, syyttäjä hankkii sitä. Itä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Tom Söderlund kertoo esimerkin.

Kaikki talousrikoksia koskevat poliisin ennakkoilmoitukset tulevat yhdelle syyttäjälle. Näin hänelle muodostuu kokonaiskuva alueen talousrikollisuudesta.

Väitän, että syyttäjälaitos on oikeushallinnon mielenkiintoisin työpaikka. Itä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Tom Söderlund

– Jos tilannekuva on muuttunut, herää kysymys, onko syyttäjillä osaamista. Ellei ole, sitä järjestetään.

– Osaaminen on pääomaamme, Söderlund sanoo.

Hän toimii lokakuun alussa muodostetun Syyttäjälaitoksen Itä-Suomen syyttäjäalueen johtavana aluesyyttäjänä. Alueen esikunta on Lahdessa.

Organisaatiouudistuksessa 11 paikallisen syyttäjänviraston tilalle tuli viisi syyttäjäaluetta. Itä-Suomen syyttäjäalue ulottuu Hämeenlinnasta Kuopioon ja Joensuuhun. Henkilöstön määrä on 94 henkilötyövuotta.

Suuruudesta on etua. Tom Söderlund puhuu resurssikestävyydestä.

– Jos ison jutun syyttäjä sairastuu, tilalle tulee syyttäjä muualta alueelta.

Vastaavasti yhden syyttäjäalueen ruuhkautuessa toinen voi ottaa sen rikosasioita hoitaakseen.

Erikoissyyttäjien toimialuetta on koko maa. Erikoissyyttäjän viroista kolme on täytetty, kahden täyttäminen on valmisteilla.

Uudistuksen tavoitteena on myös syyttäjien ratkaisutoiminnan ja sitä kautta kansalaisten kohtelun yhdenmukaistaminen.

Opiskelijat oikean työn syrjään kiinni

Syyttäjälaitoksessa on toki tehty uudistuksia ennenkin. Esimerkiksi pari vuotta sitten yksinkertaisten asioitten käsittely keskitettiin muutamalle syyttäjälle.

– Erittäin toimiva järjestelmä, se vapauttaa resursseja vaativiin asioihin, johtava aluesyyttäjä Tom Söderlund sanoo.

Uudistukset jatkuvat. Tulossa on muun muassa tuplasyyttäjäjärjestelmä. Siinä nuorempi syyttäjä toimii kokeneemman tukena.

– Tällä on myös pedagoginen merkitys.

Edelliseltä asemapaikaltaan Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta Söderlund tuo syyttäjäalueelle järjestelmällisen harjoittelijajärjestelmän. Lahdessa aloittaa ensi kuun alussa kaksi oikeustieteen ylioppilasta harjoittelijana.

– Opiskelija pääsee oikeisiin töihin. Me olemme harvoja paikkoja, jotka voivat tarjota opiskelijalle juristin töitä. Ei tarvitse mennä kaupan kassalle.

- Syyttäjälaitos on oikeushallinnon mielenkiintoisin työpaikka, yli 30 vuotta syyttäjänä toiminut Tom Söderlund sanoo. Kuva: Sami Kuusivirta

Järjestelmä toimii myös rekrytointikanavana. Itä-Uudellamaalla toimiessaan Söderlund palkkasi 6–7 sellaista syyttäjää, jotka olivat olleet harjoittelijana.

– Väitän, että syyttäjälaitos on oikeushallinnon mielenkiintoisin työpaikka.

Toinen kehittämishanke tähtää täyssähköiseen asiointiin. Tietoteknisten valmiuksien parantamiseksi yksi syyttäjänsihteeri on nimetty digivalmentajaksi.

– Vaihtoehtoa ei ole. Sähköinen asiointi lisääntyy kaikilla yhteiskunnan lohkoilla, Söderlund sanoo.

"Tuloskunto hyvä"

Tom Söderlund sanoo saaneensa johdettavakseen hyvän syyttäjäalueen.

– Me olemme hyvässä tuloskunnossa. Täällä on hyvä ja motivoitunut henkilökunta.

Syyttäjälaitoksen johtoryhmän kokouksessa maanantaina esitellyt tilastot tukevat väitettä: itäisellä alueella on vähiten pitkään, yli vuoden syyteharkinnassa olleita juttuja.

Tom Söderlund on toiminut syyttäjänä 30 vuotta, siitä ajasta 28 vuotta yksikönpäällikkönä, viimeksi Itä-Uudellamaalla. Lahteen hän haki tehtävän kiinnostavuuden ja saavutettavuuden takia.

– Työmatka Vantaalta kestää 36 minuuttia.

Valvonta turvaa luottamuksen

Syyttäjän asema on itsenäinen ja riippumaton. Toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta valvoo viime kädessä valtakunnansyyttäjän toimisto. Se valvoo myös syyttäjätutkinnanjohtajien toimintaa; syyttäjä johtaa esitutkintaa silloin, kun poliisimiehen epäillään tehneen rikos.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on selvittänyt, miten poliisirikosasioitten syyttäjätutkinnanjohtajan valvonta on hoidettu. Silloisen valtakunnansyyttäjäviraston mukaan syyttäjätutkinnanjohtajan valvonta on laajempaa kuin tavanomaisen syyttäjätoiminnan valvonta.

– Kaiken laillisuusvalvonnan lähtökohtana on se, että demokraattisessa yhteiskunnassa ei saa olla kontrolloimatonta julkista valtaa, Jääskeläinen toteaa parin viikon takaisessa ratkaisussaan.

Lue myös: Syyttäjävetoiseen esitutkintaan siirtymisestä puhuttu vuosia, mutta valmista ei ole tullut – esitutkinta pysynee poliisin näpeissä
 

Syyttäjätutkinnanjohtajan tiivis valvonta on tärkeää myös yleisen luottamuksen turvaamiseksi. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnan johtaminen on annettu syyttäjälle, jotta epäillyn asema ei horjuttaisi kansan luottamusta esitutkinnan puolueettomuuteen.

Normaalisti tutkinnanjohtajana toimii poliisi.

Syyttäjän toiminnasta voi kannella. Syyttäjätutkinnanjohtajista tehtiin vuosina 2013–2017 enintään noin 50 kantelua vuodessa. Havaitut puutteet ovat olleet Jääskeläisen mukaan vähäisiä.

Syyttäjälaitos

Yhtä suurta taloa

Valtakunnansyyttäjänvirasto ja 11 paikallista syyttäjänvirastoa yhdistyivät lokakuun alussa yhdeksi virastoksi, Syyttäjälaitokseksi.

Keskushallintoyksikkönä toimii valtakunnansyyttäjän toimisto.

Syyttäjänvirastoista muodostettiin viisi syyttäjäaluetta: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa.

Päijät-Häme kuului aiemmin Salpausselän syyttäjänvirastoon, uudessa organisaatiossa se on osa Itä-Suomen syyttäjäaluetta, jonka asukasmäärä on 1,2 miljoonaa. Esikunta on Lahdessa.

Syyttäjäalueen henkilöstön vahvuus on 94 henkilötyövuotta.

Kihlakunnansyyttäjät ovat nyt aluesyyttäjiä tai erikoissyyttäjiä.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi