Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuntatalouden ”annus horribilis” syöksee Lahden kuoppaan, josta ei vuodessa nousta

"Uskallan väittää, että useassa kaupungissa tulee jo ensi vuoden budjettiin veronkorotuksia", ennakoi kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen ja kaupunginjohtaja Pekka Timonen pitävät mahdollisena, että Lahden velkaantuminen pysähtyy 2023. Kuva: Mirja Hussain

Lahden talous syöksyy tänä vuonna isoon kuoppaan, josta kaupunki kaivaa itseään ylös vielä ensi vuonnakin. Kaupunginjohtaja Pekka Timosen tiistaina julkistama talousarvioehdotus on jo lähtökohtaisesti 5,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Tämä olisi huikea parannus kuluvaan vuoteen, joka tuottaa kaupungille ennusteiden mukaan peräti 45 miljoonan euron alijäämän. Surkeita tuloksia tehdään monessa muussakin kaupungissa.

Esimerkiksi Kuopiossa alijäämäennuste on 46 miljoonaa, Jyväskylässä 39 miljoonaa, Turussa 60 miljoonaa ja Kouvolassa 34 miljoonaa euroa.

Timosen mukaan kuluva vuosi on latinaksi ilmaistuna "annus horribilis", kuntatalouden hirmuvuosi.

– Tästä vuodesta näyttäisi euromääräisesti mitattuna muodostuvan Suomen kuntatalouden historiallisesti heikoin vuosi. Tulos on Lahdessa erittäin huono. Laiha lohtu on, että niin on muillakin.

Timosen mukaan vain kourallinen kuntia on yltämässä tänä vuonna ylijäämäiseen tulokseen.

– Joidenkin arvioiden mukaan yli sadalla kunnalla on negatiivinen vuosikate. Näkymä on ihan hurja.

Verotuloja jää saamatta

Synkkään tilanteeseen on useita syitä, joista tärkeimpiä ovat verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin ongelmat. Niiden takia kunnilta jää tänä vuonna saamatta arviolta 600 miljoonaa euroa verotuloja.

– Verotulojen rytmihäiriöillä on dramaattiset vaikutukset. Tälle vuodelle tulee kuoppa. Emme voi olla ihan varmoja, palautuuko taso ensi vuonna.

Kuntien taloutta koettelevat myös väestön ikääntyminen ja sote-menojen nopea kasvu. Lahdessa hyvinvointiyhtymältä tuleva 28,5 miljoonan euron lisälasku on suurin syy budjetin pettämiseen.

Ensi vuodelle kaupunki varaa yhtymän palveluiden ostoon lähes 393 miljoonaa euroa.

– Toteutuakseen se edellyttää, että yhtymä onnistuu toimintansa ja taloutensa yhteensovittamisessa, kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen huomauttaa.

"Siedettävästi alijäämäinen"

Kaupungin tapoihin ei ole kuulunut laatia useiden miljoonien alijäämään tyytyviä talousarvioita. Tällä kerralla "siedettävästi alijäämäisen" budjetin laatiminen on Timosen mukaan järkevää.

– Ei lähdetty hakemaan teknistä ratkaisua, että olisi ruvettu siirtelemään erilaisia eriä. Tämä on tehty avoimesti. Luulen, että suomalaisista kaupungeista hyvin moni tulee esittämään alijäämäistä talousarviota.

Kuva: Timo Filpus

Talouden tasapainottamista budjettiesitykseen sisältyy Timosen mukaan yli 7 miljoonaa euroa.

– Viisaassa organisaatiossa on koko ajan käynnissä säästämis- ja tehostamistoimia.

Henkilöstömäärä kasvaa sivistyksen palvelualueella ensi vuonna noin 60 työntekijällä. Henkilötyövuosia kertyisi kaupungin toiminnoissa arviolta 3 266.

– Kun ryhmäkokoja säädetään tai lasten määrä lisääntyy varhaiskasvatuksessa, totta kai palveluissa täytyy olla ihmisiä.

Viime vuosina kaupungin henkilöstömäärä on ollut laskusuunnassa. Hyvinvointiyhtymään siirtynyt henkilöstö pois lukien Lahdella on nyt suunnilleen sama määrä työntekijöitä kuin kaupungilla ennen yhdistymistä Nastolan kanssa.

– Yhdistymisestä aiheutuvaa painetta vähentää henkilöstöä ei ole. Vähennys on tapahtunut eläköitymisten myötä vuosien varrella, Mäkinen kertoo.

Pysähtyykö velkaantuminen?

Lahden tämän vuoden vuosikate jää ennakoidun noin 50 miljoonan euron sijasta vaatimattomaan 10 miljoonaan euroon. Toisin sanoen yli 110 miljoonan euron investoinneista vain pieni siivu kyetään rahoittamaan kaupungin tulorahoituksella.

Ensi vuonna vuosikatteen odotetaan palautuvan viime vuoden tasolle eli runsaaseen 40 miljoonaan euroon. Tällä ei vielä saavuteta talouden tasapainoa, jonka edellytyksenä on, että vuosikate riittäisi kattamaan investoinnit.

– Ensi vuosi on viimeinen suurten investointien vuosi, Timonen huomauttaa.

Kaupunki arvioi, että kaupungin velkaantuminen voidaan pysäyttää vuonna 2023 edellyttäen, että talous kehittyy suotuisasti.

– Kunnianhimoa pitää olla. Osa asioista on kaupungin päätösvallassa, osa päätöksistä tehdään muualla ja iso osa tulee maan talouden tilasta. Toivotaan Suomeen taantuman välttämistä ja Lahdelle hyvää taloudellista kehitystä.

Kaupungin taloustilanteen ennustaminen esimerkiksi kymmenen vuoden päähän on Timosen mukaan "melkoista nopanheittoa".

– Ensin katsotaan, mikä on sote-ratkaisu ja onko sellaista syntynyt vai ei. Sote-menoissa jokainen heilahdus on kuin moukarilla löisi.

Vero pysyy ennallaan

Lahden nykyinen kunnallisveroprosentti (20,75) on suurten kaupunkien korkein. Vero pysyy ensi vuonna ennallaan.

Kuinka kiveen hakattu Lahden veroprosentti on, jos hyvinvointiyhtymän menot jatkavat ensi vuonnakin nousuaan?

– Asioita katsotaan sen mukaan, mihin talous kehittyy. Uskallan väittää, että useassa suuressa ja keskisuuressa kaupungissa tulee jo ensi vuoden budjettiin veronkorotuksia, Timonen vastaa.

Timonen pitää tärkeänä, ettei asukkailta kerätä veroja yhtään enempää kuin kaupunki tarvitsee. Toisaalta hän huomauttaa, että veroprosentti on vain yksi osa kunnan kilpailukykyä.

– Kaupunkien kasvu ei suoraan korreloi veroprosenttiin. Suhteellisesti nopeimmin kasvava kaupunki on ollut Seinäjoki, jolla on korkeampi veroprosentti kuin Lahdella.

Taseessa vielä ylijäämiä

Tämän vuoden valtavasta alijäämästä huolimatta Lahden talous ei ole vielä kriisiytymässä. Kaupungin taseeseen jää aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä 117 miljoonaa euroa. Talouden suunnan on joka tapauksessa muututtava.

– Ensi vuonna saadaan käännettyä käyrää, Timonen lupaa.

Juttua muokattu 10.10. kello 14.27. Lahden budjettimenoja esittelevästä grafiikasta on korjattu virheellisiä lukuja. Liikunnan ja kulttuurin kokonaismenot ovat kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna 18,5 miljoonaa euroa (alkuperäisessä grafiikassa 30,96 miljoonaa). Kaupunginteatterin avustus on 7,3 miljoonaa euroa ja kaupunginorkesterin avustus 5,1 miljoonaa euroa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi