Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Keskustan pitäisi tietää, että siemenperunoita ei kannata myydä", kritisoi kokoomuksen Kalle Jokinen – näin paikalliset kansanedustajat kommentoivat budjettia

Rami Lehdon mielestä hallitus tarjoilee liikaa ”toivotaan, toivotaan” -ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Hilkka Kemppi (kesk.) puolustaa hallituksen linjaa, ja heruu oppositiolta vähän kehujakin.

Kokoomuksen Kalle Jokinen kuvattuna helmikuussa Eduskunnassa istuntosalissa. Vaikka Jokinen kritisoi useita hallituksen ratkaisuja, antaa hän kiitostakin: edellisellä kaudella käyttöönotettu tiestön 300 miljoonan korjausvelkarahoitus saa jatkoa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Tämä oli varsinkin keskustan vaatimus. Vaikka päijäthämäläiset oppositiokansanedustajat epäilevät tavoitteen toteutumista, hallituspuolueessa istuva Hilkka Kemppi (kesk.) puolustaa hallituksen linjaa.

– Kunnianhimoa ja tavoitteita täytyy olla, jotta tehtävällä työllä on tähtäyspiste. Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmaan. Tulen vahtimaan, että hallitus toimii ohjelmansa mukaisesti. Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää, että työllisyyttä vahvistetaan, Kemppi sanoo.

Esimerkiksi paljon puhuttua kohtaanto-ongelmaa Kemppi hoitaisi näin:

– On kriittistä valmistella Suomeen malli, jossa vastaanottaessaan paremman korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä ja koulutusta vastaan myös oman aikaisemman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta.

Hilkka Kemppi (kesk.) on erityisen ylpeä siitä, että hallitus investoi koulutukseen 256 miljoonaa euroa. Kuva: Ronja Koskinen

Kempin mukaan muita keskustan esittelemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen, osatyökykyisyyden ja nuorten ensimmäisen työpaikan saamisen tukeminen sekä maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen.

– Hallitus ei saa tinkiä työllisyystavoitteistaan tai talouden tasapainosta jatkossakaan.

Valtiovarainministeriö julkaisi uusimman talousennusteensa maanantaina. Sen mukaan ministeriö ennakoi tälle vuodelle 1,5 prosentin talouskasvua, ja lähivuosina kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan, kenties jopa alle sen.

Kokoomuksen Kalle Jokisen mukaan hallitus rakensi ohjelmansa kahden prosentin talouskasvun varaan. Nyt, kun ennuste on toinen, myös toimien pitäisi olla toiset.

– Laskevassa taloustilanteessa työllisyyttä ja taloutta pitäisi kohentaa etupainotteisesti, nopeasti ja vaikuttavasti. Toimenpiteiden suhteen hallitus köllöttelee ja lupaa toimia vuoden päästä, Jokinen kritisoi.

Hän jatkaa, että hallituksessa on oltu ahkeria menojen lisäämiseksi, ja se suunnittelee myös myyvänsä valtion tuottavaa omaisuutta menojensa katteeksi.

– Pääministeri Rinne ei sitä ymmärrä, mutta keskustan pitäisi tietää, että siemenperunoita ei kannata myydä. Nollakorkojen tilanteessa valtion tuottavaa omaisuutta ei kannata myydä. Hallitus ei toimi tilanteen edellyttämällä tarmolla työllisyyden ja talouden kohentamiseksi, siksi kokoomus tarjosi hallitukselle 16-kohdan rakentavan vaihtoehdon työllisyyden parantamiseksi.

Jokinen ei usko, että tavoitteeseen julkisen talouden tasapainosta päästään.

Rami Lehto (ps.) on samaa mieltä.

– Näillä hallituksen ”toivotaan, toivotaan” -ratkaisuilla julkinen talous ei tule tässä maailmantilanteessa tasapainottumaan tällä hallituskaudella, hän sanoo.

Rami Lehto (ps.) Lahden torilla heinäkuussa. Lehto antaa hallitukselle kiitosta siitä, että se päätti nostaa pieniä eläkkeitä. Kuva: Antti Yrjönen

Lehto sanoo "sen jäävän nähtäväksi", miten kaikki hallituksen toimet vaikuttavat Lahden seudulle. Lehdon mielestä valtionosuuksia pitäisi vielä reilusti lisätä, jotta kunnat selviäisivät tulevasta matalasuhdanteesta.

– Jo nyt parempinakin aikoina kuntataloudet ovat laahanneet. Vaikeudet jatkuvat kun talous sakkaa ja verotulot laskevat, samalla kun peruspalveluiden tuottamiseen tarvitaan enemmän rahaa, Lehto sanoo.

Jari Ronkainen (ps.) sanoo, että maailmantalouden sakkaamisen vaarana on, että kysyntä laskee.

– Asuntokauppa muualla kuin kasvukeskuksissa on jo hyytymässä, mikä on myrkkyä myös työvoiman liikkuvuuden kannalta. Tämä korostaa työvoiman kohtaanto-ongelmia jatkossa, mikä haittaa myös kasvukeskuksia kuten Lahden seutua, Ronkainen arvioi.

Mika Kari (sd.) sanoo olevansa lahtelaisena erityisen tyytyväinen, että valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeelle on varattu 37,3 miljoona euroa myös vuodelle 2020, ja että hankekokonaisuus viedään kunnialla maaliin.

Sekin on Karin mielestä hienoa, että Päijät-Hämeellekin tärkeissä työllisyystoimissa suoritetaan toimintatavan muutos.

– Hyvin ohuille näytöille pohjanneet aktiivimallin leikkurit ja kohtuuttomat velvoitteet puretaan vuoden 2020 alusta, ja tilalle tuodaan yksilöllisempiä palveluita. Lisäksi palkkatuen uudistukseen varattu 24 miljoonan euron vuosi

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) kävi kesällä lapsuuden kotipaikallaan Lahden Liipolassa. Nyt hän sanoo ESS:lle, että perusturvaan tehty 40 miljoonan euron korotus ja pientä eläkettä saavien eläkkeiden korottaminen ja eläkkeensaajien asumistuen uudistus ovat tärkeitä panostuksia hallitukselta. Kuva: Ronja Koskinen

korotus on kiitettävä. Ylipäätään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulee ohjata toimiamme kasvun ja työvoimapolitiikan parissa, Kari sanoo.

Kari on ollut vuodesta 2011 eduskunnan puolustusvaliokunnassa, ja on tyytyväinen, että vuosien ponnistelujen jälkeen "saamme vihdoin nostettua kertausharjoitusten määrää" ja puolustusvoimien arjen toimintamenoihin kohdistuvia määrärahoja. Karin mielestä se on Suomen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kannalta välttämätöntä.

Ylen mukaan Hämeen poliisi saa ensi vuonna uusia resursseja kolmen henkilötyövuoden verran, mihin Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki on hyvin pettynyt. Enemmän resursseja olisi kuulemma tarvittu.

Riittääkö panostus Karin mielestä esimerkiksi Lahden huumeongelman pienentämiseen?

– Sisäministeriö päättää poliisin resurssien jakautumisesta. Mutta se ei yksin auta, että poliiseja koulutetaan lisää, vaan koko ketjun on toimittava. Poliisi tarvitsee lisää väkeä tutkintaan, mutta myös sosiaalihuollon, oikeuslaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen on toimittava mahdollisimman hyvin.

– Huumeongelmaan ei ole nopeita ratkaisuja.

"Afrikka ja ilmastovouhotus painopisteinä tulisi unohtaa"

Lehto antaa hallituksen budjetille kiitosta siitä, että koulutukseen tehdään lisää satsauksia, aktiivimalli poistetaan ja pieniä eläkkeitä korotetaan, "vaikkakin korotukset jäivät vajaiksi".

Pahimmat budjetin miinukset ovat Lehdon mielestä se, että kehitysyhteistyöhön lisätään yli sata miljoonaa euroa lisää, kuten myös EU:n jäsenmaksuihin.

– Samaan aikaan valtion omaisuutta aiotaan myydä. Luonnonsuojeluun tehdään huomattava korotus samalla kun liikkumista aiotaan verottaa lisää, Lehto ihmettelee.

Ronkainen on synkemmissä tunnelmissa. Hän sanoo, että talousarviosta on vaikea löytää mitään positiivista. Ronkaisen mukaan jo hallitusohjelman tultua julki oli "tasan tarkkaan tiedossa", että kaikkea hyvää kaikille yhdistettynä epärealistiseen talouskasvuodotukseen ja työllisyyskehitykseen on mahdoton yhtälö.

– Budjetti on 2 miljardia euroa alijäämäinen ja investointeja katetaan omaisuuden myynnillä. Mielestäni Afrikka ja ilmastovouhotus painopisteinä tulisi unohtaa. Hallituksen olisi syytä keskittyä suomalaisten yritysten kannattavuuden ja uusien työpaikkojen edellytysten lisäämiseen, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen mielestä sellainen maahanmuutto, jota tähän asti ollaan Suomessa nähty, ei ainakaan auta tilannetta.

– Päinvastoin tilastot näyttävät, että Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin oleva siirtolaisuus heikentää huoltosuhdetta ja rasittaa julkista taloutta.

Jari Ronkainen (ps.) kuvattiin kotonaan Hollolassa heinäkuussa. Kuva: Katja Luoma

VM:n ylijohtaja Mikko Spolander sanoi maanantaisessa tiedotustilaisuudessa, että julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, eikä hallituksen työllisyystavoite täyty "näillä lukemilla". Spolander muistutti toimista, joita työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan: rakenteellisen työttömyyden alentaminen, osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaaminen sekä uudistukset, joilla saadaan työttömät hakemaan töitä.

Lehdon mielestä "tempputyöllistäminen valtion toimesta ei ole ratkaisu". Lehdon mukaan tarvitaan kannustinjärjestelmiä, joiden turvin yrittäjät uskaltavat palkata uusia työntekijöitä.

Syksyn työmarkkinaneuvotteluilla on VM:n mukaan erittäin suuri merkitys – mitä niissä pitäisi Lehdon mielestä sopia?

– Kilpailukykysopimuksen mukana tuoma työajan pidennys pitää poistaa, mikä osaltaan rauhoittaisi tilannetta ja lisäisi mahdollisuuden sujuvaan työmarkkinaneuvottelukierrokseen, hän sanoo.

Jari Ronkaisen mielestä kaikki kannustinloukut on tunnistettava ja purettava siten, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

– Lisäksi tarvitaan sosiaaliturvauudistus. Se, että hallitus on lakkauttamassa aktiivimallia ilman mitään korvaavia toimenpiteitä, on mielestäni vastuutonta, hän kommentoi.

Kemppi sanoo, että tässä budjettiesityksessä tuetaan heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia perheitä, korotetaan yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä, pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, korotetaan pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja ja lisätään ammatillisen koulutuksen opettajien määrää.

– Näiden asioiden eteen olen tehnyt töitä.

Lue myös: Hollolalaisen Niemiojan perheen menot kasvavat 120 euroa vuodessa: "Kyllä lisäkulut tuntuvat" – Näin budjettipäätökset vaikuttavat arkeen
 

VM:n mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä taantumaa meillä tai maailmalla, eikä mahdollisen taantuman vaikutusta ole arvioitu tuoreimmassa talousennusteessa. VM kuvailee maailman taloustilannetta kuitenkin hyvin epävarmaksi.

– Ihmiset varmasti harkitsevat tarkemmin suurempien kulutuspäätösten tekemistä, kun työelämä on epävarmaa. Esimerkiksi perhepolitiikka ja elinvoiman kysymykset täytyy ottaa tarkasti huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa valtion tasolta kuntapolitiikkaan. Näin vähennetään epävarmuutta ja luodaan ihmisille toivoa tulevaisuudesta, Kemppi sanoo.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi