Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Saavatko lentorata ja tiivis asemanseutu Lahden väkiluvun nousuun? Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan paikkakunnasta

Lahti saa muuttovoittoa monista maakuntakeskuksista, mutta iso kysymys on, miten muuttajia saataisiin entistä enemmän myös pääkaupunkiseudulta.

Pelkkä tunnin yhteys Helsinkiin ei takaa alueen menestymistä, koska liikenneyhteyksien parantuessa pääkaupungin saavuttaa tunnissa yhä laajemmalta alueelta. Kuva: Timo-Pekka Heima

Maanantaina julkaistun väestöennusteen mukaan pelkästään Helsingin väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä yli sadallatuhannella asukkaalla.

Muuttoliike pitää kuitenkin sisällään hienovaraisempia kehityskulkuja. Helsinki esimerkiksi kärsi viime vuonna selvää muuttotappiota useisiin Uudenmaan kuntiin. Moni näistä kunnista, esimerkiksi Vantaa, Kerava ja Järvenpää ovat oikoradan varrella.

Voisiko muuttokuormien suunta moottoritiellä olla joku päivä sankempi Lahteen ja Päijät-Hämeeseen päin kuin etelään? Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kasvun imuun pääsemisen pitää olla Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen mukaan tavoite.

Lue myös: Sori Suomi, lasten hankkiminen on minun ja puolisoni välinen asia
 

Menestystekijöistä Timonen nostaa esille liikenneyhteydet ja erityisesti lentoradan. Toteutuessaan lentorata yhdistäisi Lahden ajallisesti nykyistä paljon tiiviimmin lentokenttään ja alueen suureen työpaikkakeskittymään.

– Yhtä yksittäistä lääkettä tai reseptiä siihen tuskin on. Olemme pohtineet, että Lahdessa kannattaisi vielä paremmin katsoa, missä on menestyviä kaupunkiseutuja 45 minuutin tai tunnin säteellä metropoleista, ja miten nämä alueet ovat menestyneet.

Pääkaupunkiseudun imu on Lahdelle tärkeä, koska niin suuri osa väestöstä on pakkautumassa Uudellemaalle. Muuttoliikkeestä Lahtikin saa murusia, sillä Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta Lahti menestyy hyvin maakuntakeskusten välisessä muuttovertailussa.

– Lahteen on hyvät taloudelliset edellytykset muuttaa maakunnista, jos uusi työpaikka on pääkaupunkiseudulla. On palveluita, mutta samalla kohtuulliset asuntojen hinnat. Tosin iso osa muuttoherkimmästä väestöstä alkaa olla jo muuttanut, Timonen sanoo.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen toivoo, että Lahden kaupunkiseudun yhteistyö tiivistyisi huomattavasti nykyisestä. Kuva: Antti Yrjönen

Tunnin yhteys ja tiivis asemanseutu eivät riitä

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kyseenalaistaa hyvän saavutettavuuden merkityksen tulevaisuuden kilpailukyvyn ja elinvoiman takaajana.

– Tietenkin hyvä saavutettavuus on erittäin tärkeää, mutta pelkästään se ei riitä. Aseman alueen kaavamainen tiivistäminen ei riitä, koska tiiviitä asemanseutuja on joka paikassa ja paremmilla paikoilla. Samoin Helsinki on saavutettavissa tunnissa tosi monesta paikasta.

Vaattovaara toivoo, että maanantaina julkaistu väestöennuste pakottaisi kunnat pohtimaan määrällisten tavoitteiden lisäksi myös laadullisia elementtejä.

– Monien kilpailukykyisten alueiden menestys perustuu paikallisten voimavarojen ja toimintaympäristön aitoon hyödyntämiseen. Elinympäristön laatuun satsaaminen on pienemmillä kaupunkialueilla helpompaa ja nähdäkseni pakollistakin.

Vaattovaaran mukaan elinympäristön laatu koostuu paitsi fyysisestä elinympäristöstä, myös esimerkiksi palveluista ja sosiaalisesta elinympäristöstä. Tärkeää on, että kunnassa tunnistetaan keskeiset toimijat. Ne voivat olla urheiluseuroja tai henkilöitä, jotka vain asioivat paikkakunnalla säännöllisesti.

– Elinympäristön laadun parantaminen on paljon vaikeampaa kuin asemanseudun kehittäminen. Meillä on vahvoja perinteisen kaupunkikehittämisen ammatteja, mutta kuka voi lähteä kehittämään innostavaa toimintaympäristöä?

Suomessa ollaan Vaattovaaran mukaan hyviä kehittämään kasvuun perustuvia alueita, mutta jo väestöennusteenkin vuoksi kaivattaisiin strategioita asukkaitaan menettäville alueille.

Lahdessa asemanseudulle ollaan rakentamassa paljon. Samaa kehitystyötä on tehty monessa muussakin kunnassa. Kuva: Pro Ilmakuvaus

Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan

Maanantaina julkaistu väestöennuste pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä anna suuria toiveita muuttovirran kääntymisestä. Oikoradan varrella muuttovoitto näyttää pysähtyvän viimeistään Keravalle ja Järvenpäähän. Nämä kaupungit saivat esimerkiksi viime vuonna molemmat pitkälti yli sata asukasta muuttovoittoa Helsingistä, ja kokonaisväestönkasvu kaupungeissa oli parin prosentin luokkaa.

Järvenpään Haarajoen jälkeen seuraava asema on Mäntsälä. Sen väestönkehitysnäkymät ovat jo selvästi heikommat.

Moni lahtelainen voisi kysyä, mikä Järvenpäässä ja Keravassa kiehtoo vaikkapa Lahtea enemmän. Matkaa Helsinkiin kertyy Keski-Uudeltamaaltakin. Asuntojen hinnat ovat Lahtea korkeammat. Järvenpäästä haetaan erikoissairaanhoitoa Hyvinkäältä, Kerava kuuluu HYKS-sairaanhoitoalueeseen.

– Meidän täytyy kysyä, olemmeko onnistuneet kertomaan Lahden mahdollisuuksista, ja miten puhumme Lahdesta, kaupunginjohtaja Timonen sanoo.

Maineella lieneekin oma merkityksensä, vaikka useimmiten muuttopäätös tehdään tietenkin käytännöllisten syiden perusteella, voi myös maineella olla oma merkityksensä.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on tehnyt muutama vuosi sitten väitöskirjan kaupunkimaineesta. Hänen mukaansa maineen tehtävä on muuttaa paikkakunnalla oleva kilpailukyky ja elinvoima vetovoimaksi. Halonen korostaa, ettei kaupungin maine ole jotakin mitä kaupunkiorganisaatio tekee, vaan maine on ennen kaikkea kuntalaisten havaintoja ja kokemuksia.

– Maineen parantaminen on lopulta laadun parantamista. Miten asukas kohdataan ja miten hän saa palveluita. Kunnassa voidaan joutua tekemään vaikeita päätöksiä, mutta kuntalaisten enemmistön pitäisi ymmärtää, miksi niitä joudutaan tekemään.

Tärkein kunnan maineen rakentaja on siis kuntalainen. Halonen kertoo esimerkin.

– Kaupunginvaltuusto voi päättää, että Mikkeli on kaunis. Päätöksestä saatetaan kirjoittaa, asiasta voidaan ostaa mainos vaikka Hesarin etusivulta. Mutta kun muualta tullut astuu rautatieasemalla taksiin ja kysyy taksikuskilta, onko Mikkeli kaunis, niin jos taksikuski sanoo, että ”herrojen hömpötyksiä”, kertoo hän uskottavimman tarinan.

Yksittäinen vastoinkäyminen ei välttämättä romuta kunnan mainetta, koska maine syntyy pitkällä aikavälillä.

– Päinvastoin, jos kunta kertoo määrätietoisesti aikomuksistaan selättää vaikeudet ja vieläpä onnistuu toimissaan, tulee siitä mainetta rakentava asia.

Lahti on monille nimenomaan talviurheilukaupunki. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahti on vähän hajuton ja mauton

Miten maine vaikuttaa kaupunginjohtaja Halosen mielestä kunnan mahdollisuuksiin?

– Kunnat ja alueet kilpailevat asukkaista ja yrityksistä, osaamisesta ja investoinneissa. Kunnan pitäisi tunnistaa omat vahvuutensa ja profiilinsa, ja herätellä sitten positiivisia mielikuvia juuri omalle kunnalle tärkeissä kohderyhmissä.

On pakko kysyä Haloselta, millainen mielikuva hänellä on Lahdesta. Halonen pohjustaa vastausta kertomalla, että hän on aikanaan suorittanut varusmiespalveluksen Hennalassa urheilujoukoissa.

– Lahti on kasvanut ja kehittynyt, mutta jotenkin mielikuva jää vajaaksi. Tunnetaan talviurheilupaikkana, mutta sen jälkeen ei ole oikein muuta. Nyt ympäristöteknologian tehdään puolella hyvää työtä, mutta se ei isossa kuvassa tule vielä esiin, koska maine syntyy pitkällä aikavälillä. Ehkä Lahdessa kärsitään vähän samasta kuin Mikkelissä, ollaan vähän hajuttomia ja mauttomia, ei miellytetä eikä ärsytä.

Neutraali mielikuva voi Halosen mukaan olla kunnalle ongelma, "koska paikkakunta, josta ei ole mielikuvia, ei ole olemassa". Lahdessa paljon puhutut ongelmat, esimerkiksi huumeongelma ei Halosen mielessä yhdisty kuvaan Lahdesta. Hänestä kunnan sisäisten ongelmien hoitaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

 Maineen parantaminen on lopulta laadun parantamista. Kaupunginjohtaja Timo Halonen

– Vahvan maineen rakentuminen lähtee siitä. Oman väen puolelle voittaminen on tehtävä numero yksi. On turha lähteä kampanjoimaan, jos ensimmäinen lahtelainen epäilee kampanjan sisältöä.

Pekka Timosen mielestä mielikuva Lahdesta pitäisi saada sellaiseksi, kiinnostaa ja houkuttaa kaupungin ulkopuolella, mutta samaan aikaan vahvistaa paikallista identiteettiä ja lahtelaisuutta.

– Muuttopäätöksiin vaikuttavat hyvin monenlaiset asiat, viimeksi arvot ja asenteet. Ihmiset tekevät päätöksiä vapaasta tahdostaan ja esimerkiksi työpaikka jollain paikkakunnalla sanelee asuinpaikkaa yhä vähemmän.

Hän kaipaa Päijät-Hämeeseen yhteistä tekemistä ja näkemystä.

– Yhteistyötä tarvitaan jo tunnistetuissa ja vielä tunnistamattomissa asioissa. Meidän on yhdessä pohdittava, miten voimme yhtenä kaupunkiseutuna vahvistaa olemassa olevia ja luoda uusia vahvuuksia.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi