Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden hallitus palautti kaupunginteatterin yhtiöittämisen valmisteluun – yhtiön perustamisesta aiheutuisi tuntuvat kustannukset

Lahden Kesänäyttämö esiintyi kesäkuussa kaupunginteatterin edustalla. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunginteatterin suunniteltu yhtiöittäminen palautuu uuteen valmisteluun. Asiasta päätti maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus Pekka Komun (sd.) esityksestä.

Asia palautettiin uudelleen valmisteluun äänin 7–4. Kaupunginhallitus totesi, että valmistelussa pitää selvittää tarkemmin, mihin ongelmiin ja mahdollisuuksiin teatterin yhtiöittämisellä vastataan ja tuottaa tarkempi liiketoimintasuunnitelma jo päätöksenteon tässä vaiheessa.

Kokouksessa katsottiin, että valmisteluryhmään tulisi kuulua myös konserni- ja tilajaoston puheenjohtajan sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajan.

Teatterin toimintaa ja henkilöstöä on esitetty siirrettäväksi liikkeenluovutuksella Lahden kaupunginteatteri -yhtiöön vuoden 2021 alussa. SDP edellytti jo syyskuussa lisäselvityksiä yhtiöittämisestä.

Demareiden kunnallisjärjestö katsoi, että teatterin yhtiöittämiseen liittyy vielä merkittävä määrä avoimia kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi yhtiöittämisen vaikutukset toimintaan ja henkilöstöön sekä perustamiseen liittyvät kustannukset.

Perustamisvaiheessa kustannuksia

Kaupunginhallitukseen tuodun selvityksen mukaan yhtiöittäminen toisi yhtiön perustamisvaiheessa satojentuhansien eurojen kustannukset.

Kertaluonteisia perustamiskustannuksia tulisi arviolta 200 000 euroa. Hallinnon vahvistamiseen varattaisiin 100 000 euroa, joka kattaisi keskitettyjen toimintojen siirtoa kaupungilta yhtiölle, toimitusjohtajan palkkauksesta johtuvia kuluja sekä hallituksen palkkiot.

Teatterille siirtyisivät työterveyshuolto, Suomen Teatterit -yhdistyksen jäsenmaksu sekä vakuutukset, jotka ovat tällä hetkellä kaupunkikonsernin talousarviossa. Näiden yhteissumma on 90 000 euroa vuodessa. Lisäksi työehtosopimuksiin liittyvät vaikutukset lisäisivät menoja arviolta 63 000 euroa.

Kaupungilta investointiavustus?

Yhtiöittämistä on perusteltu sillä, että sen avulla teatterille arvioidaan saatavan parhaat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset pitkällä tähtäyksellä. Yhtiön tehtävänä olisi ylläpitää korkeatasoista ja monipuolista teatteria.

Henkilöstöä ei irtisanottaisi eikä lomautettaisi liikkeenluovutuksen yhteydessä. Henkilötyövuosien määrä pidettäisiin enintään 120 henkilötyövuodessa eli suunnilleen nykyisellä tasolla.

Teatteriyhtiö saisi kaupungilta yhteensä 300 000 euron investointiavustuksen vuosina 2020–2021.

Pääsylipputuloja ja muita tuottoja arvioidaan kertyvän ensimmäisenä toimintavuonna noin 2 miljoonaa euroa eli hieman enemmän kuin viime vuonna. Lippujen hintojen ennakoidaan nousevan, kun teatteriyhtiö hakeutuu arvonlisäverolliseksi.

Yhtiön kaupungilta saamat tuet ja avustukset olisivat noin 5,4 miljoonaa euroa ja valtionosuus vajaat 2,3 miljoonaa.

"Kustannukset voivat nousta"

Yhtiöittäminen on jakanut päättäjien mielipiteitä. Esimerkiksi perussuomalaiset suhtautuu järjestelyyn yhtiöittämiseen kriittisesti.

– Kustannukset voivat nousta, ja kaupungilta odotetaan suurempia avustuksia. Hallinnointi on vaikeampaa, koska osakeyhtiö voi tehdä mitä tekee, ryhmänjohtaja Rami Lehto epäilee.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Hannu Rahkonen huomauttaa, että valtaosa Suomen teattereista toimii yhtiömuotoisina.

– Itse näkisin, että jos yhtiössä on oikealla kokoonpanolla toimiva hallitus, se pystyisi merkittävällä tavalla ohjaamaan ja johtamaan kokonaisuutta talous edellä.

Vihreiden ryhmä on ollut yhtiöittämisen kannalla, ryhmän puheenjohtaja Salla Palmi-Felin kertoo.

– Yhtiöittäminen vaikuttaa mielestäni järkevältä ratkaisulta.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Elisa Lientola on yhtiöittämistä vastaan. Hänen mukaansa taiteen saralla on näkyvissä on ”tuotantotaloustumista”, joka heikentää taiteilijoiden toimeentuloedellytyksiä.

– Julkiset taidelaitokset ovat ikään kuin perälauta varsinkin maakunnissa. Jos pysyvät kiinnitykset vähenevät, se heijastuu alueen kulttuuriseen pääomaan.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi