Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaupunki selvittää, mitä tehdä Lahti Energialle – vähemmistöosuuden myynti voisi tuoda kassaan satoja miljoonia euroja

Konsultti arvioi, että energiayhtiötä on uudistettava tavalla tai toisella. Pysyvyys olisi huonoin vaihtoehto. "Nollakorkotaso on vivuttanut energiayhtiöiden arvot todella huikeiksi", sanoo Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Koekäytössä oleva Kymijärven biovoimalaitos tuotti elokuussa ensimmäisen kerran lämpöä kaukolämpöverkkoon. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunki selvittää suurimman omaisuuseränsä Lahti Energian tulevaisuutta. Harkinnan pohjaksi on teetetty konsulttiyritys KPMG:llä kartoitus omistusstrategian vaihtoehdoista.

Vaihtoehtoja on viisi, joista "pysyvyys" eli nykytilanteen säilyttäminen olisi KPMG:n arvion mukaan omistaja-arvon kehityksen kannalta huonoin.

Lahti Energia maksoi viime vuonna kaupungille osinkoa 14,5 miljoonaa euroa ja erilaisia muita maksuja yli 8 miljoonaa euroa. Yhtiö on tehnyt isot voimalainvestoinnit ja luopunut kivihiilen käytöstä.

Valtavan omaisuuserän hallintaan liittyy toisaalta huomattavia riskejä. Kilpailun ennakoidaan kovenevan, minkä vuoksi toimintamallia on KPMG:n mukaan päivitettävä 5–10 vuoden aikajänteellä.

"Lahti ensin" vai infrayhtiö?

Yksi nykymallin vaihtoehdoista olisi keskittyä Lahden talousaluetta palveleviin liiketoimiin. "Lahti ensin" -mallissa energiayhtiö luopuisi myyntiliiketoiminnasta ja tuotanto-osuuksista esimerkiksi tuulivoimassa. Tuloutusta voitaisiin kasvattaa, mutta velkavastuu ja riskit jäisivät lähes kokonaan kaupungin kannettaviksi.

Toisessa vaihtoehtoisessa mallissa perustettaisiin "infrayhtiö", johon yhdistettäisiin Lahti Energia, Lahti Aqua ja Päijät-Hämeen Jätehuolto. Ratkaisu mahdollistaisi palveluvalikoiman ja liiketoimintojen kehittämisen.

Infrayhtiömallissa Päijät-Hämeen Jätehuolto yhdistettäisiin Lahti Energian ja Lahti Aquan kanssa. Kuva: Katja Luoma

KPMG:n arvion mukaan laaja-alainen infrayhtiö olisi sijoittajien näkökulmasta todennäköisesti hyvin kiinnostava. Päällekkäisiä toimintoja voitaisiin tiivistää ja omaisuutta hyödyntää ja hallinnoida tehokkaasti.

Uusi kumppani tai pääomistaja?

Kahden muun vaihtoehdon mukaan kaupunki luopuisi Lahti Energian omistuksesta joko osittain tai valtaosin. Konsultin arvion mukaan omistaja-arvon kehitys olisi suurinta näissä ratkaisuissa.

"Kumppanuudessa" omistuspohjaa laajennettaisiin siten, että kumppani tulisi mukaan vähemmistöosakkaaksi. Tämä pienentäisi omistuksiin liittyviä riskejä.

Konsultin mukaan infra-alan omaisuuserien arvo on korkea, ja kiinnostus niitä kohtaan on "valtavaa". Toisaalta infraomaisuuden arvo voi muuttua nopeastikin poliittisten päätösten ja taloustilanteen muuttuessa.

"Keventämisessä" kaupunki jättäytyisi Lahti Energian vähemmistöosakkaaksi. Myynnistä saatavat tulot pienentäisivät kaupungin velkataakkaa merkittävästi.

Kaupungin riskit vähenisivät huomattavasti, kun yhtiön ja liiketoimintojen kehitys jäisi uusien omistajien vastuulle. Toisaalta tulevaisuuden tuottopotentiaalista vain osa jäisi kaupungille. Lisäksi uusi omistaja voisi kehittää toimintaa eri suuntaan kuin kaupungin etu edellyttäisi.

Uudentyyppisiä sijoittajia

Lahden konsernipalvelujohtajan Mika Mäkisen mukaan Lahti Energian tulevaisuuden tarkastelu on normaalia tilannearviointia. Konserni- ja tilajaosto päätti viime vuoden keväällä, että kaupungin kaikki yhtiöt käydään läpi.

– Tarkastelu aloitettiin pienemmistä yhtiöistä. Nyt käydään läpi Lahti Energiaa. On hyvä, että aika ajoin asiaa arvioidaan, ettei ikään kuin ajauduta sattumalta johonkin tilanteeseen.

Lahti Energian toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka voivat heijastua yhtiön arvoon. Mäkisen mukaan nollaan tai jopa negatiivisiksi painuneet korot ovat tuoneet uudentyyppisiä sijoittajia markkinoille.

Lahti Energian omistusta pohdittaessa vaakakupissa on monia asioita, sanoo Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. Kuva: Katja Luoma

Mäkisen mukaan teolliset toimijat ja finanssisijoittajat ovat perinteisesti laskeneet hyvin tarkkaan, millaisen tuoton pääomalleen saavat.

– Näille ryhmille on ollut tärkeää, että ne saavat haltuunsa enemmistön yhtiöstä.

– Uusi ryhmä, joka on tullut markkinoille, hakee rahalle parkkipaikkaa. Ryhmä ei ole kiinnostunut vallasta vaan siitä, että raha tuottaisi edes nolla prosenttia. Tämä on muuttanut asetelmaa.

Energiabisnes on hyvin pääomavaltaista.

– Sitä kautta selittyvät aika mittavat hinnat kaupoissa. Nollakorkotaso on vivuttanut energiayhtiöiden arvot todella huikeiksi.

Vähemmistöosuudesta satoja miljoonia?

Keväällä kerrottiin, että Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste-energiayhtiöstä noin kolmanneksen kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle. Kauppasumma oli 200 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa eli alle kolmasosa Lahti Energian liikevaihdosta (187 miljoonaa).

Kaupan perusteella voi laskea, että Lahti Energian vähemmistöosuudenkin myyminen voisi tuottaa kaupungille useita satoja miljoonia euroja.

Lahden kaupungilla oli viime vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa omaan toimintaan otettua lainaa. Lisäksi kaupunki oli välittänyt satojen miljoonien eurojen lainat tytäryhtiöilleen kuten Lahti Energialle ja Lahden Taloille.

Miltä tuntuu ajatus, että kaupunki kuittaisi velkansa yhtiökaupalla?

– Se on yksi vaihtoehto. Ajatus on ihan mielenkiintoinen. Täytyy toki muistaa, että kaupungilla on pidetty aika isossa arvossa sitä, että on pystytty vaikuttamaan energiainfraan. Vaakakupissa on monia asioita ja arvoja.

Uuden biovoimalan kustannukset ovat 180 miljoonan euron paikkeilla. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahti Energian osittainen myynti oli esillä edellisen kerran vuonna 2016, jolloin kaupunki torjui kumppanuuden Fortumin kanssa.

Lahdessa 20 vuotta työskennellyt Mäkinen sanoo, että hänen aikanaan kaupunki on saanut puolen tusinaa yhteydenottoa energiayhtiön omistuksesta.

– Myynti on ollut julkisuudessa esillä paljon useammin kuin taustalla on ollut keskusteluita. Lehtien palstoilla on käyty ikään kuin huutokauppaa Lahti Energiasta, vaikka yhtään ostajaa ei ole näkynyt.

"Laakereille ei ole hyvä jäädä"

Konsulttiselvityksen ja päättäjille suunnatun kyselyn pohjalta on tarkoitus valita 2–3 vaihtoehtoa jatkokeskustelun pohjaksi. Päättäjiltä on kysytty muun muassa, mitä lisäarvoa ja -hyötyä Lahden pitäisi saada Lahti Energian omistamisesta.

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) ei halua vielä ennakoida, millaisia päätelmiä selvityksen pohjalta tehdään.

– Tarkoitus on katsoa, että meillä on paras tilannekuva päällä. Jos tarvitaan jotain muutoksia, sitten tehdään.

Lahden konserni- ja tilajaostoa johtava Aleksi Mäntylä (vihr.) muistuttaa, että Lahti Energian omistamiseen liittyy isojen tuottojen lisäksi isoja riskejä. Kuva: Janne Ranne

Mäntylä korostaa, että kaupungin on oltava Lahti Energian suhteen tilanteen tasalla, koska yhtiössä on kaupunkikonsernin suurimmat riskit.

– Tiedämme, että sähkömarkkinat ovat aika kovassa murroksessa. Katsomme, mikä koko kentällä tapahtuu ja tarvitseeko siihen reagoida.

Tarvitaanko jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa?

– Yleensä ei ole hyvä ratkaisu jäädä laakereille istuskelemaan. Nyt ollaan vasta alkuvaiheessa, joten on vaikea sanoa, mikä lopputulos on.

"Yhtiön tilanne hyvä"

Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara ei halua kommentoida yhtiön tulevaisuutta koskevaa selvitystä.

– Nämä ovat omistajan asioita. Hyvässä yhteistyössä toimimme omistajan kanssa.

Seesvaaran mukaan yhtiön tilanne on tällä hetkellä hyvä. Kymijärven uusi biovoimalaitos otetaan käyttöön aikataulun mukaan ensi vuonna.

– Budjetti on hiukan ylittynyt, mutta hyvä laitos on tulossa. Laitosta koekäytetään pitkin syksyä.

Vuonna 2012 käyttöön otettu Kymijärven kaasutusvoimalaitos maksoi 165 miljoonaa. Uuden biovoimalan kustannukset ovat 180 miljoonan euron paikkeilla.

– Rahaa on pantu tuotantolaitteistoihin, mutta toisaalta energiakäännös on aikalailla tehty. Hiilidioksidipäästömme ovat pudonneet murto-osaan aiemmasta.

Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara seurasi Kymijärvi 3:n työmaan edistymistä tammikuussa 2018. Kuva: Katja Luoma

Kymijärven voimalan laitokset riittävät tuottamaan tarvittavan kaukolämmön lähes ympäri vuoden. Kovimmilla pakkasilla poltetaan lisäksi maakaasua.

– Kaukolämpömme on melkein hiilidioksidineutraalia. Ihmisten ei tarvitse sen takia vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön, että he tekisivät niin ympäristöteon.

Kaukolämmöstä irtautuneita asiakkaita on Seesvaaran mukaan vähän.

Uusi ryhmä hakee rahalle parkkipaikkaa. Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen

– Olemme mukana tarjoamassa maalämpöratkaisua, jos asiakas sellaista haluaa.

Kymijärven kivihiilivoimalan alasajo leikkasi ison osan Lahti Energian omasta sähköntuotannosta. Nyt yhtiön tarjoama sähkö on lähes päästöneutraalia.

– Tuotantoa on korvattu tuulivoimalla. Lisäksi olemme mukana Olkiluoto 3:ssa, joka tulee käyttöön ensi vuonna pitkän odotuksen jälkeen. Mukana on myös vesivoimaa.

Tulevina vuosina Lahti Energia investoi edelleen tuulivoimaan, joka on kannattavaa ilman tukia.

Yhtiö myy myös aurinkoenergiaratkaisuita.

– Omankin toimitalomme katolle laitoimme aurinkopaneeleita.

Sähkönmyyntiä Lahti Energia keskittää uuteen yhtiöön, josta tulee asiakasmäärältään Suomen toiseksi suurin.

– Uusi yhtiö aloittaa näillä näkymin aprillipäivänä.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi