Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme
Petri
Koivisto
petri.koivisto@ess.fi

Kommentti: Parkkiintuneessakin uutissielussa vihlaisee yhä, jos kuulen nauhoituksen Estonian perämiehen hätääntyneestä yhteydenotosta Silja Europalle

Autolautta Estonian uppoamisen jälkeisenä päivänä 28. syyskuuta 1994 tulin töihin harvinaisen surkeasti valmistautuneena. En ollut seurannut televisiota tai radiota eikä aamuöisestä murhenäytelmästä tietenkään ollut vielä mitään aamun lehdissä.

Etelä-Suomen Sanomien tv-uutisten toimitussihteerinä päiväni alkoi STT:n juttuluettelon lukemisella. Ihmettelin lukemaani. Kymmenkaupalla juttuja autolautta Estoniasta, jonka mukana oli Itämerellä hukkunut 852 uhria.

Luku ei mahtunut tajuntaani mitenkään. Ja mikä ihmeen Estonia? Ensimmäisessä näkemässäni kuvassa alus näytti samalta kuin Viking Sally. Kyllä. Se se oli. Entinen ruotsinlaiva, jolla sadat päijäthämäläisetkin varmasti olivat matkustaneet.

Olin kuusi vuotta aikaisemmin haastatellut Viking Linen ja Silja Linen asiantuntijoita, voiko autolautta upota. Heidän mielestään sellainen oli liki mahdotonta. Vain suorassa kulmassa tapahtuva törmäys laivan kylkeen voisi aiheuttaa vakavan vaaran. Estonian tuho oli epäilemättä raska järkytys myös heille.

Erikoisliite jo päivällä

Etlari reagoi merikatastrofiin julkaisemalla monipuolisen erikoisliitteen jo päivällä. Se oli viesti lukijoille, että olemme hereillä uutisvirrassa ja halukkaita palvelemaan heitä tavallistakin paremmin.

Toimituksen työ oli silti vasta alussa. Seuraavien päivien lehtiin piti kaivaa taustat, luoda omia näkökulmia ja etsiä haastateltavat. Tarvittiin omaa juttutuotantoa eikä vain sen toistamista, mitä sähköiset mediat olivat jo kertoneet

Asiantuntijoita ei siihen aikaan löytynyt googlettamalla. Sen sijaan mietimme, tuntisiko joku merikapteenia, konemestaria, laivanrakennusinsinööriä tai ketä vain, joka oli merenkulun kanssa tekemisissä ja osaisi arvioida onnettomuutta. Tarvittiin joku kertomaan hypotermiasta ja joku kertomaan vainajien tunnistamisesta.

Lahtelaisiin matkatoimistoihin soitettiin ja kysyttiin, joko turma näkyi matkojen perumisena. Merionnettomuuksiin liittyvää taustamateriaalia haettiin vaikka kirjastosta, jos sitä ei muualta löydetty. Jokainen kivi käännettiin.

Asiantuntijoita vaikea tavoittaa

Parhaat tietolähteet olivat Onnettomuustutkintakeskuksessa, laivanvarustamoissa ja Saaristomeren merivartiostossa, mutta niihin oli miltei turha soittaa. Puhelinlinjat olivat kymmenien medioiden rumputulessa koko ajan varattuja.

Toimittaja Jari Suomisen ja valokuvaaja Vesa Tapiolan oli määrä saada helikopterikyyti Estonian uppoamispaikalle, mutta ilmatila onnettomuuspaikalla oli suljettu. Juuri paremmin ei käynyt Tammisaaressa, jonne pelastuneita oli tuotu. Mediaväki pidettiin kaukana turman uhreista.

Toimituksen työ tuotti silti tulosta. Heti toisena päivänä onnettomuuden jälkeen ESS löysi haastateltavaksi hollolalaisen nuoren miehen, joka oli pelastunut Estonialta. Lisäksi ESS:n Helsingin toimitus tuotti omaa materiaalia täydentämään valtakunnallista juttuantia.

Virossa uskottiin sabotaasiin

Matkustin kuukautta myöhemmin Viroon haastattelemaan sikäläisiä merenkulun asiantuntijoita. Tallink-laivan kapteeni Tarmo Ojamets uskoi, että Estonia upposi sabotaasin vuoksi. Sikäläisen merenkulkuhallituksen pääjohtaja Kalle Pedak piti aluksen miehistöä syyttömänä turmaan.

Vähitellen kohu suuronnettomuuden ympärillä hiljeni niin kuin se aina hiljenee. Silti parkkiintuneessakin uutissielussa vihlaisee yhä, jos jossain vielä kuulen nauhoituksen Estonian toisen perämiehen Tormi Ainsalun hätääntyneestä yhteydenotosta Silja Europalle.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi