Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Lahtelaisuutta on lihamukin lisäksi nakkiämpäri" – Irwin Goodmanin yöpala ja yli sata muuta muistoa Loviisankadulta yksien kansien välissä

Lähes 500-sivuinen kirja Loviisankatu 8 Lahden omasta Reeperbahnista kiinnostaa ja kiehtoo.

Lahden Loviisankadulla kuvattu toimittaja Markku Koski on yksi Loviisankatu 8 -kirjan tekijöistä. Hän kertoo kirjoittaneensa kirjaan "jotakin pientä sinne tänne, Ripatti kirjoitti kaiken muun". Lisäksi Koski editoi kirjan lopullisen käsikirjoituksen, ja sanoo poistaneensa ehkä puolet sivuista, "koska oli pakko". Kuva: Mirja Hussain

Se oli niitä aikoja 1980-luvun loppupuolella, kun Irwin Goodmanin iso hitti Rentunruusu soi taajaan kaikkialla, ja Goodman oli keikalla Lahdessa. Loviisankadulla, totta kai. Samalla kadulla piti Grilli-Manix-kioskia Marja Hokkanen, joka näki Goodmanin istuvan Pikkuteatterin portailla. Kadulla viihtynyt juhlakansa sai päähänsä ostaa Goodmanille ämpärillisen nakkeja Hokkasen kioskista. Hokkanen täytti ämpärin ja näki sen toimitettavan Goodmanille, joka toimitti hänelle rahat.

Sitä Hokkanen ei tiedä, mistä juhlijat saivat ämpärin.

– Lahtelaisuutta on siis lihamukin lisäksi myös nakkiämpäri, Hokkanen muistelee Loviisankatu 8 -kirjassa, joka on lähes 500-sivuinen tietokirja koko talosta, tarkemmin sanoen Lahden kaupungin korttelista numero 24, tontista 2.

Ravintola Tirran ja Torven edusta ravintoloiden sulkemisen jälkeen vuonna 2010. Kuva: Markus Henttonen

Kirja on pääasiassa toimittaja Tapani Ripatin kirjoittama, ja siinä on mukana yli sadan ihmisen muisteloita kadusta, jonka varrella sijaitsevat ravintolat Torvi ja Tirra sekä Pikkuteatteri.

Grillikioski Grilli-Manix Loviisankadulla oli monen nälkäisen juhlijan ensimmäinen jatkopaikka Tirran ja Torven jälkeen. Kuva vuodelta 2006. Kuva: Markus Henttonen

– Pikkuteatterihan oli paikka, jossa lahtelainen herrasväki kävi teatterissa, ja Loviisankatu oli yksi kaupungin painopisteistä. Vasta myöhemmin tämä katu muuttui Lahden Reeperbahniksi, ja poliisit tykkäsivät, kun kaupungin pahamaineisin katu oli sopivasti poliisiaseman vieressä. Ei ollut pitkä matka säilöön, sanoo toimittaja Markku Koski, joka oli mukana kirjan tekoprosessissa.

Kosken mukaan Loviisankatu 8 ei ole akateeminen historiikki, vaan perustuu suulliseen, kulttuurilliseen ja sosiaaliseen historiaan.

– Kaljanjuontikin voi olla kulttuuria, hän murjaisee.

Jos ämpäri riitti Goodmanille, Tapani Ripatilla oli "muovikasseittain, pusseittain ja muistitikuittain" valokuvia, tekstiä ja muuta materiaalia kirjaa varten. Tuon valtavan massan kanssa Ripatti lähestyi art director Marion Robinsonia, joka vastaa kirjan taitosta ja ulkoasusta.

– Kun ensi kertaa avasin Tapanin toimittaman ensimmäisen käsikirjoituksen, tekstinkäsittelyohjelma kaatui. Se herjasi, että teksti sisältää liikaa kirjoitusvirheitä. Ajattelin ensin, että Tapani ei osaa kirjoittaa, mutta myöhemmin selvisi, että kirja sisältää niin paljon eri paikallismurteita ja slangia, että tekstinkäsittelyohjelma luuli niitä virheiksi. Kirjan yksi ehdoton rikkaus onkin juuri kielen rikkaus, Robinson kertoo.

Loviisankatu 8 -kirjan tekijät, toimittaja Tapani Ripatti ja art director Marion Robinson. Kuva: Mirja Hussain

Robinson kertoo lähteneensä urakkaan mielellään, koska paikallishistoria on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Ripattikin kehaisee, että kirjaa lukiessa voi tuntea, mitä lukee, haistaa, miltä Loviisankadulla tuoksuu ja kuulla, mitä siellä tapahtuu.

Ja paljon on tapahtunutkin. Kosken mielestä monen ihmisen elämä on löytänyt Tirrassa tai Torvessa uuden suunnan, "eikä se suunta ollut välttämättä alaspäin".

– Ravintoloillahan on valtava sosiaalinen merkitys. Moni on löytänyt Loviisankadun ravintoloista uusia ystäviä, tuttavuuksia tai muodostanut parisuhteita. Itse muistan käyneeni jo lopettaneessa Monttu-baarissa kipakoita poliittisia debatteja. Monttuun kun meni sisään, vasemmalla istuivat vasemmistolaiset, oikealla oikeistolaiset. Keskustalaisia en muista siellä nähneeni, Koski sanoo.

Tupakka paloi ravintoloissa rajattomasti vielä vuonna 1969, niin myös Torvessa. Kuva: Tirra-Torven arkisto

Muusikko Marko Haavisto esiintyi ensi kerran Loviisankadulla jo 16-vuotiaana. Haavisto kertoo, että Badding Rockers -bändissä oli muitakin alaikäisiä mukana, mutta se ei haitannut, kunhan ei tiskille yrittänyt. Lavalle ja takahuoneeseen pääsi jo alaikäisenä.

– Tavastialla ne eivät tienneet, että bändissä on alaikäisiä, ja siellä joimme tyytyväisinä kaljaa. Mutta Jarttua ei juksattu, tai minulla ei ollut siihen tarpeeksi hyvää pokkaa, Haavisto sanoo viitaten Torven pitkäaikaiseen, jo eläkkeelle jääneeseen portsariin Jarttu Mustoseen.

Loviisankatu 8 ilmestyi elokuussa, ja sitä esiteltiin torstaina yleisölle Lahden pääkirjastolla. Kirja on lainattavissa useammasta lahtelaiskirjastosta, mutta varausjono on pitkähkö. Kirja on luettavissa myös lukusalikappaleena.

Katunäkymä Lahden Loviisankadulta 1980-luvulta. Kuva: Tirra-Torven arkisto

Tirra-Torven arkistokuvat on saatu kirjan tekijöiltä, Markus Henttosen kuvat ESS:n arkistosta.

Loviisankatu 8

Omakustanne ja tilaustyö

Kirja käy läpi vuonna 1911 valmistuneen, arkkitehti Toivo Paatolan piirtämän talon historiaa ja nykypäivää.

Lahdessa painettu kirja on Torven ja Tirran omistajien tilaama. Ravintola Tirra on perustettu 1957, ja siellä sekä Monttu-baarissa on esiintynyt aikoinaan strippareita.

Torvi on perustettu 1966. Se on yksi Suomen arvostetuimmista keikkapaikoista.

Kirjasta on otettu 800 kappaleen painos.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi