Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden eteläinen kehätie etenee vuoden etuajassa - urakan pääpomo Janne Wikström tietää helpon keinon torjua turha stressi

275 miljoonan euron työmaata vetävä Wikström sanoo, ettei kaikki ole mennyt suunnitelmien mukaan. Vaikeita vaiheita on vielä edessä, mutta jonain yönä kello 02-03:n aikaan tie avataan.

Projektipäällikkö Janne Wikström jalkautuu viikottain työmaalle katsomaan urakan edistymistä. Liipolan maantietunneli on yksi hänen kohteistaan. Kuva: Mirja Hussain

Päijäthämäläiseen pelto- ja metsämaisemaan sekä kalliomaastoon repäisty arpi muistuttaa yhä enemmän valtatietä. Kun kaikki eritasoliittymät, kallioleikkaukset, sillat, tunnelit ja meluvallit on tehty, käytössä on 13 kilometrin mittainen Lahden eteläinen kehätie Hollolan Soramäestä Lahden Kujalaan.

Soramäen eritasoliittymä on otettu jo käyttöön, ja siltatyöt ovat edenneet hyvin. Koko tiehanke on noin vuoden edellä alkuperäisestä tavoiteaikataulustaan. Tie avataan liikenteelle loppuvuonna 2020.

Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström on tilanteeseen tyytyväinen.

– Hyvällä työnsuunnittelulla ja onnistuneilla hankinnoilla on saatu aikataulusta yksi vuosi pois.

Suunnittelun ja hankintojen onnistuminen puolestaan johtuu Wikströmin mukaan siitä, että avainpaikoille on saatu tehtäviinsä sopivat huippuammattilaiset. Rakennuttajakonsultin asiantuntemuksella on ollut suuri merkitys.

Kaikki ei onnistunut

Kaikki ei silti ole mennyt niin kuin olisi pitänyt. Lahden Uudenmaankadun eteläpään levennysurakka on edennyt suunniteltua paljon hitaammin. Urakoitsija vahvisti työnjohtoa ja siirsi urakasta vastanneet henkilöt tylysti sivuun.

Kuinka tuulinen paikka hankkeen pääpomon vakanssi sitten on?

Tämä on vähän kuin peruskoulussa. Päättötodistus vasta ratkaisee. Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström

– Me teemme laadukkaan kehätien, jonka vieressä naapurit voivat asua. Ei näissä voi tulla isoja epäonnistumisia. Hanke on vietävä maaliin, vastaa Wikström.

Wikström vakuuttaa, ettei raskas vastuu 275 miljoonan euron hankkeesta nakerra yöunta.

– Ei näitä töitä pysty tekemään, jos ne tulevat uniin. Jokainen päivä on juuri niin hyvä kuin edellisen yön unet.

Yhteishenki kunnossa

Nukkumista helpottaa, että ison urakan vastuuhenkilöiden yhteishenki on kunnossa. Niin sen täytyy ollakin, jotta noin 450 ihmisen päivittäiselle työnteolle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset.

Wikström myöntää, että erimielisyyksiä toki tulee. Joskus hermostutaan ja asiat saattavat henkilöityä.

– Näihin projekteihin valikoituu ihmisiä, jotka pystyvät sanomaan, mikä heitä harmittaa.

Projektipäällikkö Janne Wikström on 275 miljoonan euron projektissa paljon haltijana. Urakka menee hänen mukaansa eteenpäin hyvällä yhteishengellä. Kuva: Mirja Hussain

Toistaiseksi on kuitenkin aina kyetty siihen, että näkemyserot ovat viimeistään seuraavana päivänä haudattu. Sen jälkeen jatketaan yksissä tuumin, mitä on sovittu.

Wikström katsoo hyötyneensä nykyisessä tehtävässään maanrakennusyrittäjän taustastaan. Tienteon arkea ymmärtää paremmin, kun on itsekin ollut kaivinkoneen puikoissa.

Arvosana vasta myöhemmin

Wikström ei halua antaa itselleen arvosanaa siitä, kuinka hyvin hän on tähän asti hoitanut oman osuutensa. Hän huomauttaa, että hanke on kesken.

– Tämä on vähän kuin peruskoulussa. Päättötodistus vasta ratkaisee.

Jos aikataulussa pysymistä pidetään kehätieurakan onnistumisen mittarina, on yksi kova koitos vielä edessä. Liipolan ja Patomäen maantietunneleiden turvallisuusjärjestelmän rakentaminen ratkaisee paljon, milloin tie valmistuu.

Tunnelin pitää olla sellainen, että savunpoisto toimii, ihmiset pääsevät nopeasti ulos ja pelastuslaitos pääsee nopeasti sisään.

– Tarvitaan laajoja testauksia ennen kuin viranomainen antaa käyttöönottoluvan, huomauttaa projektipäällikkö Janne Wikström.

Tunneli onnistui

Liipolan tunneli on yksi niistä kohteista, joissa kehätien tekijät ovat ainakin tähän asti onnistuneet. Kilometrin mittaista maantietunnelia päästiin tutkimustunneleiden avulla puhkomaan kallion sisällä kumpaankin suuntaan, mikä on paljon nopeampaa kuin louhia tunnelia yhdestä suunnasta.

Wikström on tyytyväinen siihenkin, että louheen poiskuljetusta varten onnistuttiin rakentamaan toimivat työmaatiet. Ne pitivät massiivisen rekkarallin pois katuverkolta.

– Sillä on ollut haittojen minimoinnin kannalta valtava merkitys.

Tunnelin työmaalla räjäytetään vielä ensi kesänä 4–5 kertaa. Niiden ääni- ja tärinävaikutus jää Wikströmin mukaan kuitenkin pieneksi.

Onnistumisista Janne Wikström mainitsee erikseen myös Launeen eritasoliittymän nostamisen kaksi metriä suunniteltua ylemmäs. Se oli hänen mukaansa hyvä päätös pohjavesien kannalta.

Suosio ylitti odotukset

Lahden eteläinen kehätie osoittautui vetonaulaksi, kun kiinnostunutta yleisöä kierrätettiin elokuun lopulla tiehankkeen Lahden puoleisilla työmailla. Tapahtuman järjestäjät odottivat paikalle noin 500 henkeä, mutta kiertoajeluille tuli päivän aikana lopulta noin 700 osallistujaa.

Kiinnostus näkyy myös runsaana yleisöpalautteena, jota projektijohdolle on tullut.

– Kun naapureina on tuhansia ihmisiä, on kyettävä vastaamaan kaikkiin palautteisiin. Paljon on pystytty parantamaan omaa tekemistä ihmisten toiveiden mukaisesti, sanoo Janne Wikström.

Janne Wikströmin mukaan kehätieprojektin henkilökunta on onnistunut vastaamaan yleisöpalautteisiin, vaikka niitä on tullut runsaasti. Palautteiden perusteella on myös joiltakin osin muutettu työmaan toimintatapoja. Kuva: Mirja Hussain

Yhteyttä ottaneille kansalaisille on Wikströmin mukaan kyetty vastaamaan "kohtuunopeasti".

– Se on asia, josta on tullut meille paljon kiitosta.

Plussapuolelle menee Wikströmin mukaan niin ikään, että kehätieurakan työntekijät ovat välttyneet pahoilta tapaturmilta. Muutamasta työtapaturmasta on seurannut sairauslomia, mutta kyseiset henkilöt ovat kuntoutuneet takaisin samoihin töihin, joissa he olivatkin.

Yön hiljaisuudessa

Kun 13 kilometrin pätkä tuliterää valtatietä aikanaan avataan liikenteelle, paikalle ei kutsuta isokenkäisiä leikkaamaan nauhaa poikki. Tie avataan Janne Wikströmin mukaan jonain yönä kello 2–3, jolloin liikennettä on vähän.

– Varmaan tietä juhlistetaankin sitten, kun liikenne kulkee uudella linjalla.

Sen jälkeen sanotaan viimeistelytöitä lukuun ottamatta hyvästit urakalle, jonka parissa projektipäällikkö Wikström on työskennellyt vuodesta 2014. Hän ei toistaiseksi uhraa ajatusta sille, mitä sen jälkeen tapahtuu. Selvää on kuitenkin, että kesken kaiken ei lähdetä muihin töihin.

– Nämä projektit vaativat sitoutumista. Ei voi hypätä seuraavaan, jos jossain näyttää olevan jotain parempaa.

Loivasti ylös, loivasti alas

Kehätiehanke ajetaan alas yhtä loivasti kuin se aloitettiinkin. Alussa Wikströmin kuukausityöajasta pari päivää meni päijäthämäläisen jättiurakan suunnitteluun. Lopussa työmäärä on jälleen jokseenkin sama.

Eteläisellä kehätiellä tehdään viimeistelytöitä vuonna 2021, ja viimeinen päällystekerros tulee tielle vuonna 2023. Urakan takuuaika päättyy vuonna 2026.

Urakan loppukatselmuksen yhteydessä selvitetään, ovatko louhintatöistä johtuneet räjäytykset aiheuttaneet vahinkoa lähistön rakennuksille. Wikströmin mukaan räjäytystöistä huolehtineella urakoitsijalla on asiassa ankara vastuu. Se tarkoittaa, että räjäyttäjän on todistettava olevansa syytön rakennusvaurioihin.

Vuorella on rauhallista

Maastopyöräily ja kiipeily ovat projektipäällikkö Janne Wikströmin henkireikiä silloin, kun on aika päästä työasioista kunnolla irti. Hän muistuttaa, että vuorelle ei tule eikä sieltä lähde yhtään puhelua tai muuta viestiä.

Eikö ison urakan pomo voisi vapaa-ajan hankkeenaan toteuttaa vaikka Mount Everestin valloituksen?

– Ne ovat työssäkäyvän kannalta hankalia kohteita, koska ne vaativat niin suuren aikaikkunan, sanoo Wikström.

Urakehitys

Yrittäjä lähti valtion leipiin

Janne Antero Wikström on syntynyt vuonna 1979.

Ylioppilas Hyrylän lukiosta 1998.

Rakennusinsinööri Helsingin ammattikorkeakoulusta 2008.

Perusti maanrakennusalan yrityksen 1995.

Siirtyi valtion tiehallinnon palvelukseen 2009.

Eteläisen kehätiehankkeen täysiaikainen projektipäällikkö vuodesta 2016.

Vaimo ja kolme lasta.

Reservin vänrikki.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi