Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Läksyistä tuli peikko joka neljännelle peruskoululaiselle Lahden seudulla

Tämänvuotinen kouluterveyskysely antoi huolestuttavia tuloksia. Läksyjen teko tuottaa monille oppilaille suuria vaikeuksia ja opiskelun perusedellytykset ovat muutenkin puutteelliset. Vaikeudet eivät rajoitu peruskouluun.

Lahden Kukkasen koulun yläkoululaiset Aada Jaakkola, Vilja Keisanen ja Nico Ahonen kertovat läksyihin käytettävän ajan riippuvan paljon siitä, mistä oppiaineista on kysymys. Kuva: Sami Kuusivirta

Koulunkäynti on haastavaa monille Päijät-Hämeen peruskoululaisille. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljäs peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista on vaikeuksissa läksyjen kanssa.

Tulos on hieman parempi kuin kahden vuoden takaisessa kouluterveyskyselyssä. Tällä hetkellä tilanne Päijät-Hämeessä on kyselytulosten perusteella kuitenkin edelleen heikompi kuin koko maassa keskimäärin.

Peruskoulun kahden ylimmän luokan päijäthämäläisillä oppilailla on niin ikään keskimääräistä enemmän ongelmia kirjoittamista, lukemista ja etenkin laskemista vaativissa tehtävissä. Samoin kokeisiin valmistautuminen takkuaa maakunnan yläkoulunuorisolla enemmän kuin heidän ikätovereillaan koko maassa.

Tulokset vaihtelevat

Kunnittaiset tulokset tietysti vaihtelevat. Esimerkiksi Orimattilassa kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista yli 27 prosenttia on kyselyssä kertonut läksyjen teon tuottavan vaikeuksia. Prosenttiluku on maakunnan toiseksi huonoin.

Orimattilan Jokivarren koulun perusopetuksen rehtori Antti Ketonen pitää kyselyssä saatua tietoa oikeaan osuneena. Kotitehtävien teon ongelmien takana on monia erilaisia syitä.

– Ei oikein viitsitä, ei oikein jakseta, ei oikein muisteta eikä oikein osata. Kaikki ne kun lasketaan yhteen, niin kyllä tuo runsas neljäsosa kuulostaa minusta ihan uskottavalta.

Lahden Kukkasen koulun kahdeksasluokkalainen Aada Jaakkola haluaa jättää aikaa myös ystävien kanssa olemiseen. Yhdeksäsluokkalainen Nico Ahonen on valmis käyttämään paljonkin aikaa kotitehtäviin, jos siihen on tarvetta. Kuva: Sami Kuusivirta

Kaikesta ei tiedetä

Ketonen muistuttaa, etteivät kaikki läksyongelmat tule opettajien tietoon. Oppilas saattaa kotona saada vanhemmiltaan tai sisaruksiltaan apua kotitehtäviinsä, jolloin hän vaikeuksistaan huolimatta pärjää koulun oppitunneilla aivan hyvin.

Opettajan antamat tehtävät ovat Ketosen mukaan yleensä jo opittujen asioiden kertaamista. Joku saattaa kuitenkin käyttää yhteen tehtävään tunnin, josta toinen selviytyy vartissa.

Sysmän 8.–9.-luokkalaisilla on suhteellisesti eniten läksyjentekovaikeuksia omassa ikäluokassaan koko maakunnassa. Tämä ongelma koettelee kyselyn mukaan heistä noin joka kolmatta. Kyselyyn osallistuneiden oppilaiden määrä oli Sysmässä kuitenkin pieni, mikä vaikuttaa voimakkaasti lukujen vertailtavuuteen.

Kun vaan laiskottaa

Lahtelaisista peruskoulun kahden ylimmän luokan oppilaista 22,3 prosenttia vastasi Kouluterveyskyselyn mukaan olevansa ahtaalla kotitehtävien kanssa. Lahden tulos on maakunnan toiseksi paras. Vain Heinolassa päästiin niukasti parempaan lukuun.

Lahden Launeen peruskoulun rehtori Esko Taipale arvioi, että läksyjen laiminlyönti on vuosien mittaan jonkin verran yleistynyt. Tekemättä jääneet työt voivat johtua tiedon ja osaamisen puutteesta tai heikosta motiivista.

– Molempia syitä on, mutta monesti kyse on välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta, arvioi Taipale.

Jokivarren koulussa oppilaita varten on järjestetty Oppimesta, joka on auki useimpina viikon arkipäivinä kahden tunnin ajan. Paikalla on opettaja sekä koulunkäyntiavustaja, joiden johdolla tehdään läksyt ja valmistaudutaan kokeisiin.

Oppimestaan mennään rehtori Antti Ketosen mukaan vapaaehtoisesti tai käskettynä.

– Oppilaan kanssa voidaan sopia, että Oppimestaan meno on osa hänen kouluviikkoaan.

Painetta ajan kanssa

Joskus on painetta läksyjen vaatiman ajan kanssa, myöntävät Lahden Nastolassa sijaitsevan Kukkasen koulun oppilaat Aada Jaakkola 8A-luokalta, Nico Ahonen 9E-luokalta ja Vilja Keisala 8F-luokalta.

Jaakkola haluaa jättää aikaa kavereilleen. Keisala puolestaan harrastaa tanssia, johon hän lähtee suoraan koulusta ja tulee vasta illalla kotiin.

– Illalla ei usein enää jaksa tehdä läksyjä.

Ahonen tuntee tulevaisuuden taakan hartioillaan. Jatko-opintoja varten on luettava riittävästi, ja opetus on vaativaa. Tärkeimpiin asioihin hän uhraa tarvittaessa aikaa runsaasti.

– Pyrin tekemään läksyt alle tunnissa, mutta joskus voin käyttää kemian diaesitykseen kolme tuntia.

Aada Jaakkola käyttää läksyihin noin tunnin ja Vilja Keisala yrittää selviytyä tehtävistään viimeistään tunnissa. Läksyparkki antaa apuaan kohtitehtävien teossa ja kyseinen palvelu on järjestetty sen vuoksi, että sitä myös käytetään.

– Jos ei harrastusten takia mene sinne, niin se voi vaikuttaa käytösnumeroon, arvioi Jaakkola.

Jos luokalle on tulossa koe, kerrataan kokeeseen opiskeltavaa aineistoa opettajan johdolla. Oppilaat voidaan Nico Ahosen mukaan järjestää istumaan niin, että pitemmälle ehtineet voivat auttaa vieressään olevaa koulutoveria, joka on avun tarpeessa.

Lahden Kukkasen koulun yhdeksäsluokkalainen Nico Ahonen sanoo, että kotitehtävien määrä peruskoulun yläluokilla ei ole niin suuri kuin usein luullaan. Aada Jaakkola (vas.) ja Vilja Keisanen käyttävät läksyihinsä noin tunnin päivässä. Kuva: Sami Kuusivirta

Sama riesa muuallakin

Vaikeudet läksyjen kanssa eivät rajoitu peruskoulun yläluokille. Kouluterveyskysely osoitti myös, että Päijät-Hämeen lukioiden ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista yli kolmanneksella on vaikeuksia läksyjen kanssa. Tulos jää selvästi maan keskiarvon huonommalle puolelle.

Ammattiopiskelijoilla menee paremmin. Heistä kyselyn mukaan noin joka neljäs on läksyahdingossa. Prosenttiluku jää hiukan korkeammaksi kuin peruskoulun kahden ylimmän luokan oppilailla.

Vaikeasta tai kohtalaisesta ahdistuksesta kärsiviä opiskelijoita on Päijät-Hämeen lukioiden ensimmäisellä ja toisella luokalla selvästi enemmän kuin ammattikoulutuksen puolella. Peruskoululaisillakin ahdistusongelma on pienempi kuin lukiolaisilla.

Mielenterveyden järkkyminen voi oppilaalla näkyä muun muassa läksyjen teon vaikeutena. Launeen peruskoulun rehtori Esko Taipale sanoo, että mielenterveyden haasteet eivät silti aina merkitse ongelmia läksyjen teossa.

– Ne, jotka eivät pysty tulemaan kouluun, pystyvät silti kotona tekemään joitain tehtäviä. He tulevat välillä kouluun näyttämään, mitä he ovat tehneet ja saavat lisää tehtäviä.

Yhteishengestä saa vauhtia

Kouluympäristö voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon läksyjen tekoon saa apua koulussa. Sopivat tilat tehtävien tekemistä varten ja oppilaiden hyvä yhteishenki kantavat pitkälle.

– Jos oppilaat on hyvin ryhmäytetty, heillä on matala kynnys tehdä tehtäviä yhdessä. Silloin myös hyväksytään, etteivät kaikki suoriudu tehtävistään samalla tavalla, huomauttaa opetusneuvos Riia Palmqvist Opetushallituksesta.

Koulukyselyn tuottamisen tulosten aluekohtaisiin eroihin voi olla useita syitä. Paikalliset opetussuunnitelmat poikkeavat joiltakin osin toisistaan, ja kouluissa voidaan painottaa tehtäviä eri tavoin. Digitaalisten välineiden käyttö voi Palmqvistin mukaan tuottaa ongelmia osalle oppilaista, mikä edelleen vaikuttaa läksyistä suoriutumiseen.

Koulumaailmasta kuuluu silti hyviäkin uutisia. Palmqvist viittaa Helsingin yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan peruskoulun päättövaiheeseen ehtineillä nuorilla osaamisen lasku on pysähtynyt.

Tuore Kouluterveyskysely osoitti myös sen, että Päijät-Hämeessä lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat, peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen vuoden opiskelijat sekä ammattitutkinnon opiskelijat ovat kaikesta huolimatta entistä tyytyväisempiä elämäänsä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi