Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Moni ei tule pienellä palkallaan toimeen: Postissa työskentelevä neljän lapsen yksinhuoltajaäiti Krista pärjää toistaiseksi laputusten ja tarjousten ansiosta

Krista on laskenut kuuluvansa köyhimpiin suomalaisiin. Rahasta puhuminen ei ole hänelle ongelma, kun rahaa ei ole ikinä ollut.

Krista pelkeää, että palkanalennus veisi monet postilaiset toimeentulotukiluukulle. Erityisen huolissaan hän on monista perheistä, joiden molemmat vanemmat työskentelevät Postissa. Kuva: Sami Lettojärvi

Krista kertoo laskeneensa, että kuuluu lähes köyhimpiin suomalaisiin.

– Silti tiedän monia, joilla on vielä vähemmän rahaa.

Hän on köyhä, mutta käy töissä. Itse asiassa hän on ollut töissä viimeiset 30 vuotta. Kristan työnantaja on Posti. Sinne 48-vuotias Krista päätyi perinteisen postilaisen reittiä – sattumalta.

– Olin hautausmaalla töissä. Ajoin kerran Postin ohi ja menin käymään. Se oli perjantai ja sanottiin, että voin tulla, jos maanantaina pääsen. Kesätöihin menin.

Krista on neljän lapsen yksinhuoltajaäiti. Tällä hetkellä lapsista vielä kaksi asuu kotona. Krista esiintyy tässä jutussa etunimellään lasten suojelemiseksi.

– Ei minulle sinänsä ole ongelma puhua rahasta, kun ei sitä ole ikinä ollut. Kyllä tutut tietävät, että olen aina sinnitellyt pienellä.

Krista on jo jonkin aikaa tehnyt kuusituntista päivää. Hoitovapaalta paluun jälkeen kahdeksantuntisia päiviä ei enää ole ollut tarjolla.

– Heti hoitovapaan jälkeen lyhyemmät päivät olivat ihan mieluisia neljän lapsen yksinhuoltajana, mutta nyt haluaisin tehdä kahdeksantuntisia päiviä. Välillä saankin niitä tehdä ja silloin täytyy säästää rahaa.

Köyhyys ei helpota

Useampi kuin joka kymmenes suomalainen kotitalous on suhteellisesti köyhä. Näiden kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta.

Köyhyyttä kuitenkin voidaan mitata myös muilla mittareilla. Niin sanottu minimibudjettiköyhyys kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitaloudessa, jossa tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus.

Tällaisissa köyhissä kotitalouksissa elää noin seitsemän prosenttia suomalaisista. Köyhyystilastot laahaavat muutaman vuoden perässä, mutta mitään suuria muutoksia köyhien määrässä ei arvioida tapahtuneen, sanoo asiantuntija Susanna Mukkila Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL).

– Edellisen hallituskauden aikana toimeentulotuen tarve kasvoi ja lainsäädännön vaikutukset olivat hieman köyhyyttä lisääviä. Nykyisen hallituksen tekemät päätökset ovat oikeansuuntaisia köyhyyden vähentämiseksi, vaikka suuruudeltaan melko pieniä.

Mukkilan mukaan ongelma on, ettei perusturva edelleenkään riitä kattamaan kohtuullisen minimin viitebudjetin menoja.

Kuva: Timo Filpus

Palkanalennus veisi hakemaan tukia

Toimeentulo-ongelmat voivat koskettaa myös työssäkäyviä. Palvelualojen ammattiliiton PAMin teettämän selvityksen mukaan yhteiskunta käytti vuonna 2017 noin 500 miljoonaa euroa liian pienistä palkkatuloista johtuviin tulonsiirtoihin.

Jos Postin suunnittelemat palkanalennukset toteutuvat, jäisi pakettipuolella työskentelevälle Kristalle käteen kuukaudessa kenties vain alle tuhat euroa. Tällä hetkellä hänen nettopalkkansa on noin 1 500 euroa.

– Ei sillä rahalla elä. Nyt raha riittää, kun on aina tottunut elämään vähällä Palkan päälle tulee elatusapu yhdestä lapsesta ja lapsilisä toisesta.

Krista ja moni muu postilainen voisi päätyä toimeentulotuen asiakkaaksi, kun entistä pienemmällä palkalla ei pystyisi enää sinnittelemään. Kristaa tilanne ärsyttää.

– Se olisi rahansiirtoa paikasta toiseen. Meille maksettaisiin niin vähän palkkaa, ettei sillä elä. Sitten tarvitaan asumistukea tai jonain muuta tukena. Älytöntä verrattuna siihen, että eläisit omalla työlläsi ansaitsemallasi palkalla.

Laputettuja ruokia ja vaatteet tarjouksesta

Erityisen yleistä minimibudjettiköyhyys on työelämän ulkopuolella olevien eli työttömien ja opiskelijoiden keskuudessa. Työttömistä useampi kuin joka kolmas ja opiskelijoista joka neljäs elää taloudessa, jonka tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.

Eläkeläisten ja työllisten keskuudessa minimibudjettiköyhyys on selvästi harvinaisempaa. Työssäkäyvistä talouksista suurin köyhyysriski on yksinhuoltajilla – kuten Kristalla.

Minimibudjetin mukaan kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajataloudelle pitäisi Lahden kokoisessa kaupungissa jäädä kuussa käteen yli 2 400 euroa, jotta raha riittäisi kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. Summa hymähdyttää.

– Ei läheskään jää käteen tuota. on pakko pärjätä vähemmällä. Ostan hirveästi laputettuja ruokia ja vaatteet aina tarjouksesta tai sitten kirppareilta. Myyn itsekin kirppareilla että saa vähän lisärahaa. Tingin etenkin omista vaatemenoista, viimeksi lasten menoista.

Viitebudjetin laatiminen vihastutti

Kattavien hyödykeluetteloiden perusteella laaditun viitebudjettiin tavoitteena on selvittää, millaisella kulutustasolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Viitebudjetti koottiin Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johdolla, mutta viitebudjetin laadintaan osallistui erilaisia kuluttajia eri puolilta maata.

Viitebudjettien julkaiseminen herätti viime vuoden lopulla paljon tunteita. Osa ihmisistä loukkaantui otsikoista, joiden mukaan "vihdoin oli selvitetty, paljonko eläminen maksaa".

– Se menee niin lähelle ihmisten arkielämää, kun puhutaan rahasta ja sen riittävyydestä. Tavallisin palaute oli, että eläminen maksaa viitebudjetissa liikaa ja paljon halvemmallakin pystyy elämään tai toisinpäin, ettei esimerkkilaskelma riitä mihinkään. Laskelmassa ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi tarjoushintoja ja kirpputoriostoksia, joiden avulla saa liikkumavaraa talouteen, sanoo projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Meneekö asunto pakkomyyntiin?

Viitebudjeteissa kustannukset oman auton käytöstä oli laskettu vain lapsiperheille. Todellisuudessa etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella oma auto on arjen välttämättömyys monessa kotitaloudessa tuloista riippumatta. Lehtinen myöntää asian ongelmallisuuden.

– Auton keskimääräisten kustannuksen laskeminen on kuitenkin erittäin hankalaa, minkä hintainen ja ikäinen auton pitäisi olla, entä mitkä ovat ajokilometrit.

Sama tilanne koskee asuntoja. Yli 60 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnoissa, mutta viitebudjetissa asumismuoto on vuokra-asuminen.

– Erityisesti asuntolainamenojen laskeminen on vaativaa. Asumismenot ja liikkuminen on viitebudjetissa laskettu erikseen, jotta jokainen voi sijoittaa kohdalle omat kulunsa.

Eri kotitaloustyyppien viitebudjetit ovat keskimäärin varsin kaukana suomalaistenkotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta. Vuoden 2016 Kulutustutkimuksen perusteella vain aivan pienituloisimpien kulutus muistuttaa viitebudjettien kulutusrakennetta.

– Yksinhuoltajatalouksien osalta viitebudjetit olivat lähempänä kulutustutkimuksen lukuja. Yksinhuoltajatalouksissa tingitään kovasti ruuasta ja aikuisten vaatteista. Lasten menoista pyritään säästämään viimeksi.

Lue myös: Hollolalaisen Niemiojan perheen menot kasvavat 120 euroa vuodessa: "Kyllä lisäkulut tuntuvat" – Näin budjettipäätökset vaikuttavat arkeen
 

Krista on pärjännyt pienellä palkalla toistaiseksi. Vaikka rahat saadaan riittämään, näkyy niukkuus arjessa. lasten harrastusten pitää olla halpoja, arjessa välttämätön auto vie osansa. Suurin menoerä on asuminen, ja tulevaisuus huolettaa.

– Asun omistusasunnossa, enkä saa asumistukia. Jos palkka pienenee, on asunto varmaan pakko myydä väkisin tappiolla ja mennä vuokralle. Sitten saa tukia.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi