Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tarja Halonen Lahdessa: "Laman virheistä pitäisi oppia se, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvista leikkauksista tulee pitkäaikaista haittaa"

Lastentarhanopettajapäivillä Sibeliustalossa nousi esiin myös esimerkiksi huoli taidekasvatuksen aiempaa heikommasta asemasta varhaiskasvatuksessa.

Presidentti Halonen muisteli lauantaisessa puheessaan muun muassa aikaansa sosiaali- ja terveysministerinä 1980- ja 1990-luvun taitteessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Lauantaina valtakunnallisilla Lastentarhanopettajapäivillä Lahdessa vieraillut presidentti Tarja Halonen kokee, että hallitus on ottanut oikeita askeleita varhaiskasvatusta ja koulutusta koskevissa suunnitelmissaan. Antti Rinteen (sd.) hallitus linjasi tämänviikkoisessa budjettiriihessä, että varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Peruskouluun satsataan lisäksi 180 miljoonaa euroa.

– Yhteiskunnallisena toimijana olen sitä mieltä, että siellä on monta hyvää asiaa. Opposition maalaama peikko siitä, että miten nämä toteutetaan jos taloustilanne heikkenee, voi olla kuitenkin todellinen, Halonen muotoilee.

Presidentti on hyvillään siitä, että hallitus palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ensi elokuusta alkaen. Silloin vanhempien työ tai työttömyys ei enää vaikuta lapsen oikeuteen päästä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen piiriin. Myös koulutusleikkausten tie on Halosen mielestä kuljettu loppuun.

– Mielestäni sekä 1990-luvun alun että viimeksi ohitetun laman virheistä pitäisi oppia se, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvista leikkauksista tulee pitkäaikaista haittaa. Ymmärrän, että pitää olla tarkka taloudessa. Kansanviisaus kuitenkin sanoo, että tyhmä säästäminen on kallista, hän sanoo.

Tarja Halosen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien leikkausten tie on kuljettu loppuun. Vieressä lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen. Kuva: Sami Lettojärvi

Varhaiskasvatukseen osallistuminen verrattain vähäistä

Suomalaisten osallistuminen varhaiskasvatukseen on yhä kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Se on Halosesta sääli, sillä hän pitää täkäläistä asiantuntemusta maailman mittakaavassa korkealaatuisena. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on yksi uuden hallituksen tavoitteista.

Halosen mukaan varhaiskasvatus auttaa tasoittamaan koulutielle valmistautuvien lasten välisiä eroja oppimisvalmiuksissa.

– Oppimisvaikeudet tulevat varhaiskasvatuksessa esiin. Kun opiskelu ei ole vielä niin suorituskeskeistä, vaikeuksiin ehditään kiinnittää huomiota, hän sanoo. Halosen mukaan monet suomalaiset ovat perinteisesti karsastaneet varhaiskasvatusta ja mieltäneet sen lapsuuden ennenaikaiseksi päättymiseksi.

– Suomalainen koulujärjestelmä on siitä hyvä, että se antaa aikaa myös leikkiin. Leikki on tärkeää, sillä se on vapaata luovuutta, joka vahvistaa kykyä ratkaista ongelmia, hän sanoo.

– Pisa-tutkimuksissa on todettu, että lapsemme ja nuoremme ovat erityisen hyviä ongelmien ratkaisemisessa. Kyllä me suomalaiset luovia olemme ja hyvällä tavalla kreisejä.

Lahtelaisartistit Brädi ja Konsta Hietanen esiintyivät Lastentarhanopettajapäivillä Lahdessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Taidekasvatuksen aimpaa heikompi asema huoletti

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen toi esiin huolen siitä, että varhaiskasvatuksen pedagogiikassa taidekasvatuksen asema on aiempaa heikompi. Halosen mukaan peruskoulussa on jo trendinä panostaa matemaattisiin aineisiin enenevissä määrin. Halonen toivoo päiväkotien pitävän kiinni myös taideaineista.

– Taideaineet aktivoivat molempia aivopuoliskoja, tunnetta ja järkeä.

Janne Nieminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi