Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Antti Rinne ei lupaa Päijät-Hämeelle lisää EU:n aluekehitysrahoja: "Jakosuhteita ei sen kummemmin muutella"

Tulevaan itäratalinjaukseen pääministeri Rinne toivoo maakuntia tyydyttävää kompromissia. "Olisin paljon tyytyväisempi, jos valtio ja maakunnat voisivat viedä asioita yhdessä kumppaneina eteenpäin."

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus haluaa varmistaa, että Suomessa on kolmen suuren kasvukeskuksen lisäksi muitakin kasvavia keskuksia. "Näen Lahden ja sen kaupunkiseudun selkeästi yhtenä keskeisenä kasvukeskuksena eteläisessä Suomessa", Rinne sanoo. Kuva: Juha Peurala

Pääministeri Antti Rinteellä (sd.) ei ole Päijät-Hämeelle tai etelän ja lännen muillekaan maakunnille kovin valoisaa kerrottavaa. EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteita ei ole pääministerin mukaan syytä muuttaa.

Etelän ja lännen 11 maakuntaa ovat vaatineet EU:n aluekehitysrahojen uusjakoa tulevalle ohjelmakaudelle 2021–2027 siten, että idän ja pohjoisen maakuntien saama osuus pienenisi nykyisestä.

EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahojen määrä koko Suomeen on ollut noin 1,5 miljardia euroa. Tästä summasta noin 700 miljoonaa euroa on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen harvan asutuksen perusteella.

Lopusta, noin 800 miljoonasta eurosta on kehkeytynyt lihava riita. Kuluvalla ohjelmakaudella tästä, noin 800 miljoonan potista 70 prosenttia on mennyt itään ja pohjoiseen.

– Vastaukseni on kovin selvä. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että näitä jakosuhteita ei sen kummemmin muutella, pääministeri sanoo.

Rinteen mukaan pieniä viilauksia voidaan tehdä, mutta merkittäviin muutoksiin ei ole tarvetta.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) on toivonut aiemmin, että maakunnat löytäisivät sovun aluekehitysrahoista keskenään, kuten ovat aiemmin löytäneet. Alustavien tietojen mukaan Suomi on saamassa aiempaa isomman summan aluekehitysrahoja tulevalle ohjelmakaudelle.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen on esittänyt, että 800 miljoonan euron potti jaettaisiin asukaslukujen mukaisessa suhteessa hyvittämällä tiettyjä alueita bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen perusteella.

Päijät-Häme tavoittelee osuudekseen 45 euroa asukasta kohden vuodessa, kun se päättyvällä ohjelmakaudella on ollut 18 euroa.

Rinne Itäradasta: "Olisiko mahdollista löytää kaikkia hyödyttävä ratkaisu?"

Toinen Päijät-Hämeessä viime aikoina puhuttanut edunvalvonta-aihe on kaavaillut isot ratahankkeet. Päijät-Hämeessä jotkut ovat vuodattaneet jo kylmää hikeä pohtiessaan itään suuntatuvan raideyhteyden linjausta.

Osa itäisen Suomen maakunnista lobbaa voimakkaasti Porvoo–Kouvola -oikorataa, joka käytännössä jättäisi Lahden ja Päijät-Hämeen pussiin nopeiden kaukojunien osalta.

Moni päijäthämäläinen vaikuttaja pitää järjettömänä ajatusta, että vain runsaat kymmenen vuotta käytössä ollut Kerava–Lahti-oikorata jätettäisiin ”vain Z-junille.”

Pöydällä on myös itäisen rantaradan vaihtoehto, joka kulkisi Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisten nopean yhteyden linjauksista. Eri vaihtoehtojen kustannushyötysuhteiden selvitystyö on arvioitu valmistuvan keväällä 2020.

Rinne huomauttaa, ettei yksikään kolmesta nopeasta raideyhteydestä etene täysimittaiseen rakennusvaiheeseen kuluvalla hallituskaudella. Kuva: Juha Peurala

Itäradan osalta Rinne haluaa heittää palloa maakunnille, jotta kaikkia tyydyttävä ratkaisu voitaisiin löytää.

– Idän suunta on kovin hankala. Maakuntaliitoilla ei ole yhteistä näkemystä siitä, mikä oikea linjaus olisi. Siitä kannattaisi maakunnissa yhdessä vääntää, jotta löytyisi se oikea suunta. Olisiko mahdollista löytää kaikkia hyödyttävä ja tyydyttävä ratkaisu? Valtio selvittää nyt omalta osaltaan, miten pitäisi edetä. Minä olisin paljon tyytyväisempi, jos valtio ja maakunnat voisivat viedä asioita yhdessä kumppaneina eteenpäin.

Rinne huomauttaa, ettei yksikään kolmesta nopeasta raideyhteydestä (Turun tunnin juna, Suomi-rata, Itärata) etene täysimittaiseen rakennusvaiheeseen kuluvalla hallituskaudella.

– On ollut alusta asti selvää, että selvityksissä ja suunnittelussa kestää kauan.

Lahdella momentum

Lahdesta tulee Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Kaupunki on ottanut isoja harppauksia kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Lahden kunnianhimon taso näyttää olevan vielä Rinteen ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ”maailman kunnianhimoisimmaksi” kutsuttua hallitusohjelmaakin korkeammalla.

Rinteen mukaan Lahden ja koko kaupunkiseudun kannattaa hyödyntää käsillä oleva momentum. Korkean työttömyyden kaupunki ja näivettymisvaarassa oleva maakunta voisivat saada vihreästä teknologiasta ja kiertotaloudesta uutta nostetta.

– Lahdessa on paljon rakenteellisia ongelmia työllisyydessä, koska kaupungista on hävinnyt valtavasti perinteisiä teollisuustyöpaikkoja vuosikymmenten saatossa. Lahdella on kaikki elementit lähteä kehittämään kiertotalouden ja puhtaan teknologian ympärille uutta kestävää kasvua.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoo, että Lahdella on "kaikki elementit lähteä kehittämään kestävää kasvua". Kuva: Juha Peurala

Rinne huolissaan ennusteista

Uutta kasvua tarvitaan Päijät-Hämeen ohella muillakin taantuvilla tai taantumisvaarassa olevilla alueilla.

Rinne sanoo olevansa huolissaan ennusteista, joiden mukaan Suomessa on tulevaisuudessa vain kolme kasvavaa seutua: Helsingin, Turun ja Tampereen seudut.

Rinteen hallitus aikoo tehdä toimia, jotta kehitys ei ole muiden alueiden osalta niin synkkää kuin ennusteet osoittavat.

Esimerkkinä hän mainitsee maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset eli MAL-sopimukset, joita on tarkoitus solmia alkaneella kaudella aiempaa useamman kaupunkiseudun – myös Lahden seudun – kanssa.

– Näen Lahden ja sen kaupunkiseudun selkeästi yhtenä keskeisenä kasvukeskuksena eteläisessä Suomessa.

Idän suunta on kovin hankala. Maakuntaliitoilla ei ole yhteistä näkemystä. Pääministeri Antti Rinne (sd.)

– Mielestäni Lahdella on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä sekä luoda elinvoimaa koko maakuntaan. Kaikki elementit ovat jo olemassa ja valtio lupaa olla kumppanina, Rinne sanoo.

Rinne on erityisen huolissaan pienistä, asukasluvun jyrkästä laskusta kärsivistä kunnista, joita on myös Päijät-Hämeessä.

– Ihmisten omistusten arvo on romahtanut jopa miinukselle ja palvelut kaikonneet, kun porukat ovat muuttaneet muualle. Teemme jo nyt selvitystyötä sen suhteen, miten taantuvissa kunnissa asuvien ihmisten asema voitaisiin turvata.

Rinne: Soten kehitystä maakunnissa jatkettava

Vanheneva ja väkiluvultaan kuihtuva Päijät-Häme on yksi niistä maakunnista, joka kaipaa kipeästi valtakunnallisia ratkaisuja soten osalta, vaikka maakunnallinen hyvinvointiyhtymä onkin jo ehditty perustaa.

Soten hallintomalliksi ollaan tarjoilemassa jo viime hallituskaudelta tuttua 18 maakunnan mallia. Uudistus on kuitenkin vielä pahasti kesken.

Lue myös: Euroopan "päijät-hämeet" yhdistävät voimiaan Lahti-johtoisesti
 

Rinne sanoo, ettei maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä kannata ”missään tapauksessa” lopettaa kehittämistä ja jäädä odottamaan valtakunnallista sote-ratkaisua.

– Valtavia harppauksia on jo tapahtunut ympäri maata ja sitä kannattaa jatkaa. Valtio rahoittaa kehitystyötä yli 200 miljoonalla eurolla ensikin vuonna.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi