Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jätteistä tuli Päijät-Hämeen tuoreen jätepomon Johanna Rusasen intohimo jo opiskeluaikana

Päijät-Hämeen Jätehuolto on toimitusjohtaja Johanna Rusaselle viides jätealan työnantaja. Jätteidenkuljetuksesta hän on samalla linjalla kuin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Tuula Honkanen. Nykyinen käytäntö, jossa kiinteistöt kilpailuttavat itse kuljetuksensa, haittaa kehitystä. Tilanne saattaa muuttua uuden jätelain myötä.

Päijät-Hämeen Jätehuollon tuore toimitusjohtaja Johanna Rusanen on tehnyt koko työuransa jätteiden parissa. Kujalan jäteasemalla on hänen toimistohuoneensa, josta on välillä mukava käydä katsomassa, miten jätteitä käsitellään. Kuva: Mirja Hussain

Kun Johanna Rusanen kävi alakoulua Humppilassa, hänestä oli kivaa viedä paperinkeräysnippuja vanhaan latoon kuljetusta odottamaan. Koululaiset osallistuivat paperinkeräykseen ja keräsivät samalla rahaa luokkaretkeen.

Kierrätys ja jätteet sinänsä eivät koulutyttöä erityisesti kiinnostaneet. Hän haaveli biologian opinnoista ja näki itsensä tulevaisuuden geenitutkijana.

Opiskelupaikka löytyi kuitenkin ympäristötieteestä Kuopion yliopistosta.

– Kuopio oli sopivasti myös mahdollisimman kaukana kodista: näin nuorena halusin, Rusanen kertoo.

Opiskeluaikana jätteet imaisivat mukaansa.

– Kiinnostuin jätteistä valtavasti ja sillä tiellä olen yhä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen ala, jossa tapahtuu koko ajan paljon kehitystä. Tässä on myös mahdollisuus säästää ympäristöä ja vaikuttaa ilmastoasioihin.

Laiton kaatopaikka kertoo ongelmista

Kun Rusanen 15 vuotta sitten aloitti työuraansa, suuri osa jätteistä päätyi vielä kaatopaikoille – myös Päijät-Hämeessä.

Nyt Päijät-Hämeen Jätehuolto (PHJ) pystyy hyödyntämään 98 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Kaatopaikalle Kujalan jätekeskukseen jää enää hyvin vähän tavaraa, lähinnä rakentamisessa syntyvää jätettä, esimerkiksi kovettuneita betonisäkkejä, klinkkerilaattoja, asbestia ja eristevillaa.

Kun tilanne on näin hyvä, millaisia haasteita uudella toimitusjohtajalla on?

Paljon ja monenlaisia.

Rusanen aloittaa jätteiden kuljetuksesta, aiheesta, joka on hiertänyt Päijät-Hämeessä vuosien ajan, ja herättänyt välillä runsaasti myös poliittisia intohimoja. Täällä jätteenkuljetuksen kilpailutusta ei ole keskitetty jäteyhtiölle, vaan kiinteistöt sopivat itse kuljetuksista.

Ainoa poikkeus on Kärkölä, joka on siirtynyt kokonaan keskitettyyn kilpailutukseen. Kilpailutuksen ansiosta hinnat laskivat keskimäärin 40 prosenttia, ja jätehuoltoon saatiin mukaan monia kiinteistöjä, joiden jätteitä ei oltu aiemmin käyty keräämässä lainkaan.

– Tällaisia talouksia tosiaan on vielä täälläpäin. Yksi todistus siitä saatiin jälleen viime kesänä, kun Nastolan Uudestakylästä löytyi laiton kaatopaikka, johon oli sohvien ja muiden tavaroiden lisäksi heitetty roskapussejakin.

Kuljetukseen liittyy monia asioita, joita kehittämällä voi säästää ympäristöä ja hyödyntää jätteitä vielä nykyistä enemmän.

Kun kilpailutus keskitetään, jäteyhtiö voi paljon nykyistä enemmän vaikuttaa siihen, että kaikkien talouksien jätehuolto on kunnossa.

– Eivät kuljetusyhtiöt tarkista, ovatko kaikki asukkaat hoitaneet jäteasiansa.

- Tämä taitaa olla vanhaa kassakoneen nauhaa, tuumii Johanna Rusanen energiajätepaalien äärellä. Kuva: Mirja Hussain

Biokaasu- ja sähköautoja

Kun kuljetus on organisoitu keskitetysti, yksi auto hakee roskat yhdeltä alueelta, eikä rekkarallia enää ole. Nyt samalla kadulla voi ajella monen yhtiön autoja jätteitä hakemassa.

– Keskitetty kilpailutus ei tarkoita sitä, että me alkaisimme itse hoitaa kuljetuksia. Siitä ei todellakaan ole kysymys. Jos pääsemme kilpailuttamaan yhtiöt, uskon, että työtä voisi tulla tekemään kymmenkunta yhtiötä. Nyt markkinoilla on vain kuusi yritystä.

Jäteyhtiöt tekevät yleensä 3–5 vuoden sopimuksia kuljetusyhtiöiden kanssa, joskus pidempiäkin. Sopimukset kiinnostavat yrityksiä ja kannustavat myös investoimaan kalustoon.

– Näin saadaan kuljetuksiin uusia, ympäristöystävällisiä jäteautoja. Investointeihin ei ryhdytä, jos ei ole varmuutta pitkistä sopimuksista. Uusi pakkaava jäteauto maksaa noin 300 000 euroa, sähköauto arviolta puoli miljoonaa, Rusanen toteaa.

Monet jäteyhtiöt vaativat jo jätteenkuljetuksen kilpailutuksessa biokaasuautoja. Täällä yksikään kuljetusliike ei ollut ainakaan viime helmikuuhun mennessä hankkinut biokaasuautoa (ESS 15.2.)

Kierrätys lisääntyy tulevaisuudessa

Jos PHJ pääsisi kilpailuttamaan kuljetuksen, se voisi edistää myös materiaalien kierrätystä. Kiinteistöille voitaisiin viedä uusia keräysjärjestelmiä kuten lokeroastioita. Paineita erilliskeräykseen on tulossa myös uudesta, vielä valmistelussa olevasta jätelaista. Esimerkiksi biojätteen keräilyvelvoite todennäköisesti tiukkenee.

– Hyvin todennäköistä on myös, että asumisjätehuollon kuljetusten kilpailutus siirtyy uuden lain myötä jäteyhtiöille. Silloin siitä ei enää tarvitse keskustella paikallisesti.

PHJ on monin tavoin ollut edistyksellinen jäteyhtiö. Johanna Rusanenkin on käynyt Kujalan jätekeskuksessa vierailuilla jo vuosia sitten.

Ei ole järkevää käyttää resursseja ja veronmaksajien varoja oikeusprosesseihin. Toimitusjohtaja Johanna Rusanen

– Meidät erottaa muista tällä hetkellä juuri kuljetusasia, joka haittaa kehittämistä.

Päätökset siitä, että kuljetukset ovat kiinteistöjen vastuulla on tehnyt jätelautakunta. Päätökset on kumottu kolme kertaa: Itä-Suomen hallinto-oikeus vuonna 2016, Hämeenlinnan hallinto-oikeus viime vuonna ja korkein hallinto-oikeus tänä vuonna. Joka kerta päätöksen jälkeen asia on palautunut selvitykseen ja lautakunnan käsittelyyn. Nykyisen lain mukaan kiinteistönhaltijan kilpailuttama järjestelmä on mahdollista vain tietyin edellytyksin.

– Toivoisin, että asiaan saataisiin päätökseen, viimeistään uuden jätelain kautta, eikä yhteiskunnan resursseja ja veroeuroja enää tarvitsisi käyttää oikeusprosesseihin.

Kujalan jäteasema on Rusaselle tuttu paikka jo takavuosilta. Kuva: Mirja Hussain

"Lajittelen omat jätteet ekopisteellä"

Johanna Rusasen työhuone on Kujalan jäteasemalla, pienessä toimistorakennuksessa. Sinne hän autoilee Porvoosta, jossa on perheineen asunut jo vuosia.

– Lahti on mukava kaupunki, mutta en ole aikeissa muuttaa tänne. Olen tottunut työmatkoihin – viimeksi ajelin kuuden vuoden ajan töihin Helsinkiin.

Pian Rusanen autoilee myös PHJ:n jäteasemille, joihin hän ei vielä ole ehtinyt tutustua.

Toimistokengät vaihtuvat rivakasti turvakenkiin, kun ESS ehdottaa kuvausta jäteaseman puolella. Crossfit-voimailijana hän punnertaa itsensä hetkessä ison, nestemäisten jätteiden keräykseen tarkoitetun IBC-kontin päälle kuvattavaksi.

Miten lajittelu sujuu jätepomon kotona?

– Kerään kotona jätteet isoon astiaan ja lajittelen ekopisteellä.

Kuka?

Johanna Rusanen, 41

Syntynyt Tammelassa, käynyt koulut Humppilassa, opiskeli ympäristötiedettä Kuopion yliopistossa, valmistui filosofian maisteriksi 2004.

Aloitti Päijät-Hämeen jätehuollon toimitusjohtajana 19.8. Edellinen toimitusjohtaja Tuula Honkanen siirtyi eläkkeelle.

Työskennellyt aiemmin neljässä eri kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä, viimeksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän käyttöpäällikön ä.

Asuu Porvoossa. Perheeseen kuuluu 11-vuotias tytär.

Harrastaa crossfit-liikuntaa, pitää erityisesti painonnostosta.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi