Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden kaupunginteatterin yhtiöittäminen etenee, mutta lautakunta löysi vielä paljon selvitettävää

Lahdessa on nyt maan suurin kunnallinen teatteri. Teatteria voi tehdä molemmilla malleilla, vakuuttaa teatterinjohtaja.

Lahden kaupunginteatteri esitti Viiru ja Pesonen -näytelmää talvella 2018. Rooleissa olivat Laura Huhtamaa ja Jori Halttunen. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunginteatterin muuttaminen osakeyhtiöksi etenee. Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan keskiviikkoiltana esittää kaupunginhallitukselle yhtiöittämistä, joskin päätökseen liitettiin paljon ehtoja.

Kokouksessa äänestettiin koko ajatuksen hylkäämisestä tai palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Voittanut esitys tuli kuitenkin varapuheenjohtaja Helena Salakalta (kok.). Se sisälsi useita ehtoja yhtiöittämiselle, pitkälti sellaisia, joita Lahden demarit olivat vaatineet.

Niinpä liikunta- ja kulttuurilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että vielä selvitetään yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset, yhtiöittämisen vaikutukset toimintaan ja henkilöstöön sekä perustamiseen liittyvät kustannukset.

Erityishuomiota sai kaupunginteatterin rakennuksen peruskorjaus, joka on suunniteltu vuodelle 2027. Lautakunta oli huolissaan korjauksen vaikutuksista tulevaan toimintaan ja talouteen.

Yhtiöittäminen tapahtuisi perustamalla Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden kaupunginteatteri oy. Tavoitteena on, että teatterin toiminta ja henkilöstö siirtyvät yhtiöön vuoden 2021 alussa.

Notkea mutta irrallinen

Yhtiöittämistä perustellaan sillä, että sillä arvioidaan pystyttävän saavuttamaan parhaat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset teatterin tavoitteiden mukaiselle toiminnalle pidemmällä tähtäyksellä.

Yhtiöittäminen ei poista jatkossakaan tarvetta kaupungin myöntämälle avustukselle. Omalla tulorahoituksella katetaan noin kolmannes menoista, loput on julkista tukea. Valtion avustus on kytketty kaupungin myöntämään tukeen.

Kaupunginteatterin yhtiöittämisestä on keskusteltu Lahdessa vuosien ajan. Jo tehdyssä yhtiöittämisselvityksessä arvioitiin yhtiöittämisen hyödyiksi muun muassa itsenäinen ja notkea toimintamalli. Valtionapukin tulee suoraan teatterille eikä kierrä kaupungin kautta.

Yhtiömuodon uhkina nähtiin muun muassa kaupungin avustuksen epävarmuus ja mahdolliset leikkaukset, ylimitoitetut tuotto-odotukset ja budjettivajaus. Osakeyhtiö toimii irrallaan kaupungin organisaatiosta, jolloin joudutaan vahvistamaan hallintoa sekä hankkimaan lisäosaamista ja omia järjestelmiä, jotka aiheuttavat kustannuksia.

Lautakunta on huolissaan vuodelle 2027 suunnitellun teatterirakennuksen peruskorjauksen vaikutuksista teatterin toimintaan ja talouteen. Kuva: Tiina Hotti

Lahti jäänyt vähemmistöön

Suurin osa Suomen teattereista on jo säätiöitä tai osakeyhtiöitä. Jopa Suomen Kansallisteatteri on osakeyhtiö, jonka omistaa oma säätiö.

Tampereen Teatteri aloitti osakeyhtiönä heti vuonna 1904 ja myös Tampereen Työväen Teatteri toimii yhtiönä.

– Lahden kaupunginteatteri on Suomen suurin kunnallinen teatteri, tietää sen johtaja Ilkka Laasonen.

Turku muuttui yhtiöksi 2012-2104 ja Oulu jo aiemmin. Muut suuret kuntateatterit ovat Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Laasonen vakuuttaa, että teatteria voi tehdä täysillä kummallakin mallilla.

– Ihmiset tekevät teatteria. Suurimmat kulut ovat henkilöstö- ja vuokrakulut. Myös teatteriyhtiöillä ydintehtävä on teatteripalvelut. Yhtiöllä on oma hallitus, mutta kuntamallissa on tietty vakaus.

Laasonen on iloinen, että Lahden keskustelussa on oltu yksimielisiä siitä, että teatterin tulevaisuus on turvattava.

Orkesteriakin mietittiin

Lahden kaupunkikonsernilla on nyt kolme taseyksikköä: kaupunginorkesteri ja -teatteri sekä Lahden Tilakeskus.

Kaupunginorkesterin yhtiöittämistä pohdittiin säästöpaineissa vuonna 2017, mutta siitä luovuttiin.

Sen sijaan esimerkiksi tapahtumayhtiö KOKO Lahti on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka vastaa Lahden Messujen, Lahden Sibeliustalon, Finlandia-klubin, Lahden Konserttitalon sekä Piano Paviljongin tapahtumista.

Korjattu 18.9. klo 21.22: Poistettu kohta, jossa väitettiin perimmäisenä tavoitteena olevan säästöt.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi