Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Lahdessa: "Työntekijäpuolella on palkankorotusodotuksia. Yrityksillä on mennyt viime vuodet tosi hyvin. Sen pitäisi näkyä myös duunarin kukkarossa."

Rönni-Sällinen heittäisi kiky-tunnit roskiin. Hänen mielestään tunneista tuli eräänlainen epäoikeudenmukaisuuden ilmentymä.

Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen vieraili kenttäkierroksellaan Lahdessa. Pitkän linjan pamilainen valittiin liiton johtoon kesäkuussa. Kuva: Sami Lettojärvi

Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen istuu liiton Lahden-toimiston kahvipöydän ääressä.

Äänessä on punnittua rauhallisuutta.

Hän ei vaikuta lainkaan yhtä räiskyvältä persoonalta kuin edeltäjänsä, näkyvässä roolissa julkisuudessa esiintynyt Ann Selin, joka ehti johtaa yli 200 000 jäsenen liittoa pitkästi toistakymmentä vuotta.

Onko kyse vain aloittelevan puheenjohtajan varovaisuudesta?

Se jää nähtäväksi, kun Pam aloittaa neuvottelut työehtosopimuksista työnantajien edustajien kanssa. Pienemmistä sopimuksista neuvotellaan jo syksyn aikana, mutta esimerkiksi kaupan alan neuvottelut tiivistyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Rönni-Sällinen on paraikaa koko Suomen kattavalla kiertueella. Uusi puheenjohtaja haluaa kuulla kentän tuntoja ennen hankalaksikin ennakoitua neuvottelutalvea. Puheenjohtaja on kovin varovainen asetellessaan tavoitteita edessä olevalle neuvottelukierrokselle.

Jäsenistö saa päättää, millaisilla kärjillä Pam lähtee neuvottelemaan jäsentensä työehdoista. Esimerkiksi neuvotteluissa vaadittavaa palkankorotusprosenttia Rönni-Sällinen ei lähde tässä vaiheessa vielä naulaamaan.

– Työntekijäpuolella on tietenkin palkankorotusodotuksia, koska yrityksillä on mennyt viime vuodet tosi hyvin. Sen pitäisi näkyä myös duunarin kukkarossa. Ostovoimasta on pidettävä huoli.

Yhden konkreettisen vaatimuksen Rönni-Sällinen uskaltaa lausua ääneen jo tässä vaiheessa. Kiky-tunneista on päästävä eroon tai ne on kompensoitava työntekijöille.

– Ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen alasta, mutta nykyistä tilannetta pidetään erittäin epäoikeudenmukaisena. Kiky-tunneista on tullut eräänlainen epäoikeudenmukaisuuden ilmentymä.

Rönni-Sällisen mukaan tes-neuvotteluihin valmistautumista hankaloittaa se, ettei talouden iso kuva ole täysin kirkas edes puolen vuoden päähän. Suhdannehuipusta ollaan tulossa alaspäin, mutta laskukäyrän jyrkkyyttä on hankala ennustaa.

– Varmasti talven suhdannetilanne ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat neuvotteluilmapiiriin.

Annika Rönni-Sällisen mukaan kiky-tunneista on päästävä eroon tai ne on kompensoitavat tavalla tai toisella työntekijöille. Kuva: Sami Lettojärvi

"Olisi hyvä, ettei tarvitsisi olla koko ajan kauheassa puolustustaistelussa"

Edellisellä hallituskaudella Päijät-Hämeestäkin lähdettiin useaan eri otteeseen osoittamaan mieltä tuolloisen hallituksen kaavailemia uudistuksia vastaan. Erityisen kuuma peruna oli työttömien niin kutsuttu aktiivimalli.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen hallituksen väri vaihtui. Nyt vallassa oleva SDP:n johtama keskustavasemmistolainen hallitus lienee edeltäjäänsä enemmän ay-liikkeen mieleen.

– [Pääministeri Antti Rinteen hallituksen] ohjelma vaikuttaa huomattavan paljon myönteisemmältä meidän kannaltamme. Uskon, että tämän hallituksen aikana voidaan aidosti päästä kehittämään työelämää laadullisesti.

– Olisi hyvä, ettei tarvitsisi olla koko ajan kauheassa puolustustaistelussa. Se on raskasta kaikille. Toivomme, että nyt käynnissä on rauhallisempi ja kehittävämpi hallituskausi.

Rönni-Sällinen: Pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei riitä

Uudessa hallitusohjelmassa taloudelliset panostukset on sidottu tiiviisti 75:n prosentin työllisyysasteeseen. Millä keinoilla Pamin mielestä työllisyysastetta voitaisiin nostaa?

– On kovin vaikea keksiä mitään täysin uusia, nopeasti vaikuttavia keinoja. Ajatus siitä, että jollain olisi joku superhieno uusi ajatus työllisyysasteen nostamiseksi, ei kuulosta uskottavalta.

Tilastoja saadaan putsattua laittamalla 50 000 ihmistä nollatuntisopparilla ”töihin”, mutta ei se ole julkisen talouden saati työntekijöiden elämänlaadun kannalta kestävää. Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen

Rönni-Sällisen mielestä esimerkiksi palkkatuen käytön helpottaminen ja lisääminen on tärkeä työkalu. Lisäksi Pam toivoo panostuksia työvoimapalveluiden parantamiseen, jotta työttömyysjaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi.

Rönni-Sällisen mukaan pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei kuitenkaan riitä, jos työllä ei tule toimeen.

– Tilastoja saadaan putsattua laittamalla 50 000 ihmistä nollatuntisopparilla ”töihin”, mutta ei se ole julkisen talouden saati työntekijöiden elämänlaadun kannalta kestävää.

Erityistä huolta Rönni-Sällinen tuntuukin kantavat osa-aikaisten työntekijöiden asemasta. Aiempaa useampi joutuu tekemään kahta työtä pärjätäkseen. Eetos siitä, että yhdellä työllä on tultava toimeen, on murtumassa, hän sanoo.

– Julkinen talous ei kestä sitä, että valtavan ison työssä käyvän joukon matalaa palkkaa pitää kompensoida erilaisilla tuilla pysyvästi.

– Haluamme kovasti korostaa työnantajien vastuuta pyrkiä suunnittelemaan työvuoroja järkevästi ja tarjoamaan täysiä tunteja niin monelle kuin mahdollista. On ihan selvää, että palvelualoilla on tarvetta osa-aikaisuudelle ja on paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä osa-aikaisesti töitä. Tärkeintä kuitenkin olisi, että kaikki ne, jotka haluavat tehdä kokoaikaista työtä, saisivat sitä tehdä.

Rönni-Sällinen huomauttaa, että perhevapaauudistuksen yhteydessä on varmistettava varhaiskasvatuspalveluiden pysyminen perässä. Kuva: Sami Lettojärvi

Joustavuuden lisääminen perhevapaauudistuksen ykkösteesiksi

Naisvaltainen Pam on erityisen kiinnostunut työn alla olevasta perhevapaauudistuksesta. Ammattiliiton ykkösteesi perhevapaiden uudistamistyössä on joustavuuden lisääminen. Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää olla nykyistä helpompaa.

Rönni-Sällinen huomauttaa, että perhevapaauudistuksen yhteydessä on varmistettava varhaiskasvatuspalveluiden pysyminen perässä.

– Etenkin palvelualoilla työskentelevien näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on riittävästi. Jos hoitopaikkoja ei ole riittävästi, se estää palaamasta työelämään.

Lue myös: Vajaat työtunnit lisääntyneet varsinkin kaupan alalla – PAMin uusi puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen: "Osa-aikatyötä tarvitaan, mutta ei näin paljon kuin nyt tehdään"
 

Rönni-Sällisen mukaan on ”hirveän ymmärrettävää”, että hankalat työajat ja pienet palkat saavat monet äidit jäämään pitkäksi ajaksi kotiin, etenkin jos perheen tarpeisiin sopivan päivähoitopaikan löytäminen ei onnistu.

– Ihmiset eivät tee väärin [jäädessään kotiin], vaan järjestelmä on vino. Totta kai pitää pystyä keskustelemaan kotihoidon tuesta ja sen pituudesta, mutta ei voi olla niinkään, että otetaan vain kotihoidon tuki pois ilman, että on tarjota mitään tilalle.

"Turha taistella teknologista kehitystä vastaan"

Työn murroksesta puhutaan jatkuvasti. Pamilaisetkin tietävät, että palvelualojen tulevaisuus on kovin erilainen kuin nykyhetki.

Yhä useammassa kaupassa on käytössä itsepalvelukassat ja esimerkiksi Lahdessa toimii automaattikauppa tyystin ilman myymälähenkilökuntaa. Pelätäänkö Pamissa automatisaation, digitalisaation ja robotisaation vievän palvelualoilla työskentelevien ihmisten työt?

– Turha meidän on taistella teknologista kehitystä vastaan. Itsepalvelukassojen ja vastaavien toimintojen lisääntyminen antaa parhaassa tapauksessa mahdollisuuden sille, että henkilökunnalla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia keskittyä itse asiakaspalveluun.

Suhde on hirvittävän paljon löyhempi kuin mitä julkisuudessa usein kuvitellaan. Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen

Rönni-Sällisen mukaan ei ole realistista ajatella, että esimerkiksi kaupan ala automatisoituisi kauttaaltaan.

– En usko, että ihmiset haluavat käyttää vain itsepalvelukauppoja tai -kassoja. Aika monelle on tärkeää saada kohdata ihminen jatkossakin. On tietenkin myönnettävä, että elämme tosi ison murroksen kynnyksellä.

Pitkän linjan pamilainen palasi kotiin

Ison murroksen kynnyksellä jättiliiton johtoon valittu Rönni-Sällinen sanoo yllättyneensä, kuinka nopeasti valinnan jälkeen kalenteri täyttyi. Hän kuitenkin lisää että puheenjohtajan pestissä aloittamista helpottaa se, että neuvotteluihin valmistautumiseen on ollut aikaa ja liitto on ennestään kovinkin tuttu.

– Ihmisten ja asioiden tunteminen auttaa merkittävästi.

Käytännössä koko työuransa ay-liikkeen palveluksessa tehnyt Rönni-Sällinen aloitti Pamin palveluksessa jo ennen valmistumistaan juristiksi. Pamissa hän päätyi aina neuvottelupäälliköksi asti. Sen jälkeen hän käväisi SAK:ssa kahteen eri otteeseen, viimeisimpänä pestinään hänellä oli SAK:n työehdot -osaston johtajan paikka. Kun Pamin pitkäaikainen puheenjohtaja Ann Selin ilmoitti jättäytyvänsä pois tehtävästään, Rönni-Sällisen oven taakse ilmestyi ”pamilaisten delegaatio” ja pyysi tätä asettumaan ehdolle puheenjohtajaksi.

– Vastasin myöntävästi kutsuun ja tässä sitä ollaan.

"Me lähdemme siitä, mikä on jäsentemme etu, emme siitä, mikä on jonkun puolueen etu"

Duunarikaupunki Mäntästä kotoisin oleva Rönni-Sällinen on paikallisen pitkän linjan demarivaikuttajan ja ex-kansanedustaja Tero Rönnin tytär. Isä ehti istua kansanedustajana vuodet 1999-2011. Paikallispolitiikassakin hän ehti vaikuttaa vuosikymmeniä. Rönni-Sällinenkin kuuluu puolueeseen, mutta ei ole itse ollut koskaan ehdolla vaaleissa. Poliittinen vaikuttaminen on rajoittunut muiden kampanjoissa auttamiseen – ainakin toistaiseksi.

– Minulla on ollut lyhyitä ajanjaksoja, jolloin olen ajatellut, että pitäisikö lähteä. Palikat eivät kuitenkaan ole loksahtaneet paikalleen. Ay-liikkeessä on kuitenkin päässyt vaikuttamaan aika paljon, joten ei ole ollut hirmuista muun vaikuttamisen tarvetta.

Usein kuulee sanottavan, että SDP ja vasemmistoliitto ovat ay-liikkeen poliittisia jatkeita. Kuinka syvässä symbioosissa vasemmistopuolueet ja ay-liike elävät?

– Olen toiminut parikymmentä vuotta ay-liikkeessä eri tehtävissä. Voin vakuuttaa, että suhde on hirvittävän paljon löyhempi kuin julkisuudessa usein kuvitellaan. Ay-liike tekee jäsentensä puolesta töitä. On vain hyvä, jos löydämme yhteneviä kantoja eri puolueiden kanssa. Me lähdemme siitä, mikä on jäsentemme etu, emme siitä, mikä on jonkun puolueen etu.

SDP:n jäsen Rönni-Sällinen kutsuu vasemmistopuolueiden ja ay-liikeen välistä yhteyttä "hirvittävän paljon löyhemmäksi" kuin usein kuvitellaan. Kuva: Sami Lettojärvi

Rönni-Sällisen mukaan on luonnollisesti palkansaajien etu, että eduskunnassa istuu mahdollisimman paljon palkansaajien asioita ajavia edustajia ”puolueesta riippumatta”.

Pam ilmoitti keväällä tukeneensa eduskuntavaaleissa 105 ehdokasta yhteensä noin 140 000 eurolla. Tukea saaneista ehdokkaista yli 70 prosenttia oli SDP:n tai vasemmistoliiton ehdokkaita, kertoi Talouselämä kesäkuussa.

"Pohjaymmärrys" liittojen olemassaolon syistä vähentynyt

Millaisena Pamin puheenjohtaja näkee ay-liikkeen tulevaisuuden? Järjestäytymisaste on laskenut jatkuvasti ja yhä harvempi nuori päättää liittyä ammattiliittoon.

– Meillä on tosi paljon töitä tehtävänä. Esimerkiksi työelämän pirstoutuminen ja itsensä työllistävien määrän lisääntyminen haastaa meitä voimakkaasti. Meidän on pitää löytää roolimme muuttavassa maailmassa.

Rönni-Sällisen mukaan Pamin ja muiden liittojen on kyettävä nykyistä paremmin viestimään siitä, miksi liittoon kannattaa kuulua.

– Tuntuu, ettei ole samanlaista pohjaymmärrystä siitä, miksi liitot ovat olemassa. Ihan perustason informointiin ja ”valistustyöhön” pitää kyetä panostamaan.

Pamin puheenjohtaja

Annika Rönni-Sällinen

Syntynyt 1976 Mäntässä. Asuu Espoossa.

Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Valittiin Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtajaksi kesäkuussa.

Toimi ennen sitä SAK:n työehdot-osaston johtajana.

Työskennellyt aiemmin Pamissa vuosina 2002-2015.

Naimisissa, kolme lasta.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi